Tilkankadulla

   

 

 Toukokuu päättyy kesäisenä, mutta ei helteisenä. Eilen kävimme Helsingin Siilitiellä tutustumassa mielenkiintoiseen Kahdeksas aisti -kirpputoriin, jossa oli tavanomaisten vaatteiden lisäksi paljon vanhoja huonekaluja, yhtenä pyöreä, muovinen, yksijalkainen pöytä, valitettavasti valkoinen. Kirppiksen tuotteiden näytteilleasettelu oli tehty huolellisesti. Kuljimme bussilla kaupungin poikki, Paciuksenkadun pysäkiltä reissasimme runkolinjan autolla Herttoniemeen ja metrolla yhden asemanvälin. Takaisin palatessamme teimme koukkauksen tervehtimään tuttuja Jollaksessa. Eilen jatkoin kaksikymmentä sivua Gaz matkaan -käsikirjoituksen parissa. Vajaa kolmannes koko käsikirjoituksesta on käyty läpi ja aikaa siihen on mennyt kaksi ja puoli viikkoa. Helenalla kertyy lisää isoäidinneliöitä koriin. Välillä hän tekee luonnoksia. Hän lukee Simenonin dekkaria Maigret ja Picrattin tanssijatar. Maigret ja penkillä istuskelija on matkalla. Minä luin loppuun William Faulknerin kirjan Liekehtivä elokuu. Draamaa, joka päättyi tyylikkäästi ja kaikki irralliset langanpäät selvisivät. En sano kuitenkaan, että tämä oli parasta Faulkneria. Illalla katsoimme italialaisen jännärin mustavalkoisten elokuvien aikakaudelta. Veikeää, kun näkee muistutukseksi puhelimen, jossa on pyöritettävä numerolevy ja hienoja kaikki elokuvassa nähdyt viisikymmentäluvun autot. Unohdin mainita, että Jollaksessa ajoi vastaamme vanha pakettivolkkari. Se oli vielä pienempi kuin Kleinbus.

Tilkankadulla

    

 Pilvistä nyt aamulla täällä etelärannikolla. Lämpötila sama yhdeksän astetta kuin eilenkin. Minulla ei ollut eilen sen parempaa sienionnea kuin ennenkään. En löytänyt Lakiston maisemista mitään hakkuuaukeaa enkä sopivia traktorinuria. Polkuja oli ja niillä paljon pyöränjälkiä. Maasto oli siltä osin tuttu kuin yli kymmenen vuotta sitten, mutta vanhat, silloiset aukkopaikat olivat nyt taimikkoa. Eksyin lopulta mieleni kartalta ja käännyin takaisin oudon lammen kalliorannalta. Kuuntelin mahdollisia liikenteen ääniä. Yli lentävät lentokoneet olivat äänekkäimpiä. Pidin huolen siitä, että valikoin sellaisia polkuja, jotka kulkivat aurinkoa kohti eikä siitä poispäin. Löysin viimein isolle tielle ja kävelin sitä noin kaksi kilometriä ennen kuin tulin pysäkille. Tuliaisina minulla oli kaksi pientä korvasientä ja pussillinen nokkosia kuivatettavaksi. En avannut eilen ollenkaan Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Kävelimme vielä ruuan jälkeen Pikku Huopalahden rannalla. Kaksi haikaraa lensi rannan yllä. Naurulokki yksin rantakivellä. Kanadanhanhien jälkikasvua napsimassa ruohoa. Helena vaihtoi Donna Leonin Simenonin Maigret -kirjaan. Siinä oli isompi fontti. Minä luin viisikymmentä sivua William Faulknerin kirjaa Liekehtivä elokuu. Kirjailija käsittelee ainestaan miten tahtoo, palaa välillä entiseen, yhtäkkiä päähenkilö on vasta lapsi, sitten taas takaisin kirjan nykyhetkeen ja siinä Faulkner vaihtaa seuraamaan toista henkilöä, sitten toista, kertaa, kertoo ensin mitä tapahtui ja alkaa sitten kuvata sitä perusteellisemmin. Sanakylpyä helteisessä etelässä.

Tilkankadulla

    

 Eilen sunnuntaina mentiin ratikalla, jäätiin välillä pois pysäkille ja noustiin seuraavaan ratikkaan tai siirryttiin toiselle pysäkille ja reitille. Toissapäivänä näin keski-ikäisen miehen lukemassa kirjaa ratikassa. Muistan yhtä työmatkaa ruuhkaisessa lähijunassa yli kymmenen vuotta sitten, kun luin kirjaa, Sofi Oksasen Puhdistusta. Eräs nainen puhutteli minua. Hän oli kirjastossa töissä. Hänelle lukeva keski-ikäinen mies oli ilmeisesti tapaus. Ehkä se on nykyisin vielä enemmän. Nyt maanantaiaamuna on pilviharsoa taivaalla ja lämpötila on kymmenen astetta. Aion matkata Nuuksion takamaille korvasienien toivossa. Eilen kävin läpi eteenpäin kymmenen sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Ensimmäinen osa on loppukolmanneksellaan. Luin muutamia sivuja Kafkan kirjeitä, Briefe an Milena ja William Faulknerin kirjaa Liekehtivä elokuu. Seurasimme iltapäivällä ja alkuillasta jalkapalloa. Englannin Valioliigan pelikausi päättyi. Southampton, Leeds ja Leicester saavat ottaa vauhtia sarjaa alempaa. Helena teki eilen luonnoksia telkun ääressä tuleviin akvarelleihin. Hän otti illalla sänkylukemisiksi jonkin Donna Leonin dekkarin omasta hyllystämme.

Tilkankadulla

   

 

Tuuli pyörteili parvekkeella, kun kävin äsken siellä hengittämässä aamun kesäisiä tuoksuja. Ohutta pilviharsoa taivaalla. Sunnuntaiaamu. Täällä Helsingin Pikku Huopalahdessa on paljon erilaisia jaloja lehtipuita. Jalava taitaa olla yleisin ja tammi ja ruotsinpihlaja. Muutamia hevoskastanjia ja saarnia. Eilen olimme sen verran liikkeellä ratikalla, että kävimme Hesperianpuistossa katsomassa kukkivia hevoskastanjia. Siellä toimi improvisoitu ulkokirpputori. Oliko jo siihen aikaan, kun Helvi Hämäläinen kävi ihastelemassa näiden vanhojen puiden kukkaloistoa? Kävin eilen kahtena rupeamana läpi Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Edistyin yhdeksän sivua. Kokonaissivumäärä ei ole vähentynyt kahteen viimeiseen viikkoon. Helena keräsi poppelinlehtiä pihalta sapluunoiksi. Sadekuuro tai tuulenpuuskat olivat riipineet niitä hiekkakäytävälle. Helena on tehnyt akvarelleja hevoskastanjoiden lehdistä. Hän aikoo kerätä niitä syksyllä. Yhtenä hän sommittelee näkymää ison puun alta, sen lehvästön läpi taivasta vasten, taivas pilkottaen harvoista kohdista lehtirunsauden lomasta. Näimme eilen kaksi jalkapallo-ottelua. Luton selviytyi rankkarikisan kautta Valioliigaan ensi kaudeksi. Coventry jäi Mestaruussarjaan. Bundesliigassa oli päättyvä pelikierros. Bayern München voitti mestaruuden niukimmalla mahdollisella tavalla, maalieron perusteella. Dortmund jäi tasapeliin omassa ottelussaan. Pelidraamaa. Sykettä katsojille. Luin eilen alle kymmenen sivua William Faulknerin karun värikästä kirjaa Liekehtivä elokuu. Orjuuden aikainen etelä, jossa valkoiset ja mustat pysyttelevät erillään ja rotuerottelu vallitsee väkevänä. Kaksinaismoraalia. Mustat kelpaavat palvelijoiksi, kunhan tietävät paikkansa.

Tilkankadulla

    

 Raikas kesäaamu tänään lauantaina täällä etelärannikolla. Kuusi astetta. Pilvetön taivas. Helenalle tuli toissapäivänä lasku vanhasta liittymästä, maksulliseksi muuttuneesta sähköpostipalvelusta, joka oli osoitettu kymmenen vuoden takaiseen osoitteeseen, mutta käännetty nykyiseen. Lähdimme hoitamaan ja oikaisemaan tätä asiaa eilen kymmenen tienoissa ja kävellessämme Pikku Huopalahden rantaa Helena otti järjestelmäkameralla hienon kuvan lentoon nousevista kanadanhanhista. Kampin kauppakeskuksessa saimme markkinointitempauksena yhdestä kioskista jäätelöpuikot ja toisesta päivän lehden. Operaattori löytyi myös ja asiakaspalvelija poisti yllättäen henkiin heränneen vanhan yhteyden ja lasku mitätöitiin aiheettomana. Myöhemmin eilen iltapäivällä ukkosrintama ylitti Helsingin ja antoi kasvullisuuden kaipaamaa sadetta. Työstin eilisen aikana kahdeksan sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Helena teki luonnoksia ja käsitöitä television ääressä. Hän luki päivällä lehteä ja illalla viimeiseksi vanhaa kotimaan matkakirjaa, jonka hän voitti kerran jossain arpajaisissa. Minä luin sivun verran Franz Kafkan kirjeitä Milenalle, Briefe an Milena ja William Faulknerin kirjaa Liekehtivä elokuu. Olen huomannut Faulknerin kerronnassa samaa tyyliä kuin Claude Simonin kirjoissa. Eli Simon on saanut vaikutteita edeltäjältään tai on muuten vain kirjoittanut samassa äänilajissa kuin Faulkner häntä varhemmin.

