Kuvassa on lumen
kattama, punainen puutarha-aita Vallitien varrella Taavetissa. Kuljimme siitä
ohi eilen kaksi kertaa, kahdesti kaupassa ja samalla vähän kierrellen. Eilen
söimme valmisruokaa, silakkalaatikon, mutta tänään Helena aikoo keittää
spagettia. Siihen on kaikki tarpeellinen valmiina kotona. Eilen aamulla auoimme
loput banaanilaatikot, valikoimme niistä pois vaatteet, pyyhkeet, lakanat ja
jätimme kirjat odottamaan hyllyjä, niiden kokoamista. Olin merkinnyt ne
laatikot, joissa oli klaffipiirongin yläosan pienet ”rasiat”, joten minun oli
helppo kaivaa ne esiin ja sovittaa takaisin paikoilleen. Eilen iltapäivällä
luimme kahden tunnin ajan ääneen Nathan Hillin Nixiä. Tarina kehittyy. Luin sen
viime kesänä. Muistan siitä paljon ja nautin, kun olen jo puolittain etukäteen
perillä tapahtumista. Toinen lukukerta on oma lukunsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti