Toukokuu päättyy kesäisenä, mutta ei helteisenä. Eilen kävimme Helsingin Siilitiellä tutustumassa mielenkiintoiseen Kahdeksas aisti -kirpputoriin, jossa oli tavanomaisten vaatteiden lisäksi paljon vanhoja huonekaluja, yhtenä pyöreä, muovinen, yksijalkainen pöytä, valitettavasti valkoinen. Kirppiksen tuotteiden näytteilleasettelu oli tehty huolellisesti. Kuljimme bussilla kaupungin poikki, Paciuksenkadun pysäkiltä reissasimme runkolinjan autolla Herttoniemeen ja metrolla yhden asemanvälin. Takaisin palatessamme teimme koukkauksen tervehtimään tuttuja Jollaksessa. Eilen jatkoin kaksikymmentä sivua Gaz matkaan -käsikirjoituksen parissa. Vajaa kolmannes koko käsikirjoituksesta on käyty läpi ja aikaa siihen on mennyt kaksi ja puoli viikkoa. Helenalla kertyy lisää isoäidinneliöitä koriin. Välillä hän tekee luonnoksia. Hän lukee Simenonin dekkaria Maigret ja Picrattin tanssijatar. Maigret ja penkillä istuskelija on matkalla. Minä luin loppuun William Faulknerin kirjan Liekehtivä elokuu. Draamaa, joka päättyi tyylikkäästi ja kaikki irralliset langanpäät selvisivät. En sano kuitenkaan, että tämä oli parasta Faulkneria. Illalla katsoimme italialaisen jännärin mustavalkoisten elokuvien aikakaudelta. Veikeää, kun näkee muistutukseksi puhelimen, jossa on pyöritettävä numerolevy ja hienoja kaikki elokuvassa nähdyt viisikymmentäluvun autot. Unohdin mainita, että Jollaksessa ajoi vastaamme vanha pakettivolkkari. Se oli vielä pienempi kuin Kleinbus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti