Taavetissa

    

Neljätoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Rusakko oli pihassa niityn laidassa. Postauskuvana on kirjarypäs. Helena tutki eilen omia muistiinpanojaan ja totesi, että olemme käyneet viitenä peräkkäisenä päivänä eli viime maanantaista alkaen joka aamu metsässä marjassa ja on otettu toisinaan myös muutamia koivun lehdeksiä saunavastoja varten. Marjasadon pitäisi olla arvion mukaan hyvä, mutta minusta mustikoita on vähänlaisesti ja osa on kovin pieniä. Sade auttaisi asiaa. Sieniä on muutamia yksittäisiä, kuivuneita haperoita. Eilen noudimme metsäretken jälkeen kirjastoon saapuneita kirjavarauksia. Helena lainasi neljä kirjaa, Kalle Päätalon Iijoki-sarjan toiseksi viimeisen osan Pato murtuu, Tatiana Elfin teoksen Huijari, Erkka Mikkosen Homona Putinin Venäjällä ja Maija Kajannon Korvapuustikesän. Minulla oli noudettavana Nathalie Sarrauten Planetaario. Kirjoitin eilen kolme sivua Näköala -tarinaa. Sitä on kolmekymmentä sivua hajanaista kertomusta. Helena piirsi eilen kotitöiden ohella. Traktori ilmestyi kerrostalon viereiselle niitylle, kun olimme parvekkeella kahvilla ja niitti heinikon lyhyeksi. Sen jälkeen varikset kävivät tutkimassa, jäikö niille syötävää. Helena luki iltapäivällä Erkka Mikkosen kirjaa. Minä aloin lukea Cormac McCarthyn romaania Menetetty maa. Hyvää tekstiä niin kuin ennakoinkin. Illalla katsoimme televisiosta pesäpalloa.

Taavetissa

    

Kymmenen astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Päivän postauskuvaksi valikoimme tienvarsikukan. Koulun värikuvakasviosta koetin etsiä lajiketta. Lehtohorsma oli eniten samaa näköä. Olen katsellut tätä yksilöä kauppamatkoillamme ja otin viimein kuvan. Eilen aamulla teimme metsälenkin, keräsimme mustikoita ja koivun lehdeksiä kahteen saunavastaan. Torilta ostimme litran herneitä ja niput porkkanoita ja punajuuria. Kirjoitin aamupäivällä sivun Näköala -tarinaa. Helenalla oli tekemistä mustikoiden puhdistamisessa ja vastojen teossa. Iltapäivällä Helena riipi herneitä keittiön pöydän ääressä. Kaksi punajuurta oli kypsymässä kattilassa liedellä ja Helena katseli avoinna olevasta läppäristä sarjaa. Myöhemmin hän piirsi värjäämilleen poistokirjan sivuille luonnoksia. Luin loppuun Eeva Joenpellon romaanin Elämän rouva, rouva Glad. En muistanut etukäteen tarinaa. Rouva Glad oli ehtinyt olla kolme kertaa naimisissa ja kolme miestä oli häneltä mennyt. Kirjassa hän eli viimeisen leskeytensä aikaa ja pitkinä takautumina tulivat menneet muistot alkaen tuoreimmasta aviosta ja päätyen siihen ensimmäiseen. Rouva Glad oli muovannut itselleen soveliaan menneisyyden eikä hän pitänyt kaikesta siitä, mitä muistoihin yritti tunkea. Hyvä kirja. Helena luki eilen loppuun Jari ja Kati Tervon yhdessä kirjoittaman teoksen Ukko ja onnen aika.

Taavetissa

    

Tänä aamuna oli viisitoista astetta Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on mustikanvarpujen keskelle piiloutunut sammakko. Postauksessa on toinen kuva samasta eläimestä eri kuvakulmasta. Eläintä ei ole vahingoitettu millään tavalla, mutta ehkä se sai sydämentykytystä, kun iso kaksijalkainen tähtäsi sitä kännykällä. Helena on kysellyt monta kertaa, oletko nähnyt sammakkoa ja eilen viimein kauden ensimmäinen sammakko näyttäytyi. Teimme tavanomaisen aamureippailun metsään kuutostien pohjoispuolelle ja keräsimme mustikoita piiraaseen ja aamujugurttiin. Kirjastossa odotti noutoa kaksi kirjavarausta, Helenalle Jari ja Kati Tervon Ukko ja onnen aika ja minulle tuli Cormac McCarthyn Menetetty maa. En ole lukenut tätä kirjaa, mutta elokuvan olemme nähneet monta kertaa. Teki mieli lukea, miten kirjailija kuvaa autiomaan laidan hiljaisuutta ja miehiä väijymässä toisiaan. Eilen aamupäivällä Helena puhdisti mustikoita, leipoi mustikkapiirakan, pesi pyykkiä ja pelasi välillä korteilla pasianssia. Minä kirjoitin kolme sivua lisää Näköalaa. Eilen iltapäivällä Helena piirsi ja katsoi samalla sarjoja läppäriltä. Hän luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan osaa kaksikymmentäkolme Iijoelta etelään. Unilukemisena hänellä oli Tervon pariskunnan Ukko ja onnen aika. Minä luin Eeva Joenpellon romaania Elämän rouva, rouva Glad. Illalla näimme televisiosta jälleen jalkapallodraamaa, kun Englanti ja Argentiina kohtasivat välierässä. Peli päättyi 1-2, joten Espanja ja Argentiina ovat vastakkain loppuottelussa ja Ranska ja Englanti pelaavat kolmannesta sijasta.

