Meidän muutto

    

Meidän muutto on ylihuomenna. Nyt se on jo niin lähellä. Eilen revin vanhoja veropapereita eli kävin läpi yhden vetolaatikon ja erottelin pois revittävät ja siirsin ne Helenan tarkistettavaksi ja varmistettavaksi. Turhat paperit pois sekoittamasta. Helena laittoi päällysvaatteita nippuun pariin jätesäkkiin. Kävimme kaupassa ja ostimme leipää ja olutta. Tänään käymme kaupassa ja ostamme jugurtteja kahdelle viimeiselle aamulle ja rullan jätesäkkejä. Avasin eilen kahteen otteeseen Oli aika -tiedoston, luin kirjoittamaani, tein muutaman korjauksen ja jatkoin sivun verran. Toissailtana luin Helenalle Oli aika -tekstiä sivulle kahdeksan asti. Hän piti kuulemastaan, noin kirjoituksena. Aiheeseen hän ei puuttunut, mutta kehotti jatkamaan samaan tyyliin. Eilen luin illalla kymmenen sivua Doris Lessingin kirjaa The Golden Notebook. Pidän lukemastani, sekä tekstiasusta että aiheesta. Huomaan, että en ehdi lukea kirjaa loppuun ennen muuttoamme, mutta se ei ole tarpeenkaan. Lainaus sivulta 412: ”So all that is a failure. The blue notebook, which I had expected to be the most truthful of the notebooks, is worse than any of them…” Niin, päähenkilö Anna Wulf piti neljää eri muistikirjaa - kirjallinen, poliittinen, emotionaalinen ja arkinen – ja nyt hän pettyi tähän viimeiseen eniten, koska toivoi siltä enemmän totuudellisuutta kuin muilta muistikirjoilta.

Meidän muutto

    

Reilu kymmenen astetta pakkasta. Kuvassa on Helsingin Pikku Huopalahden Nuorisotalo eilen aamulla, kun taivas taustalla on vielä yön sininen. Teimme kauppareissun tavallista aiemmin. Meidän muutto jatkui eilen, Helena pyyhki keittiön laatikostoja, tyhjensi niistä loput tavarat työtasolle ja jätti laatikot raolleen tuulettumaan. Hän valikoi päivemmällä lisää pakattavia astioita pois kaapista ja täytimme yhdessä yhden vajaan laatikon ja sidoimme sen. Aamulla porraskäytävän alakerrassa, kun lähdimme kaupalle, oli joku nuori asukas meidän rapusta tekemässä poismuuttoa. Hän oli liikkeellä pienellä henkilöautolla, vähin tavaroin. Tänään on kolme päivää Meidän muuttoon. Eilen kirjoitin, korjailin, käänsin ja väänsin Oli aika -tarinaa ja lopettaessani sitä oli koossa yhdeksän sivua. Hidasta. Eilen myöhään iltapäivällä, kun jo hämärsi, etelätaivaalla näkyivät Venus ja kuunsirppi.

Meidän muutto

    

Perjantai. Meidän muutto on neljän päivän päästä. Eilen tapahtui erinäisiä sattumia. Aamulla kello ei ollut soimassa. Ei haitannut. Heräsimme omia aikojamme kuuden jälkeen. Toinen sattuma: Eilisen Kaunis kesäpäivä -blogin postauskuva oli vaihtunut ”hovissa” eli postauskuva oli toinen kuin se, joka avautui, kun klikkasi postausta. Ei haittaa sekään. Kuva kuin kuva. Helena laski, että se oli kolmas tällainen blogissa ollut moka viimeisen vuoden aikana. Tai oikeastaan voisi laskea, että se oli tämän vuoden ensimmäinen tällainen tapaus. Pitää ottaa huomioon, että elämme tietokoneaikaa robotteineen. Muuton läheisyyden takia mietimme eilen taas tarkkaan kaupassa, mitä ostaa. Helena otti itselleen viilin ruuaksi ja minä otin lihapiirakan ja nakkeja. Ostimme myös paahtoleipää, kahden kappaleen paketin Aleksanterin leivoksia ja sardiinirasian, jos tulee tehtyä lämppäreitä. Eilen kävin läpi Oli aika -tarinaa, yhä alkulauseesta lähtien ja edistyin sivulle kahdeksan. Helena siivosi päivän aikana eteisen kaappeja ja eteistä muutenkin. Ohessa hän pelasi pasianssia, täytti ristikkolehteä ja katsoi sarjoja läppäriltä. Minä luin iltapäivällä Doris Lessingin kirjaa The Golden Notebook. Kolmannes on lukematta. Katsoimme illalla viimeiseksi Kaasua, komisario Palmu -elokuvan läppäriltä.

