Tilkankadulla

    

Kuvassa kukkakimppu markkinoilta. Eilen iltapäivällä satoi, muuten olisimme ehkä tehneet päivän kolmannen kävelylenkin. Ulkoilimme aamulla ensimmäiseksi ja yhdeksän aikoihin aamupäivällä kävimme kauppaostoksilla. Nyt keskiviikkoaamuna on täällä etelärannikolla vajaa viisitoista astetta ja pilvistä. Työstin eilen Suo -tarinaa ja olen siinä sivulla neljätoista. Helena luonnostelee työhtötiaisia. Hän lukee Camilla Läckbergin jännäriä Pahanilmanlintu. Minä olen lukenut melkein kaksisataa sivua David Foster Wallacen tuhatsivuisesta romaanista Infinite Jest. Iltamyöhällä seurasimme televisiosta naisten moukarikilpailua. Silja Kosonen sijoittui viidenneksi ja Krista Tervo kuudenneksi. Hienoja suorituksia.

Tilkankadulla

    

Sammakko eilen metsässä vai onko tämä rupikonna? Sade oli kastellut varvut ja marjat ja niinpä keräsin mustikoita vain sieltä ja täältä ja kiertelin samalla etsien kanttarelleja. Löysin niitä jonkin verran ja muutaman kehnäsienen ja yhden vaalean orakkaan. Helena saattoi minut aamulla pysäkille ja teki samalla sauvakävelylenkin. Eilen avasin Suo -tarinan vasta iltapäivällä enkä edennyt siinä. Tein korjauksia. Helena on luonnostellut tapetille puiden lehtiä, poppelin ja tammen lehtiä. Hän lukee Camilla Läckbergin jännäriä Pahanilmanlintu. Minä luin muutaman sivun Wallacen Infinite Jestiä. Toissailtana katsoimme televisosta olympialaisten yleisurheilua, pätkiä naisten korkeushypystä, miesten moukarinheitosta, eri matkojen juoksujen karsintakierroksia ja illan viimeiseksi miesten sadan metrin loppukilpailun. Eilen illalla seurasimme naisten viiden tuhannen metrin kisan, jossa juoksi Nathalie Blomqvist. Tietenkin taputukset ja aplodit naapurin seiväsihmeelle Armand Duplantisille. Maailman- ja olympiaennätys, 625. Nyt tiistaiaamuna olemme palanneet kotiin aamulenkiltä. Haikara nousi lentoon Haaganpuron suistosta ja tiklit havahtuivat ahdekaunokki- ja pietaryrttikasvustossa.

Tilkankadulla

    

Eilen kävimme Maalaismarkkinoilