Kaunis kesäpäivä

tiistai 14. heinäkuuta 2026

Taavetissa

    











Neljätoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Päivän postauskuvana on mustikka keltaisen maitikan kukinnon edessä. Kuva on otettu eilen aamulla, kun kävimme kuutostien pohjoispuolella poimimassa mustikoita ja keräsimme samalla koivun lehdeksiä pariin saunavastaan. Pohjoinen tuuli raikasti ilmaa. Mesiangervot kukkivat. Sieniä nousee nurmikoille. Helena puhdisti aamupäivällä mustikat ja teki vastoja. Minä luin Näköala -tarinaa alusta asti ja muokkasin samalla. Palautimme kirjoja kirjastoon ja luimme lehtiä. Helenalle tuli eilen ilmoitus kahdesta noudettavasta kirjavarauksesta. Hänellä on lisäksi kaksi kuljetettavana ja minulla samoin kaksi. Eilen iltapäivällä Helena luki loppuun Leena Krohnin teoksen Ettei etäisyys ikävöisi. Minä luin Eevan Joenpellon romaania Elämän rouva, rouva Glad omasta hyllystämme. Olen lukenut sen ennen, luullakseni kaksi kertaa. Kauan sitten luimme Helenan kanssa molemmat Joenpellon Lohja-sarjaa. Eeva Joenpellolla on taito loihtia kuvattavansa hyvin eläviksi.



































maanantai 13. heinäkuuta 2026

Taavetissa

    










Seitsemäntoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Tänään on taas ilahduttavasti Luumäen pääkirjasto Taavetissa avoinna. Sen kunniaksi meillä on postauskuvana näkymä kirjastorakennuksesta Hyvinvointiaseman viereisen parkkipaikan yli. Viime kesänä parkkipaikalla pysäköitiin niillekin alueille, jotka oli jätetty nurmikoksi, mutta nyt näkyy asiassa tehdyn järeämpi ratkaisu ja on siirretty kaivinkoneella järkälemäisiä kivenlohkareita rajaamaan nurmikkoa. Samalla hiekan päälle on levitetty mustaa multaa nurmikon pohjaksi ja joka kenttä alkaa varmaan vihertää piakkoin. Viikonloppu oli helteinen, vaikka ei tietenkään voi verratakaan Etelä-Euroopan säähän eikä varsinaiseen tropiikkiin. Silti olimme varovaisia ja pysyttelimme enimmäkseen sisällä suljettujen kaihdinten takana. Ulkoilimme eilen sen verran, että kiersimme pururadan kautta kaupalle ja takaisin kotiin. Helena teki aamulla mansikka-raparperikiisseliä ja jota meillä oli kylmänä lounaalla pääruuan spaghetin sardiini-kananmunakastikkeella lisäksi. Iltapäivällä Helena piirsi ja katsoi samalla sarjoja läppäriltä. Minä etenin kaksi sivua Näköala -tarinaa. Luin loppuun Marko Tapion rikosromaanin Kolmetoista mehiläistä. Teksti oli Marko Tapiota, mutta dekkarina se ei ollut kovin kehuttava, koska kirjailija hidastelee ja jaarittelee liikaa. Helena luki eilen loppuun Siri Hustvedtin romaanin Kaikki mitä rakastin. Hänestäkään tämä teos ei ollut sitä tasoa kuin kirjailijan muu tuotanto eli koimme asian samoin. Unilukemisena Helenalla oli Leena Krohnin teos Ettei etäisyys ikävöisi.























sunnuntai 12. heinäkuuta 2026

Taavetissa

    










Kahdeksantoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on Hyvinvointiaseman rakennuksen Hyviksen kulman ulko-ovi, jossa on ilmoitus kesäkahvilasta: Kesäkulma NYT Pop up- kesäkahvila. Hienoa. Tällainen tuo virkeyttä kesään ja Taavetin keskustaan. Eilen aamulla Helena sulatti talon pakastimen ja lähdimme vasta sen jälkeen ulos ja mutkien kautta kaupalle. Reittiin kuului levähdyshetki Hyvinvointiaseman seinustan penkillä. Matkalta kertyi myös muutamia kasvi- ja kukkakuvia. Ostimme kaupasta sosekeittoainekset, kaalia, porkkanaa, kesäkurpitsaa ja paprikaa. Helena silppusi ainekset ja lisäsi keittoon tilliä, nokkosta ja suolaa. Nautimme sitä lounaaksi, mutta suurempi osa säilöttiin annosrasioihin pakastimeen. Kirjoitin eilen aamupuolella Näköala -tarinaa. Sitä on koossa yhdeksäntoista sivua. Helena teki taloustöiden ohella piirroksia, katsoi sarjoja läppäriltä ja pelasi pasianssia korteilla. Hän luki Siri Hustvedtin romaania Kaikki mitä rakastin ja unilukemisena Leena Krohnin teosta Ettei etäisyys ikävöisi. Minä otin lukuun Marko Tapion dekkarin Kolmetoista mehiläistä vuodelta 1964. Olen lukenut sen ennen. Jalkapallon mm-kisoissa Norja ja Englanti kohtasivat viime yönä. Jatkoajalla Englanti voitti tuloksella 1-2. Argentiinan ja Sveitsin välinen ottelu on kesken 1-1. Pelin viimeiset kymmenen minuuttia ovat menossa.
















































lauantai 11. heinäkuuta 2026

Taavetissa

    










Kuusitoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on ahdekaunokki ja kimalainen. Teimme eilen aamulla kuvauskierroksen. Helenalla oli järjestelmäkamera mukana ja siinä pitkä objektiivi. Kesän edetessä uudet kasvit alkavat kukkia. Maitohorsma kukkii parhaimmillaan, ahdekaunokki kukkii osin ja kanerva ja pietaryrtti alkavat kukintansa. Helena kirjoitti eilen omia tekstejään. Sen lisäksi hän piirsi, niin kuin aina ja katsoi siinä ohessa läppäriltä sarjoja. Hän luki Siri Hustvedtin romaania Kaikki mitä rakastin ja välillä James Joycen teosta Finnegans Wake. Minä kirjoitin Näköala -tarinaa. Luin loppuun Nathalie Sarrauten kirjan Kultaiset hedelmät. Kirjailija pistää halvalla kirjallisuusmaailmaa, kirjojen vastaanottoa, arvostelua, niille sälytettyjä odotuksia ja niiden unohdusta. Kirjailijalla on venäläisen kirjallisuuden tausta takanaan, vaikka on ranskalaistunut. Laitoimme eilen arkkupakastimen kylmenemään. Varaudumme tulevaan kesän satoon. Marjat alkavat kypsyä ja sienet nousevat maasta niin huomaamattomasti kuin vain ne pystyvät. Iltamyöhällä katsoimme ensimmäisen puoliajan Espanjan ja Belgian välisestä mm-jalkapallo-ottelusta, jonka Espanja voitti 2-1.













































perjantai 10. heinäkuuta 2026

Taavetissa

    












Tänään on Suomen kuvataiteen päivä ja Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä. Postauskuvana on Helenan kukka-akvarelli poistokirjan sivulla. Eilen aamulla lähdimme metsälenkille, vaikka säätieto povasi sadetta. Haikara lensi rivitalon yli, kun oikaisimme pihan kautta pururadalle. En tiedä oliko se harmaahaikara vai kaulushaikara. Keräsimme maistiaisiksi mustikoita ja koivun lehdeksiä kahteen saunavastaan. Palatessamme alkoi sataa rankemmin, kun pääsimme Patteritielle. Helena piirsi eilen samalla, kun hän katsoi sarjoja läppäriltä. Minä jatkoin Näköala -tarinaa. Sitä on viisitoista sivua. Otin lukuun Nathalie Sarrauten vuonna 1964 Kansainvälisellä kirjallisuuspalkinnolla palkitun romaanin romaanista Kultaiset hedelmät. Luen sitä ensimmäistä kertaa. Kirja on tullut meille 1999. Helena alkoi lukea eilen Siri Hustvedtin romaania Kaikki mitä rakastin ja sen rinnalla hän luki muutaman sivun James Joycen teosta Finnegans Wake. Eilen iltapäivällä aurinko paistoi hetken aikaa parvekkeellemme, mutta illemmalla tuli jälleen sadekuuro. Katsoimme pesäpalloa televisiosta. Jalkapallon mm-kisoissa Ranska eteni välieriin 2-0 -voitolla Marokosta.