Kesäaika päättyi. Seitsemän astetta
tänä aamuna Luumäen Taavetissa. Eilen illalla näimme kuun, joka oli melkein
täysi, mutta nyt taivas on pilvessä. Postauskuvana on Helenan työnurkkaus ja töyhtötiaistyö
maalaustelineellä. Kuva on otettu iltapäivällä aiemmin menneellä viikolla.
Helena on ottanut työstään myös erillisen kuvan, joka on mukana päivän
postauksessa. Eilen oli myös sateista aamulla ja Helena laittoi seitsemältä pyykkikoneen
päälle, ja minä istuuduin klaffipiirongin ääreen kirjoittamaan. Edeltävänä yönä
olin kirjoittanut mielessäni Viilipytty -tarinaa unen ja valveen välisessä
horroksessa. Palauttelin tätä kirjoittamaani koneelle, mutta se luontui
nihkeästi. Myöhemmin Viilipyttyyn kertyi kuitenkin kolme sivua lisää. Lähdimme eilen
puolen yhdeksän aikaan lenkille ja samalla kauppa-asioille. Kiersimme pururataa
pitkin länteen Vallikujalle ja vesitornin ohi ja alas Linnalantielle. Kannossa pururadan
varrella oli hyvävoimaisen näköisiä sieniä. Penkit kimalsivat vettyneinä. Muita
kuvia tuli otettua myös, muun muassa Helenan villasukat. Eilen iltapäivällä
Helena virkkasi isoäidinneliöitä ja piirsi katsoessaan läppäriltä sarjoja. Hän
luki Helena Immosen jännäriä Pronssiyö. Minä luin James Joycen teosta Finnegans
Wake. Illalla katsoimme tallenteena alkua Suomen ja Englannin amerikkalaisen
jalkapallon em-kisaottelusta, joka pelattiin Vantaan Myyrmäessä, mutta se ei
vienyt mukanaan. Vaihdoimme filmiin ja katsoimme Aki Kaurismäen elokuvan Kauas
pilvet karkaavat.




















































