Kaunis kesäpäivä

maanantai 20. heinäkuuta 2026

Taavetissa

    













Yhdeksän astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Uusi viikko alkaa tai oikeastaan tämä on naisten viikkoa. Hyvää naisten viikkoa. Lauantai-iltana oli rusakko pihanurmikolla ja Helena otti eläimestä sarjan kuvia pitkällä objektiivilla. Yksi otos on tänään postauskuvana ja sarja rusakon liikkeistä on postauksessa, jossa on myös meillä eilen luvussa olleiden kirjojen kansikuvat. Eilen aamulla Helena siivosi ja minä konttasin saunan lauteiden alla ja pesutilojen puolella ja pesin harjalla kaakelit. Sen jälkeen kävimme kirjastossa lukemassa lehtiä ja kaupassa ostoksilla. Olimme varhaisessa, joten seisoimme odottamassa ovien aukaisua. Meitä oli siinä kymmenkunta virkkua kyläläistä. Eilen satoi vähän muutamaan otteeseen. Helena piirsi luonnoksia poistokirjan sivuille ja katsoi samalla sarjoja läppäriltä. Minä kirjoitin neljä sivua Näköala -tarinaa. Luin loppuun Cormac McCarthyn romaanin Menetetty maa. Parasta kirjassa olivat autiomaan valaistuksen ja tunnelman kuvaukset ja vanhan sheriffin mietteet. Tapahtumien kerronta oli tarkkaa, mutta sellaisesta ei saa tolkkua, joten siinä osiossa olisin toivonut pelkistämistä. Jos en olisi katsonut Menetettyä maata elokuvana tätä ennen ehkä kolme kertaa, en olisi tapahtumien kuvauksesta saanut mitään muuta selvää kuin että sekavaa on. Helena luki loppuun eilen Erkka Mikkosen kirjan Homona Putinin Venäjällä. Hän piti kirjasta. Illalla seurasimme jalkapallon mm-kisojen loppuottelua yöhön asti. Veikkasimme ennen peliä Espanjan voittavan ja niin kävi, jatkoajan jälkeen lopputulos oli 1-0.









































sunnuntai 19. heinäkuuta 2026

Taavetissa

    











Seitsemäntoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on kollaasi heinäkuun kuvista, vaihteeksi ilman kukkia. Eilen aamulla kävimme metsässä poimimassa mustikoita. Yhdeksän aikaan olimme kirjastossa lukemassa lehtiä. Tiesimme, että torilla on katuruokatapahtuma, mutta se oli virallisesti alkamassa vasta yhdeltätoista emmekä me aikoneet odottaa siihen asti. Teimme kauppaostokset ja huomasimme Sirkan Leipomon auton torilla ja ostimme muikku- ja ahvenkukon, ja jotka Helena puolitti kotona, joten meillä on pakastimessa kolme kukkoateriaa ja yksi jääkaapissa tälle päivälle. Eilen meillä oli lounaana sosekeittoa ja lihapasteijat. Kirjoitin eilen sivun verran Näköala -tarinaa. Helena piirsi taloustöiden ohessa. Iltapäivällä luimme parvekkeella ja nautimme puolipilvisestä säästä. Helena luki Erkka Mikkosen kirjaa Homona Putinin Venäjällä ja minä luin Cormac McCarthyn upeaa romaania Menetetty maa. Elokuvan kuvia ja välähdyksiä nousee mieleen, mutta tämän teoksen kohdalla se ei häiritse. Neljän aikaan televisiosta tuli seuraava pesäpallolähetys ja seurasimme sitä ennen kuin laitoimme saunan lämpiämään. Huomasimme perjantaiseen kommenttiketjuun tulleen Hanna Helenan harmistuneen ilmoituksen, että hän ei onnistunut varaamaan Eeva Joenpellon Rouva Gladia paperisena kirjaversiona. Vastaamme siihen tässä postauksen lopussa, että nykyinen kirjastojärjestelmä, jossa kirjoja kierrätetään saman alueen yhteisen kirjalaitoksen piirissä ja joka palvelee mainiosti, voi johtaa siihen, että fyysiset kirjat ovat seuraavaksi olemassa vain netin pilvessä ja kirjasto muuttaa pian sinne perässä.






