Taavetissa

    

Kolmetoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on punajuurinippu, jonka ostimme eilen torilta. Samalla ostimme mitallisen perunoita ja porkkananipun. Eilen aloitimme päivän metsäreissulla. Sää oli hyvä, lämpötila lähtiessämme kuudentoista asteen vaiheilla. Keräsimme mustikoita ja muutaman kuivan kanttarellin ja kangashaperon. Kirjastosta Helena lainasi eilen kaksi Kalle Päätalon Iijoki-sarjan teosta, Iijoelta etelään, joka on osa numero kaksikymmentäkolme ja viimeisen osan Hyvästi Iijoki. Teimme kauppa- ja toriostokset ja jäimme katsomaan taivaalle, kun yksinäinen joutsen lensi matalalta ylitsemme ja toitotti mennessään. Helena aloitti eilen kahta akvarellia poistokirjan sivuille, piirsi luonnoksia ja katsoi sarjoja läppäriltä. Hän keitti valmiiksi tälle päivälle punajuuria lounaaksi. Minä luin ja muokkasin loppuosaa Näköala -tarinasta. Sitä on kaksikymmentäkolme sivua. Luin eilen Eeva Joenpellon romaania Elämän rouva, rouva Glad, kertomus voimakastahtoisesta naisesta, joka ei ole jäämässä eikä aio jäädä muitten jalkoihin ja mitä selkkauksia siitä kehittyykään. Helena luki Kalle Päätalon kirjaa Iijoelta etelään ja muutaman sivun James Joycen teosta Finnegans Wake. Illalla myöhään katsoimme televisiosta jalkapallon mm-kisojen ensimmäistä välieräottelua Ranska vastaan Espanja. Peli päättyi 0-2, joten Espanja tavoittelee mestaruutta ja Ranska pronssia.

Taavetissa

    

Neljätoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Päivän postauskuvana on mustikka keltaisen maitikan kukinnon edessä. Kuva on otettu eilen aamulla, kun kävimme kuutostien pohjoispuolella poimimassa mustikoita ja keräsimme samalla koivun lehdeksiä pariin saunavastaan. Pohjoinen tuuli raikasti ilmaa. Mesiangervot kukkivat. Sieniä nousee nurmikoille. Helena puhdisti aamupäivällä mustikat ja teki vastoja. Minä luin Näköala -tarinaa alusta asti ja muokkasin samalla. Palautimme kirjoja kirjastoon ja luimme lehtiä. Helenalle tuli eilen ilmoitus kahdesta noudettavasta kirjavarauksesta. Hänellä on lisäksi kaksi kuljetettavana ja minulla samoin kaksi. Eilen iltapäivällä Helena luki loppuun Leena Krohnin teoksen Ettei etäisyys ikävöisi. Minä luin Eevan Joenpellon romaania Elämän rouva, rouva Glad omasta hyllystämme. Olen lukenut sen ennen, luullakseni kaksi kertaa. Kauan sitten luimme Helenan kanssa molemmat Joenpellon Lohja-sarjaa. Eeva Joenpellolla on taito loihtia kuvattavansa hyvin eläviksi.

Taavetissa

    

Seitsemäntoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Tänään on taas ilahduttavasti Luumäen pääkirjasto Taavetissa avoinna. Sen kunniaksi meillä on postauskuvana näkymä kirjastorakennuksesta Hyvinvointiaseman viereisen parkkipaikan yli. Viime kesänä parkkipaikalla pysäköitiin niillekin alueille, jotka oli jätetty nurmikoksi, mutta nyt näkyy asiassa tehdyn järeämpi ratkaisu ja on siirretty kaivinkoneella järkälemäisiä kivenlohkareita rajaamaan nurmikkoa. Samalla hiekan päälle on levitetty mustaa multaa nurmikon pohjaksi ja joka kenttä alkaa varmaan vihertää piakkoin. Viikonloppu oli helteinen, vaikka ei tietenkään voi verratakaan Etelä-Euroopan säähän eikä varsinaiseen tropiikkiin. Silti olimme varovaisia ja pysyttelimme enimmäkseen sisällä suljettujen kaihdinten takana. Ulkoilimme eilen sen verran, että kiersimme pururadan kautta kaupalle ja takaisin kotiin. Helena teki aamulla mansikka-raparperikiisseliä ja jota meillä oli kylmänä lounaalla pääruuan spaghetin sardiini-kananmunakastikkeella lisäksi. Iltapäivällä Helena piirsi ja katsoi samalla sarjoja läppäriltä. Minä etenin kaksi sivua Näköala -tarinaa. Luin loppuun Marko Tapion rikosromaanin Kolmetoista mehiläistä. Teksti oli Marko Tapiota, mutta dekkarina se ei ollut kovin kehuttava, koska kirjailija hidastelee ja jaarittelee liikaa. Helena luki eilen loppuun Siri Hustvedtin romaanin Kaikki mitä rakastin. Hänestäkään tämä teos ei ollut sitä tasoa kuin kirjailijan muu tuotanto eli koimme asian samoin. Unilukemisena Helenalla oli Leena Krohnin teos Ettei etäisyys ikävöisi.