Taavetissa

    

Seitsemän astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on jykevä männynrunko ja metsäinen rinne taustana. Keräsimme eilen aamun metsälenkillä mustikoita ja samalla löytyi kolme kanttarellia lisukkeeksi päivän aterialle. Lounaana oli sosekeittoa ja sämpylöitä, joiden päällä oli keitettyä kananmunaa sienien ohella. Jälkiruokana mustikkamaitoa. Helenaa odotti noudettava varaus kirjastossa, Tatiana Elfin jännäri Mestari. Helena luki eilen loppuun Kalle Päätalon Iijoki-sarjan viimeisen osan Hyvästi Iijoki ja samalla hänen kesälukuprojektinsa tuli päätökseen. Helena luki ohessa myös muutaman sivun James Joycen teosta Finnegans Wake. Hän piirsi päivän mittaan, ensin muistivihkoon istuessaan metsässä tuulen kaataman männyn rungolla ja myöhemmin kotona katsoessaan sarjoja läppäriltä. Minä kirjoitin päivän aikana neljä sivua Näköala -tarinaa, jota on nyt seitsemänkymmentä sivua. Kirjoitin myös päiväkirjaa Helenalle ja ennakkoon tätä päivän postausta. Päivät kuluvat kirjoittaen ja lukien ja välillä reippaillen ulkona. Otin lukuun Tiina Mahlamäen teoksen Kuinka elää ihmisiksi? Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuva. Kirja on tullut julki 2009 ja meille 2018. Olemme molemmat lukeneet sen silloin, mutta koin jostain syystä, että nyt on aika lukea se uudestaan.

Taavetissa

    

Kaksitoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on otos Luumäen pääkirjaston uusimmasta näyttelystä Korven omat, joka avautui eilen. Taiteilija on Essi Pitkänen ja työt ovat korven henkeen sopivasti puuveistoksia. Eilen aamulla teimme metsälenkin, keräsimme hieman mustikoita ja kiersin maastossa nähdäkseni, joko sieniä näkyy enemmän. Kanttarelleja löytyi parin ruoka-annoksen verran. Polulla oli pari rouskua. Kirjoitin eilen aamupäivällä Näköala -tarinaa. Helena puhdisti mustikoita ja paistoi sienet. Iltapäivällä hän kirjoitti omaa tekstiään, piirsi ja katsoi läppäriltä sarjoja. Helena luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan viimeistä osaa Hyvästi Iijoki. Minä luin loppuun Ville-Juhani Sutisen toimittaman artikkelikoosteen Mitä Finnegans Wake tarkoittaa? Sain tietää ensinnäkin, että Finnegans on irlantilainen taruhenkilö, muurari, joka putosi telineiltä ja kuoli, mutta vainaja virkosi, kun hänen ystävänsä juottivat hänelle viskiä. Sain tietää myös – vapaamuotoisesti tulkiten – että juoni kirjassa on kuin virtaava vesi. Mitä Finnegans Wake tarkoittaa? teoksen kirjoittajia ovat Elliot Paul, Ville-Juhani Sutinen, H. K. Riikonen, Jusu Annala, Stephen Crowe, Hannu Helin, J. K. Ihalainen ja Teemu Manninen. Joycen hengessä sanoilla leikitellen tämän artikkelikirjan nimi olisi voinut olla Mitään Finnegans Wake tarkoittaa. Ilman kysymysmerkkiä.

Taavetissa

    

Viisitoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Pilvessä. Asvaltti on osin märkä illan ja yön hajanaisten sateiden jäljiltä. Postauskuvana on sinertävää metsän hämärää ja utua. Teimme tavanomaisen metsäretken ja tuomisina meillä oli kuvia ja mustikoita. Kaksi herkkutattia oli polunvarressa, mutta niissä oli jo ruokavieraita. Kauppareissun jälkeen Helena puhdisti mustikat, pesi pyykkiä ja kokkasi lounaaksi muikut ranskalaisilla. Minä kirjoitin eilen aamulla sivun Näköala -tarinaa ja valikoin ja muokkasin kuvia tähän päivän postaukseen ja kirjoitin tekstiä muistiin. Helena kirjoitti eilen omaa tekstiään ja piirsi iltapäivällä ja katsoi samalla sarjoja. Hän luki parvekkeella Kalle Päätalon Iijoki-sarjan päätösosaa Hyvästi Iijoki. Minä luin Ville-Juhani Sutisen toimittamaa kirjaa Mitä Finnegans Wake tarkoittaa?

Taavetissa

    

Kahdeksan astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Asvaltti on osin märkä illan ja yön sadekuurojen jäljiltä. Postauskuvana on puolukanraakileita mättäällä. Äkkiä katsottuna marjat tuovat mieleen kypsymässä olevat omenat. Kuva on otettu eilen aamunraikkaassa metsässä. Helenalla oli järjestelmäkamera mukana ja hän kuvasi yksityiskohtia laajempien näkymien ohessa. Poimimme mustikoita. Muutamia haperoita oli varvikossa, mutta kaikki olivat toukkaisia. Kirjoitin eilen aamupäivällä sivun Näköala -tarinaa. Helena kirjoitti omaa tekstiään. Välillä hän piirsi ja katsoi samalla sarjoja läppäriltä. Helena luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan päätösosaa Hyvästi Iijoki. Minä luin loppuun William Shakespearen näytelmän Hamlet, suomennos Eeva-Liisa Mannerin. Kolmas kerta, kun luin Hamletin. Puoli neljä iltapäivällä odotimme torilla kiertävää kalakauppiasta. Satoi hetken aikaa. Ostimme perattuja muikkuja kilon ja pakasteena kilon ahvenfileitä. Helena pyöritti muikut jauhossa ja laittoi uuninpelleille paistumaan. Kirjastossa oli noudettavana Ville-Juhani Sutisen toimittama teos Mitä Finnegans Wake tarkoittaa? Kirja on Savukeitaan kustantama pokkari vuodelta 2013.

Taavetissa

    

Kahdeksan astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on Helenan ottama neljäsosaselfie eilen aamulla metsässä. Männyn takana piilossa on yksi hahmo. Helenalla oli järjestelmäkamera mukana ja hän istui kaatuneella männynrungolla, otti kuvia ja kuunteli lintujen viserrystä. Minä poimin mustikoita ja koukkasin etsimään myös sieniä. Löysin yhden kanttarellin ja yhden haperon. Kirjoitin eilen aamupäivällä sivun Näköala -tarinaa. Kävimme kirjastossa ja kaupalla. Kaupalta palattua tamppasin matot ja jätin ne tuulettumaan telineelle. Vein vähän myöhemmin pesukoneesta tulleet isot kylpypyyhkeet ulos narulle kuivumaan ja toin matot sisälle. Helena teki lounaaksi munakkaan ja paistoi sienet sinne pohjalle. Munakkaan kanssa oli kirsikkatomaatteja ja leipää ja jälkiruokana mansikkaista raparperikiisseliä kerman kera. Päiväkahvilla herkuttelimme Sacher-leivoksen puoliksi. Helena siivosi ja järjesteli eilen iltapäivällä oman työnurkkauksensa ja muun asunnon siinä ohessa. Luin parvekkeella William Shakespearen näytelmää Hamlet. Olemme katsoneet hiljattain kaksi kertaa Aki Kaurismäen elokuvan Hamlet liikemaailmassa ja tuli mieleen lukea Shakespearen Hamlet ja vertailla sitä Kaurismäen versioon. Aki Kaurismäen kolme klassikkomuunnelmaa ovat kaikki meidän mielestämme hyviä ja onnistuneita filmejä, Hamletin ohella Kaurismäen esikoisohjaus Rikos ja rangaistus ja suomalaiskansallinen mykkäfilmi Juha.