Taavetissa

    

Aste pakkasta näin aamulla Luumäen Taavetissa. Otin eilen päivällä kuvan kirjoista ja Sienilehdestä parvekkeen lasipöydällä. Melkein on jo koittanut aika, kun tarkenee lukea parvekkeella. Ovathan taivaan merkit kääntyneet kesäkauden puolelle. Eilen työstin Puolinainen-tekstiä, mutta en edennyt sivumäärissä. Poistin aineistoa ja lisäsin sitä ja nämä muutokset menivät tasan, joten näyttää siltä, että huhkin kaksi, kolme tuntia tyhjän takia. Helena kutoi eilen, piirsi luonnoslehtiöön, pelasi pasianssia ja luki Pirkko Arhippan dekkaria Komisarion kirjelaatikko. Kävimme kaupassa ja kirjastossa lukemassa lehtiä. Luimme eilen iltapäivällä ääneen toisen kappaleen Doctorowin kirjasta Gangsterin oppipoika. Sienilehden vuoden 2025 ensimmäinen numero tuli toissa päivänä postiluukusta. Olemme vasta selanneet sitä. Eilen illalla luin eteenpäin Thomas Mannin romaania Tohtori Faustus. Yliopisto-opiskelijoita Saksassa 1900-luvun alussa kiistelemässä teologisista ja filosofisista ja kaiken maailman kysymyksistä.

Taavetissa

    

Tänään on Kevätpäiväntasaus. Keväinen ilmavirtaus käy lännestä. Eilen otetussa kuvassa on Suomen lippu liehumassa Luumäen Taavetin keskustassa aurinkoisen Minna Canthin päivän ja tasa-arvon päivän kunniaksi. Helena aloitti eilen seuraavan käsityön. Minä kirjoitin pari sivua lisää Puolinainen-tarinaa. Välillä langaton yhteys katkesi, mutta se palautui takaisin ilman, että sammutin ja käynnistin uudestaan reitittimen. Näistä vioista ei taida saada sen tarkempaa syytä selville. Aloitimme seuraavan kirjan, jonka luemme ääneen, E. L. Doctorowin jännärin Gangsterin oppipoika. Sain sen jouluna 2018. Se oli ensimmäinen Doctorowin teos, jonka luin ja luin sen saman tien kaksi kertaa peräkkäin, ensin itsekseni heti aaton jälkeen ja toisen kerran ääneen, jotta Helenakin kuuli sen. Luimme eilen ensimmäisen luvun. Ulkoilimme eilen kahdesti, ensin kaupalla ja toisella reissulla kiersimme apteekissa ja kirjastossa. Helena lainasi kaksi Pirkko Arhippan dekkaria, Salat on aaltoihin saneltu ja Jo katkee maalinauha. Minä aloin lukea Thomas Mannin myöhäistuotantoa olevaa romaania Tohtori Faustus.

Taavetissa

    

Hyvää Minna Canthin päivää ja tasa-arvon päivää. Kaksi astetta lämmintä aamukuuden aikaan Luumäen Taavetissa. Valitsimme postauskuvaksi Pirkko Arhippan kirjan Kuolleet eivät äänestä kansikuvan ja villasukkaparin. Eilen sää lämpeni niin kuin ennusteessa oletettiin, mutta aurinko pysyi pilvien takana. Helena kutoi eilen, piirsi ja täytti ristikkolehteä. Minä kirjoitin kaksi sivua lisää Puolinainen-tarinaa. Teimme aamupäivällä erikseen kauppareissun ja iltapäivällä kävelylenkin Savitaipaleentielle. Palasimme kirjaston kautta ja Helena lainasi kaksi Arhippan dekkaria lisää, Murha on sydämen asia ja Komisarion kirjelaatikko. Luumäen pääkirjastossa on monet kirjasarjat varustettu järjestysnumeroin. Nämä Arhippan dekkarit olivat numerot yksi ja kaksi. Kirja, jota luimme ääneen, Graham Greenen vakoojaromaani Inhimillinen tekijä, tuli päätökseensä. Loppu oli kesy ja jännityksetön. Luin illalla loppuun myös Greenen kirjan Stamboul Train.

Taavetissa

    

Kolme astetta pakkasta nyt aamulla Luumäen Taavetissa. Maa on valkoinen vastasataneesta lumesta. Postauskuvassa kevättalvinen maisema eilen iltapäivällä. Tie, joka laskeutuu alas notkelmaan, on Ukkopekankaari. Harvennetun puuston takana näkyy Haminantie. Kävimme kirjastossa. Helena lainasi Max Seeckin jännärin Pahan verkko ja Pirkko Arhippan Kuolleet eivät äänestä, jonka hän otti unilukemiseksi. Minä lainasin yhteisniteenä olevat Georges Simenonin kolme Maigret-tarinaa, Maigret pelkää, Maigret uskoutuu ja Maigret ja mies siltojen alta ja Thomas Mannin romaanin Tohtori Faustus. Kirjoitin eilen aamupuolella Puolinainen-tarinaa. Helena piirsi, kutoi ja täytti ristikkolehteä. Hän sai eilen valmiiksi jälleen yhden villasukkaparin. Hän kertoi äsken kutoneensa unessa. Luimme eilen ääneen Graham Greenen vakoojaromaania Inhimillinen tekijä. Täksi päiväksi meille jäi sitä jäljelle kuusikymmentä sivua. Loppuselvitys. Vakooja on autettu ainakin pakomatkan alkuun, mutta miten sitten käy?

Taavetissa

    

Päivä pitenee näinä aikoina kevättä vauhdilla. Kymmentä vailla kuusi taivas rusotti sarastusta idän puolella Luumäen Taavetissa ja kuu laskeutui puitten taakse lännen puolella. Postauskuvana on näkymä Patteritieltä. Ulkoilimme eilen kaksi kertaa. Ennen puolta päivää kävimme kaupalla ja samalla kirjastossa. Helena lainasi Tomas Arvidssonin dekkarin Varas varkaalta. Iltapäivällä kävelimme Savitaipaleentielle ja takaisin. Aiemmin satanut uusi lumi oli siinä vaiheessa enimmäkseen sulanut teiltä ja jalankulkuväyliltä. Kävelyn jälkeen nautimme kahvin parvekkeella. Jatkoin eilen aamulla Puolinainen-tarinaa ja olen siinä sivulla kolmekymmentäyksi. Helena on piirtänyt, muun muassa mehiläisen, jonka näin unessani, lukenut Tapani Baggen dekkaria Sininen aave ja täyttänyt ristikkolehteä. Luimme eilen kahteen otteeseen ääneen kuusikymmentä sivua Graham Greenen vakoojaromaania Inhimillinen tekijä. Kirjan takakannessa sitä kehutaan ehkä parhaaksi vakoojaromaaniksi mitä on koskaan kirjoitettu. Makuasia. En ole aivan samaa mieltä, sillä kirjassa on huumoria eikä sellainen sovi jännityskirjaan. Luen Greeneä hallitun tekstin ja erinomaisen vuoropuhelun takia. Eilen illalla luin Greeneä vielä englanniksi, Stamboul Train jatkaa kulkuaan.

Taavetissa

    

Sateinen sunnuntaiaamu. Parvekelaseissa on vesipisaroita, mutta en tiedä tuleeko sade vetenä vai lumena. Lämpötila on nollan tuntumassa. Eilen sain mielestäni hyvän kuvan Joukolasta, entisestä suojeluskuntatalosta Luumäen Taavetissa. Talo on peruskorjattu hiljattain ja siellä toimii tietääkseni kuntalaisten harrastusryhmiä. Eilen oli aurinkoista aamulla, mutta päivemmällä pilvistyi ja länsituuli voimistui. Kirjoitin eilen aamupuolella kolme sivua lisää Puolinainen-tarinaa. Helena kutoi, piirsi mandariineja lautasella ja katsoi välillä sarjaa läppäriltä. Luimme ääneen eteenpäin Graham Greenen vakoojaromaania Inhimillinen tekijä, joka on nyt puolessa välissä. Helena alkoi lukea seuraavaa Tapani Baggen dekkaria Sininen aave. Minä olen lukenut melkein puolet Greenen kirjasta Stamboul Train. Helena kysyi toissapäivänä, muistanko ennestään paljon tästä tarinasta? Muistan, vastasin. Muistin muun muassa sen kohtauksen, kun humalainen naisreportteri hyppää asemalta liikkeelle lähteneen junan kyytiin ja eilen tuli seuraava tuttu kohta, kun kaveri oli suojassa jonkin talon katolla, savupiipun takana ja lähti laskeutumaan alas palotikkaita. Lunta sataa kirjassa ja muistini mukaan juna pysähtyy jossain päin vuoristotaivalta kinoksiin.

Taavetissa

    

Helena kuvasi kuun pilvien lomassa eilen iltayöstä. Nautimme kevättalven auringonpaisteesta eilen kevyen liikenteen väylällä Savitaipaleentien varrella. Maaliskuu on puolivälissä. Joimme päiväkahvit parvekkeella. Eilen aamupuolella jatkoin Puolinainen-tarinaa. Olen siinä sivulla kaksikymmentäneljä. Helena piirsi. Luimme iltapäivällä ääneen Graham Greenen vakoiluromaania Inhimillinen tekijä. Ihailemme molemmat kirjan tekstiä. Helena palautti kirjastoon lukematta pari Tapani Baggen kirjaa, koska niissä aikakausi sijoittui niin vanhaan historiaan. Hän valikoi tilalle Baggen Pomminvihreät renkaat. Sekin on kaukaista aikaa, seitsemänkymmenen vuoden takaa Helsingin olympialaisista. Minä luin illalla Greenen kirjaa Stamboul Train. Kirjailija kuvaa siinä aina välillä junan matkantekoa. Matka tapahtuu höyryveturilla ja se kestää kolme vuorokautta, matka halki Euroopan Orienttiin.