Kaunis kesäpäivä

perjantai 13. maaliskuuta 2026

Taavetissa

    










Aste lämmintä aamulla Luumäen Taavetissa. Eilen oli vaihteeksi eri kuva blogit.fi:n sivuilla kuin se, mikä avautui, kun klikkasi Kaunis kesäpäivä -blogin päivän postausta. Teknologia toimii. Tarjoamme tämän päivän postauskuvaksi eilisen otoksen sumun hunnuttamasta, lumiseen mäntymetsään vievästä polusta Salpausselän harjanteella, Taavetin Linnalantiellä. Eilen oli sumuista aamupäivällä, kun teimme ulkolenkin ja kävimme kaupassa. Otimme kuvia muun muassa vedentäyteisestä ojasta ja museopajan piipun pohjana olevan palomuurin rappauksen värivivahteista. Eilen päivemmällä satoi silkkaa vettä. Helena teki pitkin päivää luonnoksia, virkkasi isoäidinneliöitä ja katsoi sarjoja läppäriltä. Minä muokkasin ja jatkoin uusinta tarinaani. Sitä on alun neljättä sivua. Eilen iltapäivällä luimme ääneen Juha Hurmeen kirjaa Nyljetyt ajatukset. Arvioin, että meillä on tässä kirjassa lukemista vielä kahdeksi päiväksi. Eilen illalla Helena luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan seitsemättä osaa, Ahdistettu maa. Minä luin loppuun Mirkka Rekolan runoteoksen Virran molemmin puolin, sen viimeisen kokoelman Taivas päivystää vuodelta 1996. Lainaan tähän yhden lyhyen sivulta 582: ”Minä kuljin askelia joutuisammin / hiekka juoksi.”













































torstai 12. maaliskuuta 2026

Taavetissa

    










Kaksi astetta lämmintä aamulla Luumäen Taavetissa. Sumuista. Postauskuvana on lainakirjoja parvekkeen pöydällä. Muokkasin eilen aamupäivällä uusinta tekstiäni. Sitä on kolme sivua. En tiedä vielä jatkuuko tarina. Helena virkkasi isoäidinneliöitä ja katsoi sarjoja läppäriltä. Teimme aamukävelyn Linnalantietä pitkin Kivimäen puolelle ja sieltä takaisin. Koululaisia kulki pyörin ja kävellen ohitsemme. Nautimme eilen lounaaksi ahventa ja sen kanssa kermaperunoita. Helena leipoi ohessa mustikkapiirakan valmistaikinaan. Iltapäivän aluksi luimme ääneen Juha Hurmeen kirjaa Nyljetyt ajatukset. Välillä joimme kahvin parvekkeella ja nautimme piirakanpalkat sen kanssa. Helena luki eilen illemmalla taattua ja varmaa Kalle Päätalon Iijoki-sarjan seitsemättä osaa Ahdistettu maa. Minä luin loppuun Franz Kafkan Keisarin viesti -kokoelman novellit, mutta jätin kesken kirjeen isälle. Luin myöhemmin Mirkka Rekolan runoja kokoelmasta Virran molemmin puolin, Runot 1954-1996.




























keskiviikko 11. maaliskuuta 2026

Taavetissa

    










Neljä astetta pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on linnunpönttöjä pihapuissa, taustana keltainen talonseinä. Eilen ulkoilimme sekä aamu- että iltapäivällä. Kahdeksan jälkeen kiersimme lenkin keskustassa, otimme kuvia ja teimme kauppaostokset. Iltapäivällä haimme kirjastosta Helenalle saapuneen kirjavarauksen, Kalle Päätalon Iijoki-sarjan seitsemännen osan, Ahdistettu maa. Sen jälkeen jäimme torille odottamaan kiertävää kalakauppiasta muiden kalaa ostamaan tulleiden joukossa. Ostimme puoli kiloa muikkuja ja yhden ahvenen, jotka Helena paistoi uunissa. Helena virkkasi eilen isoäidinneliöitä ja katsoi samalla sarjoja läppäriltä. Minä etenin sivun verran lisää uusinta tarinaani. Iltapäivällä luimme ääneen Juha Hurmeen kirjaa Nyljetyt ajatukset. Kaverukset viettivät Woody Guthrien päivää ja listasivat paljon musiikintekijöiden nimiä, tuttuja ja tuntemattomia. He pääsivät myös Aleksis Kiveen, Stenvalliin, joka ei hallinnut suomea, vaan turvautui sanakirjaan kirjoittaessaan suomeksi. Helena luki eilen illemmalla A.M.Frostin dekkaria Näkymätön kuolema. Minä luin Franz Kafkan proosaa ja Mirkka Rekolan runoja.


































tiistai 10. maaliskuuta 2026

Taavetissa

    









Aste pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on eilinen lounaspöytämme, spaghettia kangastatti- ja tomaattikastikkeella lisukkeineen. Kävelimme eilen aamulla Vallitietä Savitaipaleentien varteen. Aurinko yritti paistaa, mutta jäi sitten pilvien taakse. Helenalla oli järjestelmäkamera mukana ja siinä pitkä objektiivi. Hän kuvasi muun muassa pari otosta varpusista orapihlaja-aidassa ja sen juurella. Hiihtolatu oli kunnossa ja yksi perinteisen tavan hiihtäjä meni ohi. Palasimme kirjastoon ja kaupalle. Helena piirsi eilen luonnoksia tikleistä, kirjoitti jotain koneella ja virkkasi isoäidinneliöitä. Minä muokkasin sunnuntain tekstinalkua, jota on kaksi sivua. Eilen iltapäivällä luimme ääneen neljäkymmentä sivua Juha Hurmeen kirjaa Nyljetyt ajatukset. Soutajilla oli vastoinkäymistä sään takia. Heillä oli rupattelun aiheena teatteri moninaisesti ja he järjestivät kahden henkilön improvisoidun teatteriesityksen totisena kuuntelevalle puunkannolle. Tämä osio ei ollut minusta kirjan parasta antia, vaan jonkinmoinen notkahdus. Helena huomautti tosin illalla, että tämä osio toi erilaista pontta tarinaan. Taavetissa satoi vettä samaan aikaan, kun luimme. Huomasin saaneeni sähköpostia yhdeltä kustantajalta. He eivät valitettavasti aio julkaista lähettämiäni tarinoita. Ystävällinen kiitos kuitenkin luottamuksesta kustantajaa kohtaan. Illemmalla Helena luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan kuudetta osaa, Loimujen aikaan. Minä luin Franz Kafkan novelleja ja Mirkka Rekolan runoja.




















































maanantai 9. maaliskuuta 2026

Taavetissa

    










Kaksi astetta pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on keittiönpöydällä muovisessa kaatimessa olevat pienet lankakerät ja sukkapuikot. Erilainen ”kukka-asetelma”. Helena on viime päivinä järjestellyt lankavarastoaan. Minä sain eilen aamulla pienen kirjoitusidean. Poikiiko se jotain suurta? Lainasimme lauantaina kirjastosta Helenalle A.M.Frostin dekkarin Näkymätön kuolema ja meille molemmille Mirkka Rekolan teoksen Virran molemmin puolin, Runot 1954-1996. Tutustumiseni runoilija Mirkka Rekolaan jäi puolitiehen Helsingin Tilkankadun aikana, mutta muistui mieleen, kun luin hiljattain taas kerran Leena Krohnin upeaa proosatekstiä. Krohnille Rekola oli henkinen herättäjä ja esikuva, jos olen käsittänyt oikein. Eilen aurinko näyttäytyi pilviharson läpi. Teimme päiväkävelyn kirjaston kautta Patolammelle ja koulun ohi kaupalle. Luimme iltapäivällä ääneen kolmekymmentä sivua Juha Hurmeen teosta Nyljetyt ajatukset. Kaksikko pääsi purjehtimaan Vaasan ohi. Helena virkkasi isoäidinneliöitä kuunnellessaan. Hän luki myöhemmin Kalle Päätalon Iijoki-sarjan kuudetta osaa, Loimujen aikaan. Minä luin Franz Kafkan proosaa kokoelmassa Keisarin viesti ja täytteeksi muutaman Mirkka Rekolan runon. Illalla oli televisiossa jääkiekkoa, Colorado vastaan Minnesota, jonka pelin ratkaisu meni rangaistuslaukauksiin asti. Lopputulos 3-2.