Kaunis kesäpäivä

sunnuntai 9. heinäkuuta 2023

Tilkankadulla

    







Kolea heinäkuun alku Helsingissä. Neljätoista astetta tänä aamuna. Eilen satoi muutaman ravakan ukkoskuuron. Lokinpoikanen yritti kaksi kertaa lentää alakerroksen pyykkituvan ikkunasta sisään. Teimme eilen kauppareissun ja kiersimme rannalla. Maisema muuttuu, kun kasvien kukintavaiheet edistyvät. Kalat puhkoivat vedenpintaa lahdella. Doris Lessingin kirjassa Kissoista on tyylikäs kansikuva. Tekijä on Aurorie de la Morinerie. Helena lukee sitä ja näkee kissoja mielessään. Hän tekee muistiinpanoja ja luonnoksia ja virkkaa tietenkin. Joka päivä. Hän alkoi lukea myös Anselm Hollon runoja kokoelmasta Avaruudessa. Luin sen eilen ja aloitin Edouard Louis’n kirjaa Väkivallan historia. Sekava alku, mutta menettelee. Sitilisoin eilen 41 sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Ehkä saan käytyä sen tänään loppuun. Tämä työstövaihe on kestänyt kaksi kuukautta, kaksi kuukautta kesää.











lauantai 8. heinäkuuta 2023

Tilkankadulla

    






 Tuulen taidetta. Mikäpä muu on asetellut kolme lehteä näin rytmikkäästi. Otin kuvan eilen aamupäivällä, kun lähdimme kirjastoon, Munkkiniemeen, mutta kuva on kerrostalomme etupihalta. Lokki huusi varoituksiaan talon räystäältä. Jossain lymysi poikanen, mutta en nähnyt sitä. Helenalla oli noudettavana yksi varaus, Doris Lessingin Kissoista, pieni kirjanen, jonka hän on lukenut moneen kertaan. Nyt hän kokeilee minkälaisia kissakuvia teksti loihtii ja tuo myötään. Eilen etenin 42 sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Loppukiri ja -suora on menossa. Luin loppuun Leena Krohnin hienon kirjan Tainaron, alanimikkeeltään Postia toisesta kaupungista. Luin osan aikaa parvekkeella, seisoin välillä auringonläikässä ottaen aurinkoa selkään ja välillä istuin tuolilla lukemassa Tainaronia. Kun lopetin kirjan, menin selälleni olohuoneen lattialle, rentoutin jalkani, lonkkani, polvitaipeeni, levitin käsivarteni sivulle ja annoin niiden ja hartioiden rentoutua. Luin vielä Sanna Karlströmin runokirjan Pehmeät kudokset ja aloitin Anselm Hollon Avaruudessa, Hannu Ylilehdon valikoiman ja suomentaman kokoelman. Helena luki tietenkin Lessingin Kissoista ja piirteli ja teki merkintöjä muistivihkoonsa.









perjantai 7. heinäkuuta 2023

Tilkankadulla

   




 


 Kaksitoista astetta täällä etelärannikolla. Aamulla parvekkeella kuu näkyy matalalla lounaassa. Hieno VW-kleinbus oli parkissa eilen Munkkiniemen puistotien varrella, kun kävelimme aamupäivällä kirjastoon. Näimme ohimennen, että auton sisällä oli isoäidinneliöpaloista virkattuja peittoja ja ruukkukukkia. Noudimme lisää varauksia: Helena sai Sanna Karlströmin Pehmeät kudokset ja minä Juhani Peltosen kirjan Kuolemansairauteen rinnastettava syli-ikävä ja Graham Greenen Pakoteitä. Poikkesimme palatessa kahville ja pirtelölle Mäkkärin terassille. Tiklipari joi vettä lätäköstä. Stilisoin eilen 33 sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Urakkaa on jäljellä 120 sivua. Helena tekee akvarelleja ja luonnoksia kissoista. Hän varasi alkuviikosta kirjastosta Doris Lessingin kissakirjan, joka on nyt noudettavissa ja ehkä teemme jälleen kävelyretken Munkkiniemeen. Luin eilen Mirkka Rekolan Maskuja ja puolet Leena Krohnin kirjasta Tainaron. Upeaa tekstiä. Lainaus esimerkiksi sivulta 22: ”...suloisia kuin hahtuvat, ohuita ja keveitä kuin sellainen ensi nuoruus, jota kukaan ei ole koskaan elänyt.” Helena luki illalla sängyssä Karlströmin runoteoksen Pehmeät kudokset.









torstai 6. heinäkuuta 2023

Tilkankadulla

    







Tänään on Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä. Kun eilen illalla mietimme Helenan kanssa tulevaa postauskuvaa, hän muisti meillä olevan Pentti Saarikosken runoelman Eino Leinosta. Sen kansikuva sopisi. Myös koska eilen levisi tieto, että Miki Liukkonen on kuollut. Traagisia kirjailijakohtaloita. Niistä muutamasta televisioesiintymisestä, jotka näin Miki Liukkosesta, tuli vaikutelma rennosta tyypistä. Eilen aurinko paistoi lämpimästi, kun se pääsi esiin ylikiitävien pilvien välistä. Kävelimme Munkkiniemen kirjastoon. Leena Krohnin Tainaron oli noudettavissa. Palautettujen hyllystä otti silmään Edouard Louis’n Väkivallan historia ja runohyllyssä oli yksi Mirkka Rekolan teos Maskuja ja huomasin myös Anselm Hollon Avaruudessa, jossa on hänen runojaan vuosilta 1960 – 2012. Tajusin vasta kotona runoteoksen nimen. En ole lukenut ennen Holloa. Työstin eilen 38 sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Helena teki sisällä, omalla työpöydällään, pieniä ja isompia kissa-akvarelleja ja -luonnoksia. Hän luki päivällä Mirkka Rekolan Maskuja ja illalla hän otti sänkyyn Saarikosken Eino Leinon. Minä luin melkein loppuun Graham Greenen kirjan Isä Quijote.










keskiviikko 5. heinäkuuta 2023

Tilkankadulla

     






 Täällä etelärannikolla rajut tuulenpuuskat riepottelivat eilen kuivuuden vaivaamia puita ja varistivat niistä lehtiä ja oksia. Sääennusteessa on myös tänään tuulivaroituksia. Heinät ja kaislat kukkivat. Lokkiemot pitävät ääntä poikastensa takia. Ulkoilimme kauppareissun verran ja teimme erikseen kamerakierroksen rannalla. Illalla asuntomme kylpyhuoneen kytkin lakkasi toimimasta. Vikailmoitus on tehty. Stilisoin eilen kuudentoista sivun verran Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Toinen osa päättyi ja alkaa kolmas. Kaksisataa sivua työstämättä, neljäosa koko käsikirjoituksesta. Helena tekee pieniä kissa-akvarelleja virkkausten ohessa. Musta ja ruskea kissa. Hän on lukenut Jyrki Pellisen ja Kai Niemisen runoja. Minulla ovat kesken Franz Kafkan Briefe an Milena ja Graham Greenen Isä Quijote. Greene on tässä kirjassa huumoripäällä. Teksti on yhtä hyvää ja moitteetonta kuin aina. Varaamani Leena Krohnin Tainaron on noudettavissa Munkkiniemen kirjastosta. Kaksi varausta on Matkalla ja Helenalla yksi. Ehtivätkö mukaan?











tiistai 4. heinäkuuta 2023

Tilkankadulla

    







Tuulinen ja sateinen säätyyppi jatkuu. Tänä tiistaiaamuna Helsingissä on neljätoista astetta. Sade- ja ukkospuuskia kulkee alueen yli lännestä itään. Kani oli pihalla, kun kävin parvekkeella. Eilen palasimme sopivasti kaupalta ennen rankkaa sadekuuroa. Kävimme toisen kerran ulkona myöhään iltapäivällä. Pikku Huopalahden pinta oli korkealla tuulen tai sateiden tai molempien takia. Työstin eilen kaksikymmentäviisi sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Lopetin sellaiseen kohtaan, jossa harkitsen tekeväni muutamia poistoja. Helena luonnostelee kissoja, ei kuitenkaan parvekkeella. Sisälämpötila on laskenut asialliseen kahteenkymmeneenviiteen asteeseen ja hänellä on hyvät työskentelyolosuhteet makuuhuoneen työpöytänsä ääressä. Helena luki eilen Leena Krohnin kirjan Donna Quijote. Minä luin Juhani Peltosen runoteoksen Koko valittu runous. Isärunot olivat parhaat. Aloin lukea Graham Greenen romaania Isä Quijote. Monenlaisia Quijoteja. Helenalla on yksi runokirjavaraus Matkalla Munkkiniemen kirjastoon. Minulla on kaksi kirjaa Matkalla ja tein illalla uuden varauksen: Graham Greenen Pakoteitä. Olen luullut tähän asti, että Greeneltä on olemassa vai yksi omaelämänkerrallinen teos, Eräänlaista elämää, mutta Isä Quijoten kansipaperin liepeestä luin, että Pakoteitä on sekin omaelämänkerrallinen.










maanantai 3. heinäkuuta 2023

Tilkankadulla

    






 Tuulta ja sateista täällä etelärannikolla. Yöllä satoi. Kiersimme eilen kaupassa Mannerheimintiellä. Asvalttipintaa on kertynyt Korppaanmäentielle. Lähistön muilta työmailta oli matkatyömiehiä pitämässä kahvituntia. Sunnuntai oli heille työpäivä. Kiersimme myös kuvaamassa Pikku Huopalahden rannassa. Stilisoin eilen kahdeksan sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Poistoja tuli neljän sivun verran. Helena teki luonnoksia ja akvarelleja parvekkeella. Välillä hän virkkasi ja katsoi televisiosarjoja. Hän otti unikirjaksi Leena Krohnin kirjan Donna Quijote. Luin sen eilen iltapäivällä. Lyhyt teos. Valittuja, punnittuja sanoja, kuin kiviseinää ilman rakoja ja laastia. Kuvia, fragmentteja, lyhyitä keskusteluja, henkilöitä teossa ja puheissa ja kaupunkinäkymää. Luin Donna Quijoten ensimmäisen kerran neljä vuotta sitten. Silloin koin sen outona, mutta nyt otin sen ilman erityisiä ennakko-odotuksia. Pidin. Luin sivun Franz Kafkan kirjeitä, Briefe an Milena. Luen myös Juhani Peltosen runoja, Koko valittu runous, Runoja vuosilta 1964 – 1987. Varasin kirjastosta Peltosen kirjan Kuolemansairauteen rinnastettava syli-ikävä. Suomen historiaan sijoittuva romaani. Luin sen ensimmäisen kerran vuosi sitten. Varasin toisena Leena Krohnin allegorisen kirjan Tainaron. Helenalla on jokin hänen varaamansa runokirja Matkalla eli meillä on tällä viikolla asiaa Munkkiniemen kirjastoon. Kiva aina käydä kirjastossa.