Tilkankadulla

    

Tänään on Puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Paraatipäivä. Eilen juhlittiin koulun päättymistä. Todistukset on saatu, valkolakit ja stipendit ja ansaittu kesäloma alkaa. Otimme eilen kuvia rannalla. Puiston hiekkakäytävältä löytyi muun muassa linnunjalka. Minkä linnun? Voisiko olla naakka, varis? Raparperi kukkii komeasti. Kanadanhanhet lepäilevät ja untuvikot myös. Stilisoin eilen kuusitoista sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Poistin myös tekstiä viiden sivun verran. Kaikkiaan käsikirjoitus on lyhentynyt reilun kaksikymmentä sivua. Tiivistämistä. Helena teki eilen jotain akvarellia ja virkkasi telkun ääressä. Hän aloitti illalla Simenonin dekkarin Maigret ja penkillä istuskelija. Jag har läst hundra tjugo sidor Kjell Westös roman Tritonus. Olen lukenut ennen yhden kirjan Westöltä, Leijat Helsingin yllä, jossa tapahtumia oli Munkkivuoressa ja -niemessä. En muista huomioinko silloin tekstistä, että kirjailija harrastaa suurelta osin epäsuoraa kerrontaa? Nu när jag läser Tritonus, den siticker i ögat. Sanotaanko se noin på finlandssvenska? Ich habe auch ein bischen Kafkas Briefe an Milena gelest.

Tilkankadulla

    

 Pilvessä. Ilmavirtaus käy edelleen luoteesta. En ihmettele sitä, että me seisoimme eilen Helenan kanssa nelosen ratikkapysäkillä odottamassa kyytiä, jota ei tullut, sillä emme seuraa nykyään uutisia, mutta hämmästyttävän paljon oli myös muita tuulettamassa itseään Helsingin lauhassa kesässä. Tärkeän valtiovierailun hengessä. Toivon, ettei kukaan koululainen myöhästynyt viimeisten koulupäivien tärkeästä kokeesta ja jos myöhästyi, sai anteeksi sen. Ihminen on anteeksiantavainen olento. Ja myös muuttaa mieltään. Hyvä muistaa, että tämän päivän parhaat kaverit voivat huomenna muuttaa leiriä. Kävelimme Munkkiniemeen, veimme kylpytakin vaatekeräykseen ja minä palautin yhden kirjan kirjastoon. Satoi hetken. Helena kuvasi Pikku Huopalahden rannassa tiiran kivellä nielemässä kalaa ja haikaran lentävän ja laskeutuvan vastarannan kaislikkoon. Työstin yksitoista sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Helena tekee luonnoksia ja virkkaa yksivärisiä isoäidinneliöitä. Hän lukee Maigret’ä och jag läser Kjäll Westös Tritonus. Illalla katsoimme Tarantinon ohjaaman elokuvan Kunniattomat paskiaiset. Olen karsastanut sitä filmiä aiheen takia, mutta eilen olin viimein valmis katsomaan miten hyvä ohjaaja käsittelee tällaista draamaa. Hyvin. Puolenyön aikoihin pilvirepaleet leijailivat sen verran ohi, että pääsimme ihailemaan täysikuuta.

Tilkankadulla

    

Hrr, pohjolan kesää. Helsingin Kaisaniemen säähavaintoasemalla tänään perjantaiaamuna viisi pilkku neljä astetta. Suomen sääkartalla näkyy Kuusamon kohdalla lumihiutaleen symboli. Eilen tutustuimme Kyläsaaren kierrätyskeskukseen. Menimme bussikyydillä Rautatientorilta Hakaniemen ja Arabianrannan tienrakennuskaaoksen läpi. En tiedä kierrätyskeskuksen historiaa, mutta siellä se tiilipytinki on levännyt tavallaan vesijättömaalla vuosikymmenet. Tilaa riittämiin ja tuotevalikoima on runsas. Palasimme ratikalla keskustaan kahville Coffee Houseen. Helenan varaama Georges Simenonin dekkari Maigret ja penkillä istuskelija oli noudettavissa Munkkiniemen kirjastosta, joten valikoimme nelosen ratikan ja kolkuttelimme sinne. Poistohyllystä löysin Ernest Hemingwayn kirjan Kuolema iltapäivällä ja toisena Simenonia ranskaksi Les vacances de Maigret. Laitoin keskustasta saamamme hesarin pöydälle, asettelin kirjat lehdelle ja otin kuvan. Eilen oli vaihteeksi sellainen kohta Gaz matkaan -käsikirjoituksessa, että jouduin etenemään varpaisillani. Kuusi sivua. Helena tekee käsitöitään ja luonnostelee luonnon ihmeitä. Hänellä on kesken Simenonin Maigret ja Pigrattin tanssijatar. Jag läser Kjell Westös bok Tritonus. Ja är på sidan fyrtiofem. Musiker i skärgården. Vet inte om alla namner i boken är äkta, åtminstone Helsingfors, Copenhagen och Hamburg.

