Taavetissa

    

Viisi astetta pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Maassa on ohut kerros lunta. Sää oli eilen aamupäivällä plussan puolella, mutta viileni iltaa kohti. Postauskuvana on Luumäen hyvinvointiaseman sisäänkäynti ja sen kahden puolen jalkakäytävän ruukuissa koristeina olevat värilliset valopallot. Eilen aamulla teimme hämärissä lenkin pururarataa Savitaipaleentielle ja takaisin Vallitietä. Yhdeksän aikoihin lähdimme kylälle, palautimme muutaman lainan kirjastoon ja katsoimme lehtiä ennen kuin jatkoimme kaupalle. Ostimme muun ohessa kolme lanttua lanttulaatikkoa varten. Helena piirsi eilen luonnoksia, teki ristikoita ja tutki valmiiksi ruokareseptejä. Minä muokkasin viisi sivua eteenpäin Tipit -tarinaa. Iltapäivällä luimme ääneen reilun kahden tunnin ajan Norman Mailerin romaania Porton haamu. Harryn aika Uruguayn Montevideon asemalla päättyy. Hän siirtyy Valtoihin agenttitoimiin Fidel Castroa vastaan. Helena luki eilen illalla Sienilehteä ja unilukemisena Jarkko Volasen kirjaa Vainovalkeat. Minä jatkoin Vladimir Nabokovin teosta Kalvas hehku. Pitkin viikkoa olemme katsoneet iltaisin Aki Kaurismäen elokuvia, samoja filmejä uudestaan, mutta eilen illalla oli vuorossa Matti Kassilan Vodkaa, komisario Palmu.

Taavetissa

    

Viisi astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvaksi Helena on ottanut eilen kuvan porkkanalaatikoista, jotka ovat uunissa kypsymässä. Helena aloitti laatikoiden teon heti aamusta, kuori ja keitti porkkanat ja soseutti ne kerman kanssa. Omatekoista porkkanalaatikkoa joulua varten. Meidän joulumme ja joulunviettomme on ollut vuosia varsin arkista, muutama kynttilä joulupöytään ja omia laatikkoruokia, kinkkua ja silliä. Joulumieltä on toki kyllin. Eilen aamulla Helena luki Heinrich Böllin romaania Biljardia puoli kymmeneltä samalla, kun hän piti silmällä uunia ja porkkanalaatikoita. Hän halusi lukea Böllin kirjan heti uusiksi. Kirja on ainoa kappale heili-kirjaston kokoelmissa. Minä muokkasin eilen viisi sivua Tipit -tarinaa. Olen päässyt tarinassa sivulle kolmekymmentäyksi. Helenalla oli kirjastossa kaksi noudettavaa varausta, Finlandia-palkinnon saanut Monika Fagerholmin teos Eristystila / Kapinoivia naisia ja Jarkko Volasen Vainovalkeat. Haimme ne kauppareissun yhteydessä ja otimme muutamia kuvia kylältä. Eilen iltapäivällä luimme ääneen kolmekymmentäviisi sivua Norman Mailerin romaania Porton haamu. Myöhemmin luin Lena Anderssonin romaania Vailla henkilökohtaista vastuuta. Luin kaikkiaan seitsemänkymmentä sivua ennen kuin totesin kirjan laahaavan ja annoin olla. Posti oli tuonut uuden Sienilehden, vuoden viimeisen numeron ja luin sen. Helenalla oli unilukemisena McCall Smithin kirja, Mma Ramotswe tutkii, Kauniista ja kaukaisesta maasta. Hän luki sen loppuun.

Taavetissa

    