lauantai 18. heinäkuuta 2026

Taavetissa

    










Neljätoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Rusakko oli pihassa niityn laidassa. Postauskuvana on kirjarypäs. Helena tutki eilen omia muistiinpanojaan ja totesi, että olemme käyneet viitenä peräkkäisenä päivänä eli viime maanantaista alkaen joka aamu metsässä marjassa ja on otettu toisinaan myös muutamia koivun lehdeksiä saunavastoja varten. Marjasadon pitäisi olla arvion mukaan hyvä, mutta minusta mustikoita on vähänlaisesti ja osa on kovin pieniä. Sade auttaisi asiaa. Sieniä on muutamia yksittäisiä, kuivuneita haperoita. Eilen noudimme metsäretken jälkeen kirjastoon saapuneita kirjavarauksia. Helena lainasi neljä kirjaa, Kalle Päätalon Iijoki-sarjan toiseksi viimeisen osan Pato murtuu, Tatiana Elfin teoksen Huijari, Erkka Mikkosen Homona Putinin Venäjällä ja Maija Kajannon Korvapuustikesän. Minulla oli noudettavana Nathalie Sarrauten Planetaario. Kirjoitin eilen kolme sivua Näköala -tarinaa. Sitä on kolmekymmentä sivua hajanaista kertomusta. Helena piirsi eilen kotitöiden ohella. Traktori ilmestyi kerrostalon viereiselle niitylle, kun olimme parvekkeella kahvilla ja niitti heinikon lyhyeksi. Sen jälkeen varikset kävivät tutkimassa, jäikö niille syötävää. Helena luki iltapäivällä Erkka Mikkosen kirjaa. Minä aloin lukea Cormac McCarthyn romaania Menetetty maa. Hyvää tekstiä niin kuin ennakoinkin. Illalla katsoimme televisiosta pesäpalloa.
























perjantai 17. heinäkuuta 2026

Taavetissa

    










Kymmenen astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Päivän postauskuvaksi valikoimme tienvarsikukan. Koulun värikuvakasviosta koetin etsiä lajiketta. Lehtohorsma oli eniten samaa näköä. Olen katsellut tätä yksilöä kauppamatkoillamme ja otin viimein kuvan. Eilen aamulla teimme metsälenkin, keräsimme mustikoita ja koivun lehdeksiä kahteen saunavastaan. Torilta ostimme litran herneitä ja niput porkkanoita ja punajuuria. Kirjoitin aamupäivällä sivun Näköala -tarinaa. Helenalla oli tekemistä mustikoiden puhdistamisessa ja vastojen teossa. Iltapäivällä Helena riipi herneitä keittiön pöydän ääressä. Kaksi punajuurta oli kypsymässä kattilassa liedellä ja Helena katseli avoinna olevasta läppäristä sarjaa. Myöhemmin hän piirsi värjäämilleen poistokirjan sivuille luonnoksia. Luin loppuun Eeva Joenpellon romaanin Elämän rouva, rouva Glad. En muistanut etukäteen tarinaa. Rouva Glad oli ehtinyt olla kolme kertaa naimisissa ja kolme miestä oli häneltä mennyt. Kirjassa hän eli viimeisen leskeytensä aikaa ja pitkinä takautumina tulivat menneet muistot alkaen tuoreimmasta aviosta ja päätyen siihen ensimmäiseen. Rouva Glad oli muovannut itselleen soveliaan menneisyyden eikä hän pitänyt kaikesta siitä, mitä muistoihin yritti tunkea. Hyvä kirja. Helena luki eilen loppuun Jari ja Kati Tervon yhdessä kirjoittaman teoksen Ukko ja onnen aika.










































torstai 16. heinäkuuta 2026

Taavetissa

    












Tänä aamuna oli viisitoista astetta Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on mustikanvarpujen keskelle piiloutunut sammakko. Postauksessa on toinen kuva samasta eläimestä eri kuvakulmasta. Eläintä ei ole vahingoitettu millään tavalla, mutta ehkä se sai sydämentykytystä, kun iso kaksijalkainen tähtäsi sitä kännykällä. Helena on kysellyt monta kertaa, oletko nähnyt sammakkoa ja eilen viimein kauden ensimmäinen sammakko näyttäytyi. Teimme tavanomaisen aamureippailun metsään kuutostien pohjoispuolelle ja keräsimme mustikoita piiraaseen ja aamujugurttiin. Kirjastossa odotti noutoa kaksi kirjavarausta, Helenalle Jari ja Kati Tervon Ukko ja onnen aika ja minulle tuli Cormac McCarthyn Menetetty maa. En ole lukenut tätä kirjaa, mutta elokuvan olemme nähneet monta kertaa. Teki mieli lukea, miten kirjailija kuvaa autiomaan laidan hiljaisuutta ja miehiä väijymässä toisiaan. Eilen aamupäivällä Helena puhdisti mustikoita, leipoi mustikkapiirakan, pesi pyykkiä ja pelasi välillä korteilla pasianssia. Minä kirjoitin kolme sivua lisää Näköalaa. Eilen iltapäivällä Helena piirsi ja katsoi samalla sarjoja läppäriltä. Hän luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan osaa kaksikymmentäkolme Iijoelta etelään. Unilukemisena hänellä oli Tervon pariskunnan Ukko ja onnen aika. Minä luin Eeva Joenpellon romaania Elämän rouva, rouva Glad. Illalla näimme televisiosta jälleen jalkapallodraamaa, kun Englanti ja Argentiina kohtasivat välierässä. Peli päättyi 1-2, joten Espanja ja Argentiina ovat vastakkain loppuottelussa ja Ranska ja Englanti pelaavat kolmannesta sijasta.


















































keskiviikko 15. heinäkuuta 2026

Taavetissa

    











Kolmetoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on punajuurinippu, jonka ostimme eilen torilta. Samalla ostimme mitallisen perunoita ja porkkananipun. Eilen aloitimme päivän metsäreissulla. Sää oli hyvä, lämpötila lähtiessämme kuudentoista asteen vaiheilla. Keräsimme mustikoita ja muutaman kuivan kanttarellin ja kangashaperon. Kirjastosta Helena lainasi eilen kaksi Kalle Päätalon Iijoki-sarjan teosta, Iijoelta etelään, joka on osa numero kaksikymmentäkolme ja viimeisen osan Hyvästi Iijoki. Teimme kauppa- ja toriostokset ja jäimme katsomaan taivaalle, kun yksinäinen joutsen lensi matalalta ylitsemme ja toitotti mennessään. Helena aloitti eilen kahta akvarellia poistokirjan sivuille, piirsi luonnoksia ja katsoi sarjoja läppäriltä. Hän keitti valmiiksi tälle päivälle punajuuria lounaaksi. Minä luin ja muokkasin loppuosaa Näköala -tarinasta. Sitä on kaksikymmentäkolme sivua. Luin eilen Eeva Joenpellon romaania Elämän rouva, rouva Glad, kertomus voimakastahtoisesta naisesta, joka ei ole jäämässä eikä aio jäädä muitten jalkoihin ja mitä selkkauksia siitä kehittyykään. Helena luki Kalle Päätalon kirjaa Iijoelta etelään ja muutaman sivun James Joycen teosta Finnegans Wake. Illalla myöhään katsoimme televisiosta jalkapallon mm-kisojen ensimmäistä välieräottelua Ranska vastaan Espanja. Peli päättyi 0-2, joten Espanja tavoittelee mestaruutta ja Ranska pronssia.