Tilkankadulla

    

   

 Kesäkuun ensimmäisen päivän aamuna on Helsingin Pikku Huopalahdessa kahdeksan astetta. Luoteistuulta. Kesän enteitä. Kesä nupullaan. Eilen teimme visiitin Hietalahden Kauppahalliin. Olimme liian aikaisessa, joten puolet kojuista ei ollut avannut vielä, luukut edessä. Muutama kahvipaikka oli auki ja ulkona olisi päässyt telttaan ja terassille kahvittelemaan. Aurinko paistoi ja ilmaan viritetyt lokkisiimat erottuivat. Palasimme mutkitellen keskustaan, Helena osti matkalta akvarellilehtiön ja jatkoimme nelosen ratikalla Meilahteen Paciuksenkadulle. Rantaan Mäkkärin edustan nurmikolle olivat kanadanhanhet perustaneet lastentarhan. Ohikulkijat väistelivät untuvikkoja ja ulosteläjiä. Kävin eilen kahdessa luku- ja kirjoitusrupeamassa läpi ja stilisoin kuusitoista sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Lukuvalikoimani on parhaillaan pelkästään kielillä, Kafkan Briefe an Milena auf Deutsch och Kjell Westös Tritonus på svenska. Edellisessä olen sivulla 57 ja jälkimmäisen aloitin vasta ja pääsin siinä sivulle 26. Luenko tekstiä vai kieltä? Helena täyttää muistivihkoaan keväisen Helsingin vaikutelmilla, tekee harjoituksia rhododendronien kukista, tutkii niitä kännykän näytöltä ja opiskelee. Hänellä on Simenonin Maigret ja Picrattin tanssijatar kesken. Maigret ja penkillä istuskelija oli eilen toista tai kolmatta päivää matkalla.

 

Tilkankadulla

   

 

 Toukokuu päättyy kesäisenä, mutta ei helteisenä. Eilen kävimme Helsingin Siilitiellä tutustumassa mielenkiintoiseen Kahdeksas aisti -kirpputoriin, jossa oli tavanomaisten vaatteiden lisäksi paljon vanhoja huonekaluja, yhtenä pyöreä, muovinen, yksijalkainen pöytä, valitettavasti valkoinen. Kirppiksen tuotteiden näytteilleasettelu oli tehty huolellisesti. Kuljimme bussilla kaupungin poikki, Paciuksenkadun pysäkiltä reissasimme runkolinjan autolla Herttoniemeen ja metrolla yhden asemanvälin. Takaisin palatessamme teimme koukkauksen tervehtimään tuttuja Jollaksessa. Eilen jatkoin kaksikymmentä sivua Gaz matkaan -käsikirjoituksen parissa. Vajaa kolmannes koko käsikirjoituksesta on käyty läpi ja aikaa siihen on mennyt kaksi ja puoli viikkoa. Helenalla kertyy lisää isoäidinneliöitä koriin. Välillä hän tekee luonnoksia. Hän lukee Simenonin dekkaria Maigret ja Picrattin tanssijatar. Maigret ja penkillä istuskelija on matkalla. Minä luin loppuun William Faulknerin kirjan Liekehtivä elokuu. Draamaa, joka päättyi tyylikkäästi ja kaikki irralliset langanpäät selvisivät. En sano kuitenkaan, että tämä oli parasta Faulkneria. Illalla katsoimme italialaisen jännärin mustavalkoisten elokuvien aikakaudelta. Veikeää, kun näkee muistutukseksi puhelimen, jossa on pyöritettävä numerolevy ja hienoja kaikki elokuvassa nähdyt viisikymmentäluvun autot. Unohdin mainita, että Jollaksessa ajoi vastaamme vanha pakettivolkkari. Se oli vielä pienempi kuin Kleinbus.

Tilkankadulla

    

 Pilvistä nyt aamulla täällä etelärannikolla. Lämpötila sama yhdeksän astetta kuin eilenkin. Minulla ei ollut eilen sen parempaa sienionnea kuin ennenkään. En löytänyt Lakiston maisemista mitään hakkuuaukeaa enkä sopivia traktorinuria. Polkuja oli ja niillä paljon pyöränjälkiä. Maasto oli siltä osin tuttu kuin yli kymmenen vuotta sitten, mutta vanhat, silloiset aukkopaikat olivat nyt taimikkoa. Eksyin lopulta mieleni kartalta ja käännyin takaisin oudon lammen kalliorannalta. Kuuntelin mahdollisia liikenteen ääniä. Yli lentävät lentokoneet olivat äänekkäimpiä. Pidin huolen siitä, että valikoin sellaisia polkuja, jotka kulkivat aurinkoa kohti eikä siitä poispäin. Löysin viimein isolle tielle ja kävelin sitä noin kaksi kilometriä ennen kuin tulin pysäkille. Tuliaisina minulla oli kaksi pientä korvasientä ja pussillinen nokkosia kuivatettavaksi. En avannut eilen ollenkaan Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Kävelimme vielä ruuan jälkeen Pikku Huopalahden rannalla. Kaksi haikaraa lensi rannan yllä. Naurulokki yksin rantakivellä. Kanadanhanhien jälkikasvua napsimassa ruohoa. Helena vaihtoi Donna Leonin Simenonin Maigret -kirjaan. Siinä oli isompi fontti. Minä luin viisikymmentä sivua William Faulknerin kirjaa Liekehtivä elokuu. Kirjailija käsittelee ainestaan miten tahtoo, palaa välillä entiseen, yhtäkkiä päähenkilö on vasta lapsi, sitten taas takaisin kirjan nykyhetkeen ja siinä Faulkner vaihtaa seuraamaan toista henkilöä, sitten toista, kertaa, kertoo ensin mitä tapahtui ja alkaa sitten kuvata sitä perusteellisemmin. Sanakylpyä helteisessä etelässä.

Tilkankadulla

    

 Eilen sunnuntaina mentiin ratikalla, jäätiin välillä pois pysäkille ja noustiin seuraavaan ratikkaan tai siirryttiin toiselle pysäkille ja reitille. Toissapäivänä näin keski-ikäisen miehen lukemassa kirjaa ratikassa. Muistan yhtä työmatkaa ruuhkaisessa lähijunassa yli kymmenen vuotta sitten, kun luin kirjaa, Sofi Oksasen Puhdistusta. Eräs nainen puhutteli minua. Hän oli kirjastossa töissä. Hänelle lukeva keski-ikäinen mies oli ilmeisesti tapaus. Ehkä se on nykyisin vielä enemmän. Nyt maanantaiaamuna on pilviharsoa taivaalla ja lämpötila on kymmenen astetta. Aion matkata Nuuksion takamaille korvasienien toivossa. Eilen kävin läpi eteenpäin kymmenen sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Ensimmäinen osa on loppukolmanneksellaan. Luin muutamia sivuja Kafkan kirjeitä, Briefe an Milena ja William Faulknerin kirjaa Liekehtivä elokuu. Seurasimme iltapäivällä ja alkuillasta jalkapalloa. Englannin Valioliigan pelikausi päättyi. Southampton, Leeds ja Leicester saavat ottaa vauhtia sarjaa alempaa. Helena teki eilen luonnoksia telkun ääressä tuleviin akvarelleihin. Hän otti illalla sänkylukemisiksi jonkin Donna Leonin dekkarin omasta hyllystämme.