Kaunis kesäpäivä

maanantai 4. toukokuuta 2026

Taavetissa

    












Hyvää kirjan ja ruusun päivää. Päivän teemaan sopivana postauskuvana on rinnakkain kolme hylkyyn menneen kirjan sivua, joille Helena on maalannut ruusuakvarelleja. Tänään maanantaiaamuna on seitsemän astetta Luumäen Taavetissa. Sadekuuro on kulkenut hiljattain Salpausselkää pitkin ja asvaltti on märkä ja parkkipaikalla on pieni vesilammikko. Eilen olimme liikkeellä puoli kahdeksan aikaan aamulla. Kuljimme osin pururataa pitkin, siirryimme alikulun kautta kuutostien pohjoispuolelle ja nousimme maston huoltotietä myöten mäkeä ylös ja palasimme seuraavasta alikulusta pururadalle. Helenalla oli järjestelmäkamera ja siinä pitkä objektiivi ja hän sai muutamia hyviä kuvia ja minä otin kuvia kännykällä. Yhdeksän jälkeen eilen kävimme kirjastossa ja kaupassa. Iltapäivällä luimme kahden tunnin ajan Charles Dickensin romaania Kolea talo, jossa tapahtuu kaiken aikaa, mutta kirjailija pitää urhoollisesti tekstin uomassaan eikä päästä sitä suin päin valloilleen, vaan kertoo tyylikkäästi omaan tahtiinsa. Helena piirsi eilen kaiken päivää, ratkoi ristikoita ja katsoi sarjoja läppäriltä. Minä kirjoitin kaksi sivua Kynttilöitä. Helena luki Karin Slaughterin trilleriä Sen yön jälkeen. Minä luin Günter Grassin romaania Der Butt. Kirjaa on jäljellä kahdeksankymmentä sivua. Saunan jälkeen nautimme iltahetkeä parvekkeella, joimme teetä ja söimme juustoleipiä.


























































sunnuntai 3. toukokuuta 2026

Taavetissa

    













Neljä astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvassa on varpunen pensasaidalla eilen ennen aamukahdeksaa. Teimme kävelyretken pururadan kautta sähkölinjan tielle, jolla kohtasimme ja kuvasimme kyyn viime vuoden huhtikuussa. Ei näkynyt kyitä, mutta varis piti esitystä puunoksalla ja mustarastas lauloi kuusen latvassa. Lämpö ja auringonpaiste ovat saaneet puolukat kukkimaan paahteisimmilla paikoilla ja koivun lehdet avautuvat. Otimme kuvia terttuseljasta, vaahteran silmusta ja narsisseista, joiden kukkasipulit oli kaivettu niityn laitaan vuosi sitten, kun ne olivat kukkimisensa kukkineet parvekkeella. Yhdestä perhosesta saimme myös kuvan ja kimalaisista teimme havaintoja. Eilen Taavetissa oli Luumäen kevätmarkkinat ja tori oli täynnä kojuja ja myyjiä ja Linnalantie suljettuna siltä kohtaa. Helena osti itselleen korin lahjakudonnaisia varten. Ostimme tutulta myyjältä ahven- ja muikkukukon ja leipiä ja piirakoita ja toiselta tutulta myyjältä annoksen paistettuja muikkuja, jotka söimme kotona. Eilen aamulla kirjoitin sivun verran Kynttilöitä. Helena piirsi, teki mustetöitä, ratkoi ristikoita ja pelasi pasianssia. Iltapäivän aluksi luimme ääneen kolmekymmentä sivua Charles Dickensin romaania Kolea talo. Arvioin, että luemme sitä vielä viikon ajan. Lukutuokion jälkeen nautimme parvekkeella auringonpaisteesta. Eilen illemmalla Helena luki Karin Slaughterin trilleriä Sen yön jälkeen. Minä luin Günter Grassin romaania Der Butt. Myöhäisfilminä katsoimme Tarantinon elokuvan Once upon a Time in Hollywood.















































lauantai 2. toukokuuta 2026

Taavetissa

    










Aste plussaa aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on voikukka torilla. Kuva on otettu eilen aamupäivällä. Aloitimme eilen vappupäivän vieton tekemällä kierroksen kameran kanssa pururadalla. Helenalla oli järjestelmäkamerassa pitkä objektiivi. Mustarastas tuli kuvaan. Lintu piti konserttia korkean kuusen latvassa. Varis seisoi tien laidassa valmiina nousemaan siivilleen. Yhdeksän aikoihin lähdimme kirjastoon ja kaupalle. Luumäen terveystalon päädyssä oli keltaisina kukkivia leskenlehtiä ja voikukat ojensivat kukkiaan virastorakennuksen aurinkoisella seinustalla. Kirjastossa Helenalla oli noudettavana kolme kirjavarausta, Karin Slaughterin trillerit Sen yön jälkeen ja Siksi valehtelimme ja Kalle Päätalon Iijoki-sarjan kahdestoista osa Tammerkosken sillalla. Kun kävelimme kaupalta kotiin, näimme sitruunaperhosen lentävän tien yllä. Helena teki eilen mustetöitä, ratkoi sanaristikoita ja katsoi sarjoja läppäriltä. Minä kirjoitin aamulla sivun lisää Kynttilöitä. Tallensin kuvia ulkoiselle kiintolevylle ja muokkasin päivemmällä eilen kertyneitä kuvia. Iltapäivällä luimme ääneen reilun tunnin ajan Charles Dickensin romaania Kolea talo. Helena luki illemmalla Slaughterin kirjaa Sen yön jälkeen. Minä luin Günter Grassin romaania Der Butt. Katsoimme televisiosta Cinema Laika -dokumentin vuodelta 2023. Katsoimme sen vappuaattona ensimmäisen kerran ja eilen uudestaan. Täysikuu nousi sillä aikaa. Eilisessä postauksessa unohtui onnitella SaiPaa pronssista. Onnea ja kannustusta näin jälkikäteen.






























