Aste pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on eilisen sadepäivän kahvihetkenä kehitelty leikkimielinen asetelma keittiön työpöydällä. Tietenkin mukana on kirjojen kansia. Voidepurkit alkuperäisellä ja uusitulla kannella ja vuosia vanhoja puuveistoksia. Helena teki eilen aamupäivällä ristikoita ja piirsi ja kirjasi ylös muistiinpanoja. Minä muokkasin Tipit -tarinaa. Selasin ja luin Parnasso -lehden numeron viisi. Ulkoilimme, kun päivä oli valjennut, sateessa kirjaston kautta kaupalle ja takaisin. Kirjaston uutuushyllyssä oli Alexander McCall Smithin Mma Ramotswa tutkii -dekkarisarjan uusin suomennos Kauniista ja kaukaisesta maasta. Helena lainasi sen. Olen lukenut yhden tästä sarjasta enkä päässyt eroon siitä ajatuksesta, että kenties tämä valkoihoinen herrasmieskirjailija pilkkaa afrikkalaisia naisia tai jopa naisia ylipäätään. Olen joissain asioissa kovin herkkänahkainen. Lainasin itselleni Lena Anderssonin kirjan Vailla henkilökohtaista vastuuta. Löysin kirjailijan blogit.fi -sivustolta. Eilen iltapäivällä vietimme jälleen kahden tunnin ääneenlukurupeaman Norman Mailerin romaanin Porton haamu parissa. Olemme kirjan puolivälissä. Puolivälin taitekohdassa. Tarinan kulkua ja käänteitä en muista etukäteen, mutta tiedän muutamia välähdyksiä ja pilkahduksia, jotka ovat tulossa ja odotan niitä.

Taavetissa

    

Aste lämmintä tänä aamuna Luumäen Taavetissa. Postauskuvassa on luminen penkki pururadan varrella. Kiersimme eilen siitä ohi kaupalle. Lunta oli vain paikoin näytteeksi ja iltaa kohti se suli kaikkialta. Helena piirsi eilen aamupäivällä luonnoksia. Minä muokkasin Tipit -tarinaa. Lounaaksi Helena keitti marjapuuroa. Iltapäivällä luimme ääneen vajaat neljäkymmentä sivua Norman Mailerin romaania Porton haamu. Vakoileva ja juonitteleva Harry on myös liisterissä kollegansa vaimoon. Heillä on suhde. En muista pysyykö se salassa ja jos pysyy, kuinka kauan. Kaikenlaista salakähmäistä meininkiä. Helena virkkasi ja kutoi kuunnellessaan ja otti lukutuokion jälkeen läppärin auki keittiön pöydälle ja alkoi katsoa sarjaa. Illemmalla hän luki Ville-Juhani Sutisen dokumenttia Reunamerkintöjä: kadonnutta Eurooppaa etsimässä. Minä luin loppuun Marjo Niemen kirjan Pienen budjetin sotaelokuva. Mielenkiintoista kommentoida lukemiamme teoksia tuoreeltaan keskenään. Arviot ja tuntemukset eivät mene aina yksiin. Helena piti Pienen budjetin sotaelokuvasta. Minun lukukokemukseni oli, että kirjan alussa oli aihe, mutta se katosi. Alku lupasi enemmän kuin kirjailija sai irti tekstiinsä. Helena myönsi, että näin oli, mutta hän nautti tekstistä eikä välittänyt, vaikka aihe ajelehti.

Taavetissa

    

Jean Sibeliuksen päivä ja suomalaisen musiikin päivä. Aste pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Eilisillan ja yön aikana on satanut nurmikolle ohuen kerroksen lunta, mutta asvaltti kiiltelee mustana. Postauskuvana on eilen aamupäivällä kirjasto- ja kauppareissulla otettu kuva sateiselta joutomaalta, joka ei enää nykyään ole samassa mielessä joutomaata kuin ennen Luumäen hyvinvointiaseman rakentamista. Eilen aamupäivällä Helena piirsi luonnoksia, pelasi pasianssia pelikorteilla ja täytti ristikoita. Minä muokkasin Tipit -tarinaa. Olen siinä sivulla viisitoista. Iltapäivällä luimme ääneen seuraavat kolmekymmentä sivua Norman Mailerin romaania Porton haamu. Mailerin kuvaus vakoilijan työstä vaikuttaa varsin luontevalta ja uskottavalta ja kaksinaamaiselta ja siltä, ettei mihinkään voi luottaa, ei ainakaan varmuudella. Toki muistimme sen aiemmilta lukukerroilta. Helena virkkasi kuunnellessaan, teki jonkin piirroksen keittiön pöydän ääressä ja vyyhtesi taas lankaa oikenemaan jääkaapin käytöstä poistetun pulloritilän päälle. Helena alkoi lukea vuorostaan Ville-Juhani Sutisen kirjaa Reunamerkintöjä: kadonnutta Eurooppaa etsimässä. Minä otin lukuun Marjo Niemen teoksen, finlandiapalkinnon ehdokkaana olleen Pienen budjetin sotaelokuva. Kirjoitustyyli on yllättävä, erikoinen ja leikittelevä. Kirjan alussa on taloudellisille tukijoille osoitettujen kiitosten lisäksi maininta, ettei teosta saa käyttää missään julkaisumuodossa tekoälyn kouluttamiseen, ellei tekijän kanssa toisin sovita. Ensimmäinen kirja, jossa törmäsin tällaiseen lausuntoon.

