Taavetissa

    

Kaksitoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Yöllä on satanut sen verran, että asvaltti on märkä ja tihuuttaa parhaillaan. Tänään on postauskuvana vettä tippuvat männynneulaset. Kuva on otettu eilen. Teimme eilen aamulla metsäretken sähkölinjan viereistä metsäpolkua pitkin vanhalle hiekkakuopalle ja Nikinojan puronnotkoon. Keräsimme kauden ensimmäiset suppilovahverot ja kangastatit. Notkosta löytyi runsas kanttarelliesiintymä ja otimme kotona kuivurin esiin. Kolme ritilää täyttyi kanttarelleista ja yhteen ritilään tulivat tatinsiivut ja suppikset. Kangasrouskuja löytyi myös kahden kastikkeen verran. Liityimme eilen kokeeksi Ruutu -kanavan katsojiin, koska siellä näkee tähän tietoon nfl-jalkapalloa ja pesäpalloa muun tarjonnan ohella. Helena alkoi katsoa Hilduria läppäriltä samalla, kun hän kutoi sukkia. Minä kirjoitin eilen sivun Näköala -tarinaa ja sen lisäksi alustin tämän päivän postausta ja kaunokirjoitin päiväkirjaa Helenaa varten. Luin James Joycen Odysseusta. Olen lukenut kohta sata sivua. Kirjassa on seitsemänsataa sivua. Helena luki eilen Eeva Joenpellon romaania Elämän rouva, rouva Glad ja James Joycen teosta Finnegans Wake. Katsoimme illalla naisten pesäpalloa, Oulu vastaan Manse, jonka Manse voitti.

Taavetissa

    

Seitsemän astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on vaihteeksi penkkikuva, Helena istumassa pururadan penkillä, kun palasimme eilen aamupäivällä metsästä. Helena poimi puolukoita ja minä mustikoita. Muutama kanttarelli löytyi ja kehnäsieniä. Sieniä on edelleen niukasti, mutta sateita on kulkemassa maaston yli, joten toiveet kasvavat, että jostain päivästä alkaen sieniä on kaikkialla kirjavanaan. Helena teki luonnoksia metsässä istuen männyn rungolla. Kotona hän paistoi sienet ja kutoi ja piirsi katsoessaan sarjoja läppäriltä. Minä kirjoitin kolme sivua Näköala -tarinaa. Sunnuntai oli ollut välipäivä tarinan kirjottamisessa. Tekstiä on koossa kahdeksankymmentäseitsemän sivua. Otin eilen lukuun James Joycen romaanin Odysseus omasta hyllystämme. Kirja on Pentti Saarikosken suomentama ja ilmestynyt suomeksi 1964 ja alkuperäinen vuodelta 1922. Meidän Odysseuksemme on 6. painos vuodelta 1996. Ostimme sen Helsingistä, Fredrikinkadulta Syvä uni -antikvariaatista helmikuussa 2002. Olen lukenut Odysseuksen suomeksi ehkä kolme kertaa, kerran ruotsiksi ja kerran alkuperäkielellä. Kirjan etuliepeessä olevista merkinnöistä selviää, että Helena on lukenut Odysseuksen ainakin neljä kertaa vuodesta 2002 alkaen. Eilen hän luki Eeva Joenpellon romaania Elämän rouva, rouva Glad, James Joycen teosta Finnegans Wake ja minulta saamaansa päiväkirjaa.

Taavetissa

    

Parhaimmat onnentoivotukset Alisa Vainiolle. Upea juoksu eilen ja hieno Euroopan mestaruus. Eilinen aamupäivä meni puoli kymmenestä eteenpäin telkun ääressä. Sitä ennen kävimme kuitenkin metsässä hakemassa koivun lehdeksiä saunavastaa varten ja pikaisesti kaupassa. Sitten seurasimme juoksijoiden mutkittelua Birminghamin kujilla. Söimme olohuoneen pöydän ääressä ranskalaisia ja paistettua kuhaa lisukkeineen. Tänään maanantaina alkaa uusi viikko. Elokuu on puolivälissä. Aamulla oli sarastuksen aikaan kolmetoista astetta. Valikoimme tämän päivän postauskuvaksi otoksen Joukolan rakennuksesta, joka on vanha suojeluskuntatalo ja mitä kaikkea onkaan ollut. Postauksessa on lisäksi yksi Helenan akvarelli ja kaksi kuvaa kirjastosta sisältä. Eilen Helena kutoi sukkia katsoessaan Alisa Vainion maratonjuoksua, kantapäät tulivat valmiiksi ja iltapäivällä hän katsoi sarjoja läppäriltä. Helena luki eilen Eeva Joenpellon romaania Elämän rouva, rouva Glad, muutaman sivun James Joycen teosta Finnegans Wake ja unilukemisena minulta saamaansa päiväkirjavihkoa. Minä luin loppuun Eeva Joenpellon romaanin Neito kulkee vetten päällä. Käsittääkseni se on kirjailijan läpimurtoromaani. Hyvää kuvausta ja mainioita henkilöhahmoja. Tasapainoinen romaani.

Taavetissa

    

Kolmetoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Sataa tihkua. Tänään Birminghamissa, Englannissa on suuren kisan päätöspäivä. Onnea kaikille urheilijoille. Päivän postauskuvana on Luumäen pääkirjasto eilen, lauantaina, sateisena aamupäivänä. Muita kuvia postauksessa on muun muassa Helenan maalaus, kahvimukit parvekkeen pöydällä ja sydänkulhoissa mustikkapiirakkaa vaniljakastikkeessa, ja polkupyörä varustettuna sateenvarjolla kirjaston takaoven katoksessa. Eilen aamulla satoi, kun heräsimme, joten vietimme aamuvarhaisen kotona. Pyykkikone hurisi kylpyhuoneessa, Helena kutoi läppärin äärellä ja minä kirjoitin Näköala -tarinaa. Sitä on kahdeksankymmentäneljä sivua. Yhdeksän jälkeen teimme kirjasto- ja kauppareissun. Helena luki eilen Eeva Joenpellon romaania Elämän rouva, rouva Glad, ja minulta saamaansa päiväkirjavihkoa. Minä luin Eeva Joenpellon romaania Neito kulkee vetten päällä. Siitä jäi viimeiset luvut tälle päivälle. Katsoimme eilen illalla osin em-kisoja.

Taavetissa

 

Tänään vietämme Marjan päivää. Onnea kaikille Marjoille. Kaksitoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Sataa. Liitämme tähän myöhästyneet onnentoivotukset Wilma Heltelälle, joka saavutti upeasti em-hopeaa seiväshypyssä. Päivän postauskuvaksi valikoimme kolmen kuvan kollaasin. Muita kuvia postauksessa on eiliseltä metsäreissulta, lounaspöydästä ja Linnalantieltä, jonka varrella olevan Lähiliiterin pihamaalle ilmestyi torstaina paalukehikkoon pingotettu iso mainoskangas. Lähiliiteri näkyy meidän makuuhuoneemme ikkunasta ja parvekkeelta. Eilen aamulla keräsimme metsästä mustikoita ja sieniä, kanttarelleja ja kehnäsieniä pizzan täytteeksi. Helena vaivasi oman taikinapohjan. Lounaan jälkiruokana meillä oli kiisseliä kerman kanssa. Iltapäivällä Helena leipoi mustikkapiirakan. Hän kutoi myös sukkia katsoessaan sarjoja läppäriltä. Helenalla on kesken James Joycen teos Finnegans Wake. Hän luki toisena omasta hyllystämme Nathalie Sarrauten romaanin Kultaiset hedelmät. Minä kirjoitin eilen sivun verran Näköala -tarinaa ja alustavasti tätä julki tulevaa postausta. Kirjoitin myös kaksi sivua päiväkirjaa Helenaa varten. Hän sai tänä Marjan päivän aamuna päiväkirjan, jossa on muistoja kesä- ja heinäkuulta kuluvaa vuotta. Luin eilen iltapäivällä parvekkeella Eeva Joenpellon romaania Neito kulkee vetten päällä. Pääskysiä lensi vielä pihapiirissä.

Taavetissa

    

Viisi astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on herkkutatti. Kuva on otettu eilen aamulla, kun teimme hiihtoladun lenkin. Edellisen iltapäivän ja illan sadekuurojen jäljiltä maa ja ruohot olivat märkiä ja viileän aamun kaste sen lisänä.

Kirjoitin eilen sivun verran Näköala -tarinaa. Luin Eeva Joenpellon romaania Neito kulkee vetten päällä. Teksti on hyvää. Helena jatkoi sukkien kutomista ja katsoi samalla sarjoja läppäriltä. Hän luki loppuun Ville-Juhani Sutisen toimittaman kirjan Mitä Finnegans Wake tarkoittaa? Helena oli tyytyväinen, kun selvisi, että on muitakin hänen lisäkseen, jotka pitävät Finnegans Wake -teoksesta ja osaavat nauttia kirjasta. Hän luki eilen myös muutaman sivun itse James Joycen Finnegans Wakea ja jonka hän on kohta lukenut kokonaan, nyt ehkä neljännen kerran.

Laitoin nettiin kysymyksen, kuinka monelle kielelle tämä vaikeaksi luonnehdittu Finnegans Wake on käännetty? Vastaukseksi tuli, että teos on käännetty kokonaan tai osin kolmellekymmenelle kielelle. Mietin miksi ei suomeksi? Voisiko syynä olla se, että Joycen teos viittaa niin laajalti historiaan ja kirjallisuuteen, ettei sellaista tietämystä ole riittävässä määrin meikäläisessä lukijakunnassa. Kun luin jokin aika sitten Sutisen Mitä Finnegans Wake tarkoittaa? -kirjan, tulin siihen käsitykseen, että James Joyce tavallaan peilaa teostaan historiaa vasten ja silloin sanottavan ymmärtämiseen vaikuttaa myös se, mitä peilissä näkyy ja ovatko näkymät tuttuja vai outoja.