Tilkankadulla

    

Eilen vierailimme vihdoin OODISSA ensimmäisen kerran syksyllä tapahtuneen Helsinkiin muuttomme jälkeen. Kuvittelimme ennakkoon, että kävisimme tässä kirjastossa vähän väliä keskustassa asioidessamme, mutta niin ei ole tapahtunut. Lainasin Kjell Westön kirjan Tritonus på svenska. Näimme myös robotin liikkumassa hyllyjen välissä. Olimme sopivasti paikalla robotin vieressä, kun se kutsuttiin näemmä hissiin ja laite mutkitteli sinne väistellen ohitsemme. Työstin eilen aamupuolella kolme sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Luin sivun Franz Kafkan Briefe an Milenaa ja pitemmän rupeaman William Faulknerin kirjaa Liekehtivä elokuu. Siinä oli kymmenen sivun jakso, jossa kirjailija kertoi erään kirjanhenkilön sukuhistoriaa nimineen, nimet jotenkin niin sekavasti, etten pysynyt mukana tässä sukuselvityksessä. Onneksi asialla ei ollut mielestäni tässä tapauksessa erityisempää merkitystä. Mutta tuleeko myös nobelisteille lapsuksia tai kehnoja kohtia tekstiin?! Helena haikaili illalla, ettei hänellä ole mitään mitä lukisi seuraavaksi ja pyysi minua ehdottamaan jotain. Sanoin ensimmäisenä mieleen tulleen Donna Tarttin Tiklin. Se ei ole kuitenkaan mikään sänkykirja.

Tilkankadulla

   

 Tänään torstaina aamu on pilvinen, neljätoista astetta ja kevyttä lounaistuulta. Eilen tein matkaa bussikyydillä Espoon Lakistoon. Jäin kyydistä sopivan näköisen hakkuuaukean kohdalla, mutta en löytänyt korvasieniä enkä nokkosia. Paluumatkalla näin Konalan suoralla ensimmäisen pääskysen tälle kesälle. Näimme niitä lisää päivemmällä Kaivopuistossa. Aurinko paistoi ja väkeä ja turisteja oli liikkeellä. Helena kuvasi Klippania ja merimaisemaa Suomenlinnan suuntaan. Levähdimme välillä penkillä. Joimme kahvit ja kakunpalan puoliksi Cafe Ursulan terassilla. Tehtaankadulta ajoimme kolmosen ratikalla keskustaan ja kympillä edelleen Meilahteen. Sorsilla on poikueensa ja kanadanhanhien poikaset söivät voikukan kukkia. En avannut eilen ollenkaan Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Näitä välipäiviä kertyy. Luin aamulla sentään sivun verran Kafkan kirjeitä, Briefe an Milena ja iltapäivän päätteeksi kymmenen sivua William Faulknerin kirjaa Liekehtivä elokuu. Helenalta loppui lukukirja ja hän otti unilukemisiksi pienen lastenkirjan Kaksi kukkopilliä, joka on säästynyt matkassamme. Siinä on hyviä loruja ja runoja, kirja on pienikokoinen, kuin pienokainen ikään, hyvä pitää käsissä sängyssä, upea kansi ja maineikkaat tekijät, Marjatta Kurenniemi ja Kaija Pakkanen. Kuvitus on Maija Karman.

 

Tilkankadulla

    

 Lokit kirkuivat kilvan, kun menin nyt aamulla parvekkeelle. Eilen kastauduimme meressä Munkkiniemen rannassa. Siellä ei ollut vielä uimakoppeja. En tiedä tuleeko edes? Kallio rannassa on upea. Puolenpäivän maissa eilen lähdimme kiertelemään ja peilailemaan keskustaan. Kuvaan mielelläni heijastuksia. Etsimme Second hand -liikkeitä. Punainen, pyöreä, yksijalkainen muovipöytä puuttuu yhä asunnostamme. Ajoimme kympin ratikalla Diana -puistoon, kävelimme Annankadulle ja Robertinkadun kautta Fredrikinkadulle, ykkösellä Viiskulmasta Lasipalatsille, kuutosella Hämeentielle ja Karhupuistosta kolmosella sen vanhalle päättärille. Jaloittelimme vanhalle konepaja-alueelle. Siellä oli ennen jokin kirppari, mutta ei enää. Jatkoimme kahville ja munkille Eläintarhan Nesteelle. Kolmosen ratikalla Meilahteen, vaihto ja eteenpäin nelosella Paciuksenkaaren pysäkille. Ahkeroin eilen enemmän Gaz matkaan -käsikirjoituksen parissa tai sitten siinä oli sellainen kohta, joka oli paremmassa kunnossa. Helena teki akvarelleja aamulla ja muun ajan käsitöitä ja katsoi televisiosarjoja. Rex Stoutin dekkari Punaisen rasian arvoitus on hänellä luvussa. Minä luen lyhyemmillä tauoilla Franz Kafkan Briefe an Milenaa ja iltapäivästä upposin William Faulknerin romaaniin Liekehtivä elokuu. Tajusin tätä kirjoittaessani, että Faulknerilla ja Shakespearella on sama etunimi. Saa olla, eihän se ole suojattu.

Tilkankadulla

    

Kaunis kesäpäivä houkutteli eilen lähtemään rannattoman meren ääreen. Pysähdyimme menomatkalla ihailemaan Hesperianpuiston vanhoja hevoskastanjoita, jotka ovat vasta aloittamassa kukintaa. Istuimme penkillä. Ratikat kolistelivat Runeberginkadulla. Teimme keskustassa muutaman ostoksen, jonka jälkeen pidimme kahvitauon Kolmen sepän patsaan aukiolla. Helenan ehdotuksesta ostimme kaupasta evästä ja jatkoimme nelosen ratikalla Katajanokan päättärille. Rantapuistosta näkyi kimmeltävä meri Suomenlinnan ja muutamien luotojen välistä horisonttiin asti. Vasemmalla Laajasalon rannasta kurkottui sillanpää meren ylle. Tuleva Kruunuvuorenselän silta. Luin kotona netistä, että silta on raitiotie- pyörä ja jalankulkuliikennettä varten. Joutsen söi levää aallonmurtajan kivien välistä. Muutama valkoposkihanhi nurmikolla. Lenkkeilijöitä puistokäytävällä. Suomenlinnan lautat kohtasivat merireitillään. Yhden välipäivän jälkeen jatkoin taas eilen Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Luin iltapäivällä jonkin verran William Faulknerin kirjaa Liekehtivä elokuu. Hyvää tekstiä. Helenalla on kesken Rex Stoutin Nero Wolfe -dekkari Punaisen rasian arvoitus. Illalla pilvistyi ja satoi hieman.

Tilkankadulla

    

Helsinki, Vantaa, Espoo. Eilen sunnuntaina aamulla kävin yksin Luukin ulkoilualueella. Jäin bussista Kaitalahden kohdalla ja kävelin Halkolammen ja Väärälammen kautta Mustlammelle ja takaisin. Tuttu reitti. Olen liikkunut tässä maastossa viimeksi yli kymmenen vuotta sitten. Laiturit puuttuivat. Jos muistan oikein, uimme Mustlammessa joskus keväisin heti jäittenlähdön jälkeen. Muistelen, että laituri oli silloin siellä kiinteänä eikä mikään talveksi pois otettava ponttooniviritys. En nähnyt korvasieniä enkä nokkosia enkä kuullut käen kukkuvan. Pitää ajaa seuraavalla kerralla pari pysäkkiä eteenpäin. Pääsin eilen avaamaan Gaz matkaan -käsikirjoituksen vasta päiväunien jälkeen, mutta en lukenut sitä enkä tehnyt mitään muutoksia. Ei ollut se päivä. Helena on tehnyt akvarelleja ja käsitöitä. Iltapäivällä vietimme molemmat jonkin aikaa parvekkeella ja Helena luki Agatha Christien Bertramin hotellissa loppuun. Hän valikoi sänkylukemisiksi jonkin Rex Stoutin Nero Wolfe -dekkarin. Minä luin William Faulknerin kirjaa Liekehtivä elokuu, Faulknerin tyyliä ja jota olen lukenut nyt neljänneksen. Luin myös pari Franz Kafkan kirjettä rouva Milenalle auf Deutsch. Iltamyöhällä istuimme hetken parvekkeella, jossa tuoksui kesä.