Meidän muutto

    

Pikkupakkasta tänään, torstaiaamuna. Vuoden aluksi satoi eilen Uudenvuodenpäivänä uuden lumen tänne etelärannikolle. Vanha lumi ehti sulaa lämpimän joulukuun aikana kokonaan. Kävimme eilen aamupäivällä Alepassa Mannerheimintiellä ja otimme palatessa muutamia lumisia kaupunkikuvia. Kaupassa piti miettiä, mitä söisimme? Eilen oli jäljellä kuusi päivää muuttoon ja tänään viisi. Pakastin ei ole päällä eikä aikomus ole valmistaa mitään erikoisia ruokalajeja, joten otimme pussillisen ranskalaisia. Aattoillasta oli tähteenä perunasalaattia, joka sopi ranskalaisten kanssa ja lisäksi purkillinen sardiinia ja keitetyt kananmunat. Mustikkapöperöä jälkiruokana. Viimeiset pakkasessa olleet mustikat. Eilen kävin pariin otteeseen läpi Oli aika -tekstiä ja pääsin siinä sivulle seitsemän, samaan kohtaan, jossa olin myös toissapäivänä. Helena pelasi eilen aamupuolella pasianssia, täytti ristikkolehteä ja katsoi jotain sarjaa läppäriltä. Katsoimme iltapäivän aluksi Komisario Palmun erehdys -elokuvan, jota ei näe Areenan tallenteissa. Alkuillasta saunoimme. Helena luki illemmalla jotain e-kirjaa ja unilukemisena hänellä oli Sienilehti. Minä luin Doris Lessingin kirjaa The Golden Notebook.

Meidän muutto

    

Hyvää ja onnellista Uutta Vuotta 2025. Postauskuvana näkymä Helsingin Pikku Huopalahden rantapuistosta eilen aattona aamuruskon aikaan. Nyt Uudenvuodenpäivän aamuna sataa lunta. Eilen jatkoimme Meidän muuttoa, Helena pyyhki keittiönkaapiston ovia ja vetimiä, jalkalistat, hellan sivut ja lattian sen alta ja pesi liesituulettimen suodattimen. Minä purin kellarikomerossa vielä olleen hyllyn. Eilen aamupuolella työstin Oli aika -tarinaa, mutta en edennyt siinä. Iltapäivällä Helena katsoi jotain sarjaa läppäriltä ja minä luin Doris Lessingin kirjaa The Golden Notebook. Olen siinä yli puolen välin. Päähenkilö Anna Wulf saa toimeentulonsa kirjoittamastaan romaanista tulevilla rojalteilla ja tekee vapaaehtoistyötä vasemmistolaisessa kirjapainossa, mutta on jättämässä sen työn kokonaan. Hän on eronnut, yksinhuoltaja ja etsii kirjoittamisessa erilaista ilmaisua. Hän pitää neljää eri muistikirjaa, kirjallista, poliittista, emotionaalista ja arkista ja niille kehyskertomusta ja kirjan lopuksi on luvassa vielä kultainen muistikirja, joka summaa aiemmat yhteen tai oletan niin. Luen tekstiä mielenkiinnolla. Minulle sopii hyvin, että luen sitä englanniksi ja omasta mielestäni ymmärrän englantia aina vain paremmin. Vuoden vaihtumista odottaessamme katsoimme suomalaista, mustavalkoista musiikkielokuvaa.

Meidän muutto

    

Hyvää Uutta Vuotta. Vuoden viimeisessä postauksessa on kollaasina vuoden varrella olleita postauskuvia. Meidän muutto jatkuu. Viikko muuttoon. Eilen aamulla, kun lähdimme kaupalle, huomasimme, että alakerran kierrätyshyllyyn viemämme lasit ja lautaset olivat kelvanneet seuraaville käyttäjille. Iltapäivällä kannoin vanhat parvekekalusteemme roskakatokseen ja hajotin ne pieniksi. Eilen aamupäivällä luin läpi Oli aika -tarinaa, hyväksyin alun viisi sivua, mutta jatkoin siitä eteenpäin hieman poiketen aiemmasta. Sivuja koossa seitsemän. Helena valikoi eilen aamulla tärkeitä papereita erikseen oranssiin kassiin, jossa olemme pitäneet perinteisesti tällaisia dokumentteja muuton aikana ja josta ne löytää ja saa otettua esiin tarvittaessa. Muun aamua Helena katsoi Showtrialia tai vastaavaa läppäriltä. Hän valikoi kaupasta seuraavan ristikkolehden. Uusinta Rämön dekkaria ei näkynyt hyllyssä. Ehkä olisimme ostaneet sen. Eilen Helena valmisti tonnikalasalaatin ja paistoi sen kanssa kaksi kananmunaa. Illalla hän otti pakastimesta jääkaappiin pizzanpalat ja nyt aattoaamuna viimeisen mustikkarasian ja käänsi pakastimen nollalle.

Meidän muutto

    

Viikko numero yksi. Tänään on Taavin, Taavetin ja Daavidin nimipäivä. Meidän muutto matkaa Taavettiin kahdeksan päivän päästä. Satoi tihkua eilen aamupäivällä Helsingin Pikku Huopalahden Tilkantorin rannassa, kun kävimme kaupalla. Helena katsoi eilen aamupuolella Showtrialia, luulen ja minä kirjoitin sivun verran Oli aika -tarinaa. Pieniä keskittymisvaikeuksia on ja pientä epäilystä siitä, etten vain kirjoita onneni ohi. Pidän kertomusta lämpimänä. Vein eilen alakerran kierrätyshyllyyn lasitavaraa ja muutaman lautasen. Tutkin hyllyssä olevia kirjoja, mutta ne eivät innostaneet, joten pidämme väliä ääneen luvussa. Helenalla on e-kirja luettavana muun ajanvietteen ohessa. Minä luin eilen illalla Doris Lessingin kirjaa The Golden Notebook, sen toista osaa Free Women 2 ja joka jatkuu mustana, punaisena, keltaisena ja sinisenä muistikirjana. Pääsin keltaiseen muistikirjaan asti, Anna Wulfs emotional life.