Kymmenen astetta aamulla Luumäen
Taavetissa. Postauskuvana on voikukkia kirjaston itäseinustalla eilen
aamuyhdeksän aikaan. Aloitimme eilen päivän reippailulenkillä, Linnalantietä
Kivimäkeen, Savitaipaleentielle ja kevyen liikenteen väylää Nikinojalle, suon
laitaan katsomaan suopursuja, metsätietä sähkölinjalle ja alikulun kautta
pururadalle. Kaksiosainen lintuaura lensi ylitsemme. Helenalla oli
järjestelmäkamera mukana ja siinä pitkä objektiivi. Kuvasimme ensimmäiset
avautuneet tuomenkukat. Aamu enteili auringonpaistetta, mutta pilviä kasaantui ennen
puolta päivää. Helena piirsi eilen, ideoi luonnoksiaan, ratkoi ristikoita,
katsoi sarjoja läppäriltä ja luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan kolmattatoista
osaa Pohjalta ponnistaen. Minä otin lukuun Claude Simonin romaanin Ruoho, joka
alkuperäinen teos L’Herbe on vuodelta 1983. Olen saanut kirjan joululahjaksi
kolme vuotta myöhemmin, kun Jukka Mannerkorven suomennos tuli julki. Olen
lukenut sen noin puoli tusinaa kertaa. Ehtymätön ilo seurata tekstin
kielellistä, katkotonta kudelmaa, ajatuksenjuoksua, kuvausta ja sekaan
pudoteltuja sanoja. Kirjoitin itse eilen Kynttilöitä kahteen otteeseen. Olen ohittanut
tarinassani sen kohdan, jossa tavallaan baana avautuu suorana edessä ja tekstiä
karttuu nyt ripeästi. Eilen lopettaessani sitä oli koossa seitsemänkymmentäkaksi
sivua.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti