Kymmenen astetta aamulla Luumäen
Taavetissa. Postauskuva on otettu eilen, kun olimme menossa kirjaston kautta
kaupalle. Hyvinvointiaseman laidalla on tien varressa tällaisia komeita vanhoja
vaahteroita silmänilona. Eilen aamun valjettua teimme metsälenkin hiihtolatua
pitkin ja poikkesimme myös hakkuuaukealle. Helenalla oli järjestelmäkamera
mukana ja hän otti muutamia kuvia. Muuttolintujen, ilmeisesti hanhien ääntä
kuului välillä. Näimme taivaanrannassa muutamia parvia tummina nauhoina. Kun
palasimme kuutostien viereistä linkkimaston huoltotietä alikulun suuntaan,
matalalla lentävä, hajanainen parvi tuli suoraan ylitsemme ja meidän
kuvakulmastamme näytti, että osa linnuista väisti linkkimaston ohi toiselta
puolen ja toiset toiselta. Helena kutoi eilen sukkia ja teki piirroksia
samalla, kun hän katsoi sarjoja läppäriltä. Eilen illansuussa tuli kommentti, jossa
toivottiin nähtävän näitä sukkia. Yksi pari oli sopivasti valmiina ja otimme
siitä kuvan oheen. Minä kirjoitin eilen kaksi sivua Näköala -tarinaa. Sitä on sataseitsemänkymmentäviisi
sivua. Luin myöhemmin James Joycen teosta Finnegans Wake, osan aikaa
parvekkeella. Helena luki David Foster Wallacen kirjaa The Pale King. Tässä
kirjassa tulee nimissä sekaannus, jos oikein muistan. Kaksi samannimistä
henkilöä ja joiden tiedot menivät ristiin, ja jonka seurauksena, vastaisten
harmien välttämiseksi kirjan päähenkilö päätti alkaa käyttää koko nimeään. Valokuvissa
David Foster Wallace näkyy liina päässään hikinauhana, koska hän hikoili tavattomasti
ja hiki tuppasi valumaan silmiin.