Taavetissa

    

Tänään vietämme toista adventtisunnuntaita. Yksi aste aamulla Luumäen Taavetissa. Vetinen sää ja musta maa. Samanlaista säätä kuin eilen Itsenäisyyspäivänäkin. Päivän postauskuvana on kirjaston lehtilukusalin jouluisia ikkunakoristeita. Eilen teimme aamulenkin sumuista pururataa pitkin. Jatkoimme kauppaan ja ostimme vasta paistettuja riisipiirakoita, konvehtirasian, näkkileipää ja kaksi tölkkiä olutta. Juhlimme päivää kananmuna-sardiinispaghettiaterialla. Eilen aamupäivällä Helena piirsi luonnoksia ja ratkoi välillä ristikoita. Minä luin ja muokkasin Tipit -tarinaa. Iltapäivällä luimme ääneen perinteisen kahden tunnin ajan Norman Mailerin romaania Porton haamu. Ennen saunaa kirjoitin tätä päiväkirjaa ja Helenaa varten erikseen kaunokirjoituksella päiväkirjavihkoa. Luin illemmalla loppuun Ville-Juhani Sutisen hienon dokumentin Reunamerkintöjä: kadonnutta Eurooppaa etsimässä. Helena otti kirjan unilukemiseksi. Ilta kului television ääressä, kun seurasimme osin Itsenäisyyspäivän vastaanottoa. Tuntemattomien kasvojen paraatissa yksittäisiä muistutuksia menneiltä ajoilta. Siirryimme Yle Areenaan katsomaan Aki Kaurismäen varhaistuotantoa olevan elokuvan Varjoja paratiisissa. 

Taavetissa

    

Hyvää Itsenäisyyspäivää. Järjestyksessä toinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto Linnan uudella isäntäparilla. Kaksi astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on työhtötiaispari Helenan luonnosvihosta. Suomen linnustoa, joten sopinee hyvin tällaisena juhlapäivänä. Eilen laitoimme liukuesteet lenkkarien kantoihin varalta, kun lähdimme yhdeksän jälkeen mutkan kautta kaupalle. Puitten oksilla ja maassa oli lumen rippeitä. Linnalantien varrella oli lumen puoliksi peittämä linnunraato, varis luulisin. Annoimme menehtyneen levätä rauhassa. Helena teki eilen aamupäivän talousaskareita. Niitä riittää pienessäkin taloudessa. Minä istuin klaffipiirongin ääressä ja luin Tipit -tarinaa. Pääsin sivulle kaksitoista, kun totesin, että muokkaanpa tarinaa lisää ja palasin alkuun. Eilen iltapäivällä luimme kahden tunnin ajan ääneen Norman Mailerin CIA-romaania Porton haamu. Olemme siinä sivulla 388. Harry on Montevideossa Uruguayssa. Helena virkkasi isoäidinneliöitä kuunnellessaan ja teki jonkin piirroksen keittiön pöydällä. Myöhemmin Helena luki loppuun Marjo Niemen kirjan Pienen budjetin sotaelokuva. Minä nautin Ville-Juhani Sutisen kerronnasta teoksessa Reunamerkintöjä: kadonnutta Eurooppaa etsimässä. Kirjailija vaeltelee fyysisesti ja mielensä sisällä Galitsiassa, nykyisten Puolan ja Ukrainan rajaseudulla sijainneen maakunnan alueella. Historiaa ja kirjallisuutta. Kohtaloita ja sotien koettelemuksia. Illalla katsoimme televisiosta jääkiekkoa, Jyp vastaan Kalpa. Ottelu päättyi 6-2.