perjantai 1. toukokuuta 2026

Taavetissa

    












Vappu, suomalaisen työn päivä. Reipasta vapunpäivää ja hyvää toukokuun ensimmäistä. Aste plussaa aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on kollaasi, jossa on kukkaistutuksia ja ilmapalloja. Eilinen vappuaaton postauskuva, joka näkyi blogit.fi -sivulla oli eri kuin postauksessamme, mutta tähän on jo tottunut. Heräsin tänä aamuna johonkin aikaan aamuyöstä. Yllättäen olin valveilla. Ajattelin, että oli kuin kevyt aalto olisi kantanut rantaan. Veikeä ajatus. Nukahdin uudestaan. Eilen vappuaaton aamulenkillä kävelimme Joukolantietä alas pellonlaitaan. Töyhtöhyyppäpari lensi sänkipellon yllä. Muuttolintuaura näkyi loitolla taivaanrannassa. Mustarastas nokki ja käänteli ojanpohjassa lehtiä, talitiainen pyrähti pihapuun oksalle, harakoita asteli omakotitalon pihalla ja tienristeyksessä kaksi naakkaa nokki kivenmuruja kupuunsa. Peippo visersi. Taivas oli pilvessä. Ei tuntunut tuulenhenkäystä. Helena teki eilen aamulla mustetöitä. Kirjansivujen teksti saa uuden ulottuvuuden. Paperi on omansa laista, sopii mustetöihin ja piirroksiin. Yksi kuva on malliksi mukana postaustekstin jälkeen. Minä kirjoitin kaksi sivua Kynttilöitä. Tarinaa on koossa neljäkymmentäneljä sivua. Huhtikuun saavutus. Kävimme eilen ulkolenkin yhteydessä myös kirjastossa ja kaupassa. Lounaaksi nautimme sosekeittoa, leipää ja piimää. Iltapäivän aluksi luimme ääneen Charles Dickensin romaania Kolea talo. Helena luki illemmalla Rex Stoutin dekkaria Kadonnut ääni ja välillä päiväkirjavihkoa, jonka hän sai minulta viikko takaperin. Siinä on muistumia talven alusta ja joulusta ja vuodenvaihteesta. Minä luin Günter Grassin romaania Der Butt.





























torstai 30. huhtikuuta 2026

Taavetissa

    











Hyvää vappua. Mukavaa, että vappu sijoittuu näin viikonlopun yhteyteen. Kolme astetta pakkasta tänä aamuna Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on Helenan työpöytä. Helena teki eilen aamulla mustetöitä. Minä jatkoin Kynttilöitä. Teimme jälleen vain lyhyen kävelylenkin kauppareissun yhteydessä ja kuvasimme tienpenkoilta kevättaskuruohoja ja kirjokevättähtiä. Helena palautti kirjastoon lukemansa Kalle Päätalon kirjan ja lainasi Rex Stoutin dekkarin Kadonnut ääni, neljäs painos vuodelta 2010. Alkuperäinen teos, The Silent Speaker on vuodelta 1946 ja suomeksi kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1954. Eilen iltapäivällä luimme ääneen kolmekymmentä sivua Charles Dickensin romaania Kolea talo. Helena piirsi kuunnellessaan. Hän on maininnut monta kertaa kuvittelevansa, kuinka kirjailija on raapustanut sulkakynällään musteella näitä pitkiä kuvauksiaan. Siinä on muste räiskynyt. Myöhemmin illalla Helena katsoi sarjoja läppäriltä, piirteli samalla, ratkoi välillä sanaristikkoja ja luki Stoutin Kadonnutta ääntä. Minä avasin Kynttilöitä -tarinan ja kirjoitin vähän aikaa. Sen jälkeen luin Günter Grassin romaania Der Butt, jossa myrkkysieniä laitetaan vasikanpääsylttyyn ja vierasjoukko joutuu raivon tilaan, alkavat tapella ja tulee verilöyly. Tämä tarina oli tapahtunut tai tapahtuvinaan Napoleonin aikaan Danzigissa. Silloin, kun Ranskan armeija valloitti Eurooppaa. Sotatauti kai. Milloin viisas ihmiskunta keksii lääkkeen sitä vastaan? Eilen illan hämärtyessä kuu nousi esiin idästä.