Taavetissa

    

Seitsemäntoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Tänään on taas ilahduttavasti Luumäen pääkirjasto Taavetissa avoinna. Sen kunniaksi meillä on postauskuvana näkymä kirjastorakennuksesta Hyvinvointiaseman viereisen parkkipaikan yli. Viime kesänä parkkipaikalla pysäköitiin niillekin alueille, jotka oli jätetty nurmikoksi, mutta nyt näkyy asiassa tehdyn järeämpi ratkaisu ja on siirretty kaivinkoneella järkälemäisiä kivenlohkareita rajaamaan nurmikkoa. Samalla hiekan päälle on levitetty mustaa multaa nurmikon pohjaksi ja joka kenttä alkaa varmaan vihertää piakkoin. Viikonloppu oli helteinen, vaikka ei tietenkään voi verratakaan Etelä-Euroopan säähän eikä varsinaiseen tropiikkiin. Silti olimme varovaisia ja pysyttelimme enimmäkseen sisällä suljettujen kaihdinten takana. Ulkoilimme eilen sen verran, että kiersimme pururadan kautta kaupalle ja takaisin kotiin. Helena teki aamulla mansikka-raparperikiisseliä ja jota meillä oli kylmänä lounaalla pääruuan spaghetin sardiini-kananmunakastikkeella lisäksi. Iltapäivällä Helena piirsi ja katsoi samalla sarjoja läppäriltä. Minä etenin kaksi sivua Näköala -tarinaa. Luin loppuun Marko Tapion rikosromaanin Kolmetoista mehiläistä. Teksti oli Marko Tapiota, mutta dekkarina se ei ollut kovin kehuttava, koska kirjailija hidastelee ja jaarittelee liikaa. Helena luki eilen loppuun Siri Hustvedtin romaanin Kaikki mitä rakastin. Hänestäkään tämä teos ei ollut sitä tasoa kuin kirjailijan muu tuotanto eli koimme asian samoin. Unilukemisena Helenalla oli Leena Krohnin teos Ettei etäisyys ikävöisi.

Taavetissa

    

Kahdeksantoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on Hyvinvointiaseman rakennuksen Hyviksen kulman ulko-ovi, jossa on ilmoitus kesäkahvilasta: Kesäkulma NYT Pop up- kesäkahvila. Hienoa. Tällainen tuo virkeyttä kesään ja Taavetin keskustaan. Eilen aamulla Helena sulatti talon pakastimen ja lähdimme vasta sen jälkeen ulos ja mutkien kautta kaupalle. Reittiin kuului levähdyshetki Hyvinvointiaseman seinustan penkillä. Matkalta kertyi myös muutamia kasvi- ja kukkakuvia. Ostimme kaupasta sosekeittoainekset, kaalia, porkkanaa, kesäkurpitsaa ja paprikaa. Helena silppusi ainekset ja lisäsi keittoon tilliä, nokkosta ja suolaa. Nautimme sitä lounaaksi, mutta suurempi osa säilöttiin annosrasioihin pakastimeen. Kirjoitin eilen aamupuolella Näköala -tarinaa. Sitä on koossa yhdeksäntoista sivua. Helena teki taloustöiden ohella piirroksia, katsoi sarjoja läppäriltä ja pelasi pasianssia korteilla. Hän luki Siri Hustvedtin romaania Kaikki mitä rakastin ja unilukemisena Leena Krohnin teosta Ettei etäisyys ikävöisi. Minä otin lukuun Marko Tapion dekkarin Kolmetoista mehiläistä vuodelta 1964. Olen lukenut sen ennen. Jalkapallon mm-kisoissa Norja ja Englanti kohtasivat viime yönä. Jatkoajalla Englanti voitti tuloksella 1-2. Argentiinan ja Sveitsin välinen ottelu on kesken 1-1. Pelin viimeiset kymmenen minuuttia ovat menossa.

Taavetissa

    

Kuusitoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on ahdekaunokki ja kimalainen. Teimme eilen aamulla kuvauskierroksen. Helenalla oli järjestelmäkamera mukana ja siinä pitkä objektiivi. Kesän edetessä uudet kasvit alkavat kukkia. Maitohorsma kukkii parhaimmillaan, ahdekaunokki kukkii osin ja kanerva ja pietaryrtti alkavat kukintansa. Helena kirjoitti eilen omia tekstejään. Sen lisäksi hän piirsi, niin kuin aina ja katsoi siinä ohessa läppäriltä sarjoja. Hän luki Siri Hustvedtin romaania Kaikki mitä rakastin ja välillä James Joycen teosta Finnegans Wake. Minä kirjoitin Näköala -tarinaa. Luin loppuun Nathalie Sarrauten kirjan Kultaiset hedelmät. Kirjailija pistää halvalla kirjallisuusmaailmaa, kirjojen vastaanottoa, arvostelua, niille sälytettyjä odotuksia ja niiden unohdusta. Kirjailijalla on venäläisen kirjallisuuden tausta takanaan, vaikka on ranskalaistunut. Laitoimme eilen arkkupakastimen kylmenemään. Varaudumme tulevaan kesän satoon. Marjat alkavat kypsyä ja sienet nousevat maasta niin huomaamattomasti kuin vain ne pystyvät. Iltamyöhällä katsoimme ensimmäisen puoliajan Espanjan ja Belgian välisestä mm-jalkapallo-ottelusta, jonka Espanja voitti 2-1.

Taavetissa

    

Tänään on Suomen kuvataiteen päivä ja Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä. Postauskuvana on Helenan kukka-akvarelli poistokirjan sivulla. Eilen aamulla lähdimme metsälenkille, vaikka säätieto povasi sadetta. Haikara lensi rivitalon yli, kun oikaisimme pihan kautta pururadalle. En tiedä oliko se harmaahaikara vai kaulushaikara. Keräsimme maistiaisiksi mustikoita ja koivun lehdeksiä kahteen saunavastaan. Palatessamme alkoi sataa rankemmin, kun pääsimme Patteritielle. Helena piirsi eilen samalla, kun hän katsoi sarjoja läppäriltä. Minä jatkoin Näköala -tarinaa. Sitä on viisitoista sivua. Otin lukuun Nathalie Sarrauten vuonna 1964 Kansainvälisellä kirjallisuuspalkinnolla palkitun romaanin romaanista Kultaiset hedelmät. Luen sitä ensimmäistä kertaa. Kirja on tullut meille 1999. Helena alkoi lukea eilen Siri Hustvedtin romaania Kaikki mitä rakastin ja sen rinnalla hän luki muutaman sivun James Joycen teosta Finnegans Wake. Eilen iltapäivällä aurinko paistoi hetken aikaa parvekkeellemme, mutta illemmalla tuli jälleen sadekuuro. Katsoimme pesäpalloa televisiosta. Jalkapallon mm-kisoissa Ranska eteni välieriin 2-0 -voitolla Marokosta.

Taavetissa

    

Kolmetoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on kollaasi Leena Krohnin kirjasta Ettei etäisyys ikävöisi vuodelta 1995. Kuvassa on etu- ja takakansi ja kolmantena takakannen sisäpuoli, jossa on kirjan tasku. Kirjassa on kaksi kertomusta Läsnäolo ja Poissaolo. Olen lukenut sen ennen kaksi vuotta sitten. Teimme eilen kauppa- ja torikierroksen pururadan kautta. Helenalla oli järjestelmäkamera mukana ja siinä pitkä objektiivi. Torilla oli lakkaa myytävänä ja ostimme puoli litraa. Ostimme myös perunoita ja herneitä. Helenalla meni osa eilistä taloustöissä, kun hän riipi herneitä pakastettavaksi ja kokkasi lounaaksi perunoita kanttarellikastikkeessa. Välillä hän piirsi ja katsoi sarjoja läppäriltä ja kirjoitti omia tekstejään. Minä kirjoitin Näköala -tarinaa, jota on kolmetoista sivua. Luin Leena Krohnin kirjan Ettei etäisyys ikävöisi. Helena luki loppuun Kalle Päätalon Iijoki-sarjan osan kaksikymmentäkaksi Epätietoisuuden talvi. Hän luki myös muutaman sivun James Joycen teosta Finnegans Wake keittiön pöydän ääressä. Eri kirjoja voi lukea eri paikoissa. Vai pitäisikö sanoa, että kaikkia kirjoja ei voi lukea joka paikassa. Kaikki kirjat eivät ole unilukemista.