Yksitoista astetta aamulla Luumäen
Taavetissa. Postauskuvana on värikäs koivunlehti. Teimme eilen aamuretken
tutulle hakkuuaukealle. Helena asettui piirtämään ja kuvaamaan puupölkkyjen
päälle ja minä kiersin keräämässä puolukoita. Taivas oli pilvinen ja sääennuste
lupasi sateita. Kun palasimme kotiinpäin, tihkutti. Tihkutti edelleen puolta
tuntia myöhemmin, kun kiersimme kirjastoon ja kaupalle. Kaupalta palatessa
satoi hiljakseen ja lopun päivää eilen ja yöllä satoi vaihtelevasti. Helena
keitti lounaaksi vispipuuroa. Hän virkkasi kokeeksi yhden isoäidinneliön
tuliaisiksi saamistaan langoista. Minä kirjoitin sivun Näköala -tarinaa ja
valikoin ja muokkasin sen ohella kuvia tämän päivän postaukseen. Tein myös
muistiinpanoja postaukseen ja kirjoitin päiväkirjaa Helenalle. Iltapäivällä
katsoimme naisten pesäpallon kauden huipennusta, kun Jussittaret ja Manse
ratkoivat Superpesiksen mestaruuden, sateisessa säässä. Jussittaret vei Suomen
mestaruuden supervuoron jälkeen. Vain kolme juoksua ottelussa. Eilen oli toki
muutakin urheilua ja menestystä korkealla tasolla, mutta emme seuranneet niitä.
Elämme urheilumaailmassa ja lajit lisääntyvät. Eilen Helena kutoi päivän aikana,
katsoi sarjoja läppäriltä ja luki Jari Tervon kirjaa Koiperhonen. Minä luin
James Joycen teosta Finnegans Wake. Olen siinä sivulla 23.
















































