Taavetissa

    

Kahdeksan astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on Helenan kameralla ottama valokuva, ja jossa on kännykän näytössä tallentumassa metsänäkymä. Teimme eilen aamun kävelylenkin polkuja pitkin. Tuulenkaatoja oli pätkitty ja laitettu kokoon siellä täällä mäkirinteessä ja tehty pienessä mitassa harvennushakkuuta. Moottorisahan terä oli värjännyt männyn kantoa ja muita kuvauksellisia erikoisuuksia on koottuna eilisen päivän kuvakoosteesta. Keskiviikkona Helena leipoi mustikkapiirakan ja josta on kuvamaistiaiset mukana kahvikattauksessa. Keskiviikkona ottamani kännykkäkuvat siirtyivät suoraan tietokoneelle, viuh vain, mutta eilen se yhteys ei toiminut. Tietokonemaailma robotteineen taitaa olla jatkuvaa muutosta ja uuden opettelua. Kirjoitettuani edellisen avasin kännykän asetukset ja annoin luvan synkronoida. Myöhemmin, kun olin taas tietokoneella, kuvat olivat välittyneet laitteesta toiseen niin kuin pitää. Helena valmisti eilen lounaaksi ranskalaisia ja lenkkimakkaraa tomaattien ja puolukkasurvoksen kera. Hän kutoi päivän aikana, teki luonnoksia ja katsoi sarjoja läppäriltä. Minä askaroin kuvia postaukseen, kirjoitin postaustekstiä valmiiksi ja Helenalle muistoja päiväkirjaan. Luin James Joycen teosta Finnegans Wake. Helena luki David Foster Wallacen kirjaa The Pale King. Eilen illalla nautimme jälleen tallenteena kolmetuntisen nfl-ottelun, New Orleans Saints vastaan Atlanta Falcons. Ottelu päättyi 24-45.

Taavetissa

    

Kaksi astetta pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Heräsin aamuyöstä. Olin puoliksi unessa ja mielessä oli ensimmäinen utuinen kirjoituaihe sen jälkeen, kun jätin Näköala -tarinan kaksi päivää sitten. Postauskuvana on eilinen perinneruoka, perunoita ja porkkanoita rouskukastikkeessa. Teimme eilen aamulla lenkin hakkuuaukealle. Aurinko oli vasta nousemassa taivaanrannan takaa. Helena asettui puupinon päälle ottamaan kuvia ja piirtämään luonnoksia, kun minä keräsin pussin pohjalle puolukoita. Liikenteen äänet kuuluivat selvinä niin kuin aina kapean taimikkokaistaleen takaa. Kuutostie painuu Taavetin keskustan kohdalla alas notkelmaan ja nousee takaisin ylös ja raskas liikenne ja tukkirekat ottavat kierroksia ylämäessä. Renkaat ujeltavat. Metsäretken jälkeen kävimme kirjastossa, apteekissa ja kaupassa. Päivän Etelä-Saimaassa oli iso artikkeli suosikkituotteesta, Fazerin leipomon riisipiirakasta. Se kosketti meikäläistä, sillä olen parin viime vuoden aikana syönyt aamuin illoin muun ohessa tätä piirakkaa. Lehdessä oli toinen kuva ja uutinen romutettavaksi menevistä roboteista, jotka loikkaavat Imatran Ovakon terästehtaan sulaan rautaan tuhoutumaan. Helena osti eilen kaupasta lisää villalankaa, oranssi väri kiehtoi häntä. Hän kutoi päivän mittaan ja katsoi sarjoja läppäriltä. Hän luki myös David Foster Wallacen kirjaa The Pale King. Minä kirjoitin eilen päiväkirjoja ja postaustekstiä ja muokkasin kuvia. Luin James Joycen teosta Finnegans Wake. Illalla katsoimme televisiosta seuraavan tallenteen amerikkalaista jalkapalloa, Carolina Panthers vastaan Detroit Lions, jonka Panthers voitti 32-26.

Taavetissa

    

Neljä astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Tähtitaivas. Kuunsirppi ja Jupiter näkyvät idässä. Postauskuvana on sininen sukkapari, jonka olin riisunut lattialle nukkumaan mennessä. Helena huomasi ne, näki niissä jotain asetelmallista ja otti kuvan kännykällä. Eilen aamulla oli pilvistä ja sateen uhkaista ja märkää öisen sateen jäljiltä, mutta palatessamme metsälenkiltä aurinko pilkisti ja osa taivaasta oli pilvetön. Näimme kapean kuunsirpin Joukolantien yläpuolella. Linkkimaston maastossa oli konkeloon kaatunut männynrunko, jolla Helena oli välillä istunut, pätkitty. Onneksi puut oli pinottu ja niiden päällä saattoi istua. Jatkoimme tältä levähdyspaikalta polkua pitkin hakkuuaukealle, josta keräsin muutaman kourallisen puolukoita. Kauppareissulle mennessämme aurinko paistoi täydeltä terältä. Lounaaksi Helenalla oli eilistä vispipuuroa ja leipää ja minulle ostimme maksalaatikon ja jonka keralla oli puolukkasurvosta. Kirjoitin eilen sivun Näköala -tarinaa, joten sitä kertyi kaikkiaan 179 sivua. Kirjoitin tekstiin loppusanat ja koin tehneeni oikean ratkaisun. Jätän tämän tekstin toistaiseksi. Helena kutoi eilen villasukkia ja piirsi myös luonnoksia katsoessaan ohessa sarjoja läppäriltä. Minä kirjoitin eilen iltapäivällä osin tätä päivän postausta ja päiväkirjaa Helenalle. Luin James Joycen teosta Finnegans Wake. Olen kopioinut siitä jo yhden mielivaltaisen otteen odottamaan tulevaa Finnegans Wake -postausta. Helena luki David Foster Wallacen kirjaa The Pale King. Illalla katsoimme nfl-ottelun San Francisco 49ers vastaan Denver Broncos, joka päättyi 24-14.

Taavetissa

    

Kaksitoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on puurokattila tiskipöydällä. Päivittäin on mietinnässä, mitä söisimme tänään tai mitä ruokaa laittaisimme? Eilen Helena ehdotti keittävänsä vispipuuroa ja kannatin ajatusta. Eilen aamulla oli utuinen pilvisää, kun teimme lyhyen metsälenkin, mennen tullen hakkuuaukealle. Lintuja lenteli taimikon ja hakkuuaukean rajalla. Otimme muutamia kuvia. Kirjastossa selasimme päivän sanomalehtiä. Niissä kirjoitettiin muun muassa suppilovahveroista, kuvien kanssa. Kaupalta palattua Helena alkoi survoa puolukoita ja valmistella puuronkeittoa. Seuraavat villasukat näkyivät olevan puikoilla kesken hänen työpöydällään. Otin kuvan. Kirjoitin eilen aamulla sivun Näköala -tarinaa. Sitä on sataseitsemänkymmentäkahdeksan sivua. En tiedä jatkuuko tarina vielä vai onko ensimmäinen kirjoituskerta takana? Tunne on kahtalainen. Eilen iltapäivällä luin James Joycen teosta Finnegans Wake. Olen lukenut neljäsosan kirjasta. Helena kutoi eilen ja katsoi sarjoja läppäriltä. Lukukirjana ja unilukemisena hänellä on David Foster Wallacen kirja The Pale King. Ruutu plussalla meitä odotti kolme nfl-ottelua tallenteena ja katsoimme järjestyksessä vanhimman, jossa olivat vastakkain Washington Commanders ja Indianapolis Colts. Peli oteltiin Lontoossa ja se päättyi 13-30.

Taavetissa

    

Kaksi astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on kimppu suppilovahveroita. Kuva on otettu eilen aamulla. Helena ehdotti jo edellisenä iltana, että huomenna hän tulee mukaan vaikeakulkuiseen suppilovahveromaastoon Nikinojan notkoon, jossa on puunrunkoja ristiin ja rastiin ja rinne viettää kivien välistä sammaleisena puronuomaan. Lähdimme eilen aamuhämärissä patikoimaan kuutostien tuolle puolen ja sähkölinjan takana harjanteella kulkevaa polkua vanhalle hiekkakuopalle. Kuopan alalaidalla on kuusitiheikön kätkemä isojen kivenjärkäleiden rintama, kuopasta ammoin poistettua ainesta ja niiden vierestä vanha polunpohja mutkittelee työkoneiden vuosikymmeniä sitten maaperään uurtamien renkaanpainanteiden, kivien, juurien ja lahonneiden puunrunkojen yli. Perillä odotti hämärä metsänpohja sienineen. Liikenteen ääniä ei kuulunut enää, vain lintujen varoituksia ja sirkutusta. Helenan kuvatessa ympäristöä keräsin spaghettikastiketta varten suppilovahveroita. Vähän ennen yhdeksää olimme takaisin kotona Taavetissa. Joimme kahvit ja lähdimme kirjastoon ja kauppaan. Helena teki lounaaksi kermaisen suppiskastikkeen spaghetin kanssa. Minä kirjoitin eilen aamulla kaksi sivua Näköala -tarinaa. Muokkasin myös valokuvia tämän päivän postaukseen. Iltapäivällä luonnostelin postaustekstiä. Luin James Joycen teosta Finnegans Wake. Helena kutoi eilen sukkia, piirsi luonnoksia ja katsoi samalla sarjoja läppäriltä. Hän luki David Foster Wallacen kirjaa The Pale King. Illalla katsoimme suorana lähetyksenä Philadelphia Eaglesin ja Los Angels Ramsin välisen nfl-ottelun, joka päättyi 20-24.