Kaunis kesäpäivä

torstai 17. huhtikuuta 2025

Taavetissa

    










Kiirastorstaiaamu. Helena lähti sauvakävelylenkille. Viisi astetta lämmintä. Asvaltti kiiltelee märkänä, mutta ei sada parhaillaan. Postauskuvassa Helena on eilen pururadan penkillä, isojen kuusten varjossa. Penkillä on laminoituja ohjeita rentouttavista jumppaliikkeistä. Eilen lämpötila kohosi Luumäen Taavetissa ylimmillään melkein kahteenkymmeneen asteeseen. Aloin lukea eilen aamulla Puolinainen-tarinaa. Etenin kaksikymmentäneljä sivua. Tein muutamia korjauksia. Näitä tilanteita tulee eteen vähän väliä, että toteaa tekstissä olevan jotain vikaa tai se on muuten kömpelöä eikä sitä voi ohittaa eikä jättää huomiotta. Helena lainasi eilen kirjastosta kaksi Vera Valan kirjaa, Kuolema sypressin varjossa ja Sisilialainen puolustus. Hänellä on kesken Vera Valan Kaksoissotilas. Minä luen Jorge Luis Borgesin teosta Hiekkakirja.
































keskiviikko 16. huhtikuuta 2025

Taavetissa

    









Tänään aamukuudelta talon mittari näytti kahta astetta pakkasta Luumäen Taavetissa. Pellon eli kedon heinikko on kuurassa. Kuvassa olevan Jorge Luis Borgesin kirjan Hiekkakirja kannen väritys sulautuu klaffipiirongin pintaan. Lainaus kirjan alusta, Brodien selonteon Esipuheesta: ”Olen luopunut barokkisen tyylin yllätysmomenteista; samoin niistä joita odottamaton loppu pyrkii tuottamaan. Kaiken kaikkiaan olen mieluummin valmistellut jotain odotettavissa olevaa kuin ällistyttävää. Vuosikaudet luulin että onnistuisin saamaan aikaan hyviä sivuja muuntelemalla ja keksimällä kaikenlaista uutta; nyt, seitsemänkymmentä vuotta täytettyäni, luulen löytäneeni ääneni.” Luin eilen ajatuksella kolmasosan Borgesin Hiekkakirjasta. Aamupäivällä kävin läpi loppuun asti Puolinainen-tarinan. Eilen oli jälleen lämmin ja aurinkoinen päivä. Kuljimme edestakaisin raittia ja pururataa, kerran kaupassa, kaksi kertaa kirjastossa, pizzeriassa syömässä Frutti di Maren ja iltapäivällä kävelimme Savitaipaleentietä pitkin Puusepäntielle, sitä sähkölinjalle ja samaa reittiä takaisin. Joukolantiellä naapuritalon pihalla kukkivat kangasvuokot. Tienvarren luiskissa oli keltaisenaan leskenlehtiä ja sitruunaperhoset lentelivät niiden yllä. Helena lainasi kirjastosta varaamansa Vera Valan kirjan Kaksoissotilas ja minä lainasin Robert Musilin teoksen Mies vailla ominaisuuksia ensimmäisen osan. Siinä näkyy olevan yli kahdeksansataa sivua. 
































tiistai 15. huhtikuuta 2025

Taavetissa

    








Helena otti eilen rappukäytävässä hissin edustalla tällaisen kuvan. Eilen oli pilvistä Luumäen Taavetissa. Yöllä näkyi täysikuu matalalla taivaalla, mutta nyt aamulla on osin pilvessä. Pari astetta lämmintä. Eilen lämpötila kohosi yli kymmenen asteen. Teimme eilen aamupäivällä kirjasto- ja kauppareissun. Yksinäinen joutsen lensi ylitsemme. Iltapäivällä kävelimme Patolammelle ja takaisin. Lampi oli vielä jäässä. Varhaisia kukkia lämpimissä kohdissa. Puolinainen-tarina eteni eilen sivulle sata kaksi. Tein tekstiin lähinnä aikamuototarkistuksia. Helena piirsi leskenlehtiä. Luin parvekkeella Anton Tsehovin novellin Nainen ja sylikoira. Aloitin sen jälkeen Jorge Luis Borgesin teoksen Hiekkakirja, jonka luin ensimmäisen kerran reilu kaksi vuotta sitten. Varasin sunnuntaina Robert Musilin kirjan Mies vailla ominaisuuksia ensimmäisen osan. Se oli eilen ennen puolta päivää kuljetettavana, joten se saattaa olla noudettavissa myöhemmin tänään. Helenallekin taitaa tulla jokin varaus noudettavaksi. Hän luki eilen Rex Stoutin dekkaria Liian monta kokkia. Välillä hän katsoi läppäriltä sarjaa keittiön pöydän ääressä ja istui taas välillä sohvassa ja katsoi televisiota. Eilen ennen nukkumaan menoa katsoimme Netflixistä Tarantinon elokuvan Once upon a Time in Hollywood.






























maanantai 14. huhtikuuta 2025

Taavetissa

    










Kevään lämpöaalto saavutti eilen myös Luumäen Taavetin. Kuvasimme ulkoillessa luontoa ja tietenkin leskenlehtiä ja pajunkissoja. Aamupäivällä teimme kauppareissun ja poikkesimme matkalla kirjastossa. Helena lainasi kaksi Rex Stoutin dekkaria, Liian monta kokkia ja Parhaissakin perheissä. Iltapäivän aluksi kävelimme Savitaipaleentien kevyen liikenteen väylää kuutostien ali ja jatkoimme Raitalantien puronnotkoon asti ja koukkasimme takaisin tullessa Puusepäntielle. Tie muuttui sähkölinjan alla kuraiseksi, joten pyörsimme ympäri. Helena piirsi eilen luonnoksia ja katsoi televisiota ja jotain sarjaa läppäriltä. Minä jatkoin toista kertaa läpi Puolinainen-tarinaa ja jossa olen nyt sivulla kahdeksankymmentäyksi. Luin loppuun Martti Merenmaan romaanin Aamu keisarin kaupungissa. Se oli niin ajankohtainen, että siinä oli taustalla Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän keisarikunnassa käynnistyvä vallankumous. Joku kyynikko voisi vetää sen johtopäätöksen, että maailmassa ei mikään muutu. Kyynikko voisi kysyä myös, miksi virheistä ja vääristä päätöksistä ei opita? Illalla katsoimme televisiosta vaalivalvojaisia.



































sunnuntai 13. huhtikuuta 2025

Taavetissa

    









Hyvää Palmusunnuntaita. Postauskuvana on kesken luvun olevia kirjaston kirjoja klaffipiirongilla. Postauksessa on muina kuvina lumisia otoksia lauantain aamupäivän kauppareissulta. Pulut viihtyivät keskellä Luumäen Taavetin Joukolantietä, löysivät siitä jotain nokittavaa. Repen terassille oli satanut lumikerros kalusteiden päälle. Amy Winehouse esiintymässä vajaa kaksikymmentä vuotta sitten. Mitä kohtalokasta tapahtui nuorelle naiselle? Kävin eilen aamupuolella läpi yksitoista sivua Puolinainen-tarinaa. Koska eilen oli merkkipäiväni, sain Helenalta lahjaksi luonnoslehtiön ja josta tulemme laittamaan jatkossa kuvia Kaunis kesäpäivä -blogiin. Kuvasin koko lehtiön kännykällä ja tallensin kuvat omaan kansioon läppärille. Olimme vielä Helsingissä edellisessä asunnossamme, kun kuvasin viimeksi kansiollisen Helenan luonnoksia. Eilisessä postauksessa kävi ensimmäisten kolmen tunnin aikana kolmekymmentä kiinnostunutta ja postaus nousi blogit.fi-sivuston viikon kolmenkymmenen suosituimman kulttuuripostauksen listalla ykköseksi. Helena kokkasi eilen päivällä sardiinispagetin, jossa oli höysteenä porkkanaa, muita juureksia, kuivattua nokkosta, ketsuppia ja muita mausteita. Varsinaisena kakkuna meillä oli kaupasta ostetut rommileivokset.


































lauantai 12. huhtikuuta 2025

Taavetissa

    










Yksitoista astetta pakkasta Luumäen Taavetissa tänään sarastuksen aikaan. Postauskuvassa näkyy olohuoneemme muutama päivä sitten ja eilen. Palasimme televisioaikakauteen. Antenniyhteys toimii ja langaton yhteys siihen. Saimme naputeltua vaadittavat tiedot, vaikka ensin kone valitti virheellisestä sähköpostiosoitteesta tai salasanasta. Salasanahallinnassa on vielä petraamista. Eilen aamupäivällä etenin kymmenen sivua Puolinainen-tarinaa. Olen siinä sivulla viisikymmentäviisi. Helena luki Rex Stoutin dekkaria Nero Wolfen viimeinen juttu. Torstaina, kun olimme lukeneet loppuun ääneen Don DeLillon romaanin Vaaka, Helena kysyi, mikä on seuraava kirjavalinta? Vastasin, että olen ajatellut, että voisimme jo aloittaa kesätauon ääneen lukemisessa. Varsinainen kesätauko, kun maa on kauttaaltaan valkoinen. Sanoin myös, että ehkä haluamme katsoa enemmän televisiota. Eilen katsoimme yhden uuden elokuvan Netflixistä. En painanut nimeä mieleen. Olen saanut joskus kauan sitten viidentoista euron lahjakortin Netflixiin ja lunastin sen nyt. Elokuvan jälkeen katsoimme kännykän kautta telkusta musiikkivideoita. 























perjantai 11. huhtikuuta 2025

Taavetissa

    











Lunta maassa nyt aamulla Luumäen Taavetissa. On satanut yön yli. Heräsin pohkeen krampatessa ja sen jälkeen kuuntelin auraustraktorin jytinää alhaalla tiellä. Postauskuva on otettu eilen iltapäivän kahvihetkenä parvekkeella, kun kylmä pohjoisvirtaus pyyhki maisemaa. Eilen Puolinainen-tarina eteni kymmenen sivua. Helena piirsi luonnoslehtiöönsä. Vietimme eilen tavallista pitemmän ajan lukien ääneen Don DeLillon romaania Vaaka. Luimme sen loppuun. Ei halunnut jättää enää kesken, kun ammunta Dallasissa oli alkanut, ensin yksi tai oikeastaan kaksi ja sitten vielä yksi. Henkilönimiä oli kirjassa paljon, mutta ne pysyivät yllättävän hyvin kirjailijan hallinnassa ja samalla myös lukijan seurattavissa. Pidän DeLillon kirjoitustyylistä ja sanankäytöstä. Teimme eilen iltapäivällä yhdistetyn kirjasto- ja kauppareissun. Helena lainasi yhden Rex Stoutin dekkarin, Yli kuolleen ruumiini. Minä lainasin Martti Merenmaan romaanin Aamu keisarin kaupungissa. En ole lukenut ennen Merenmaata, mutta olen valmis kokeilemaan. Luin illalla noin sata sivua Neimalan ja Papinniemen kirjasta Aloittamisen taito ja selasin loput ja luin vain ennen lukemieni kirjojen alkulauseet ja asiantuntijoiden kommentteja niistä.