Kaksitoista astetta aamulla Luumäen
Taavetissa. Postauskuvana on otos Luumäen pääkirjaston uusimmasta näyttelystä
Korven omat, joka avautui eilen. Taiteilija on Essi Pitkänen ja työt ovat
korven henkeen sopivasti puuveistoksia. Eilen aamulla teimme metsälenkin,
keräsimme hieman mustikoita ja kiersin maastossa nähdäkseni, joko sieniä näkyy
enemmän. Kanttarelleja löytyi parin ruoka-annoksen verran. Polulla oli pari
rouskua. Kirjoitin eilen aamupäivällä Näköala -tarinaa. Helena puhdisti
mustikoita ja paistoi sienet. Iltapäivällä hän kirjoitti omaa tekstiään, piirsi
ja katsoi läppäriltä sarjoja. Helena luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan viimeistä
osaa Hyvästi Iijoki. Minä luin loppuun Ville-Juhani Sutisen toimittaman
artikkelikoosteen Mitä Finnegans Wake tarkoittaa? Sain tietää ensinnäkin, että
Finnegans on irlantilainen taruhenkilö, muurari, joka putosi telineiltä ja
kuoli, mutta vainaja virkosi, kun hänen ystävänsä juottivat hänelle viskiä.
Sain tietää myös – vapaamuotoisesti tulkiten – että juoni kirjassa on kuin
virtaava vesi. Mitä Finnegans Wake tarkoittaa? teoksen kirjoittajia ovat Elliot
Paul, Ville-Juhani Sutinen, H. K. Riikonen, Jusu Annala, Stephen Crowe, Hannu
Helin, J. K. Ihalainen ja Teemu Manninen. Joycen hengessä sanoilla leikitellen
tämän artikkelikirjan nimi olisi voinut olla Mitään Finnegans Wake tarkoittaa.
Ilman kysymysmerkkiä.



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti