Taavetissa

    

Kaksi astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on kimppu suppilovahveroita. Kuva on otettu eilen aamulla. Helena ehdotti jo edellisenä iltana, että huomenna hän tulee mukaan vaikeakulkuiseen suppilovahveromaastoon Nikinojan notkoon, jossa on puunrunkoja ristiin ja rastiin ja rinne viettää kivien välistä sammaleisena puronuomaan. Lähdimme eilen aamuhämärissä patikoimaan kuutostien tuolle puolen ja sähkölinjan takana harjanteella kulkevaa polkua vanhalle hiekkakuopalle. Kuopan alalaidalla on kuusitiheikön kätkemä isojen kivenjärkäleiden rintama, kuopasta ammoin poistettua ainesta ja niiden vierestä vanha polunpohja mutkittelee työkoneiden vuosikymmeniä sitten maaperään uurtamien renkaanpainanteiden, kivien, juurien ja lahonneiden puunrunkojen yli. Perillä odotti hämärä metsänpohja sienineen. Liikenteen ääniä ei kuulunut enää, vain lintujen varoituksia ja sirkutusta. Helenan kuvatessa ympäristöä keräsin spaghettikastiketta varten suppilovahveroita. Vähän ennen yhdeksää olimme takaisin kotona Taavetissa. Joimme kahvit ja lähdimme kirjastoon ja kauppaan. Helena teki lounaaksi kermaisen suppiskastikkeen spaghetin kanssa. Minä kirjoitin eilen aamulla kaksi sivua Näköala -tarinaa. Muokkasin myös valokuvia tämän päivän postaukseen. Iltapäivällä luonnostelin postaustekstiä. Luin James Joycen teosta Finnegans Wake. Helena kutoi eilen sukkia, piirsi luonnoksia ja katsoi samalla sarjoja läppäriltä. Hän luki David Foster Wallacen kirjaa The Pale King. Illalla katsoimme suorana lähetyksenä Philadelphia Eaglesin ja Los Angels Ramsin välisen nfl-ottelun, joka päättyi 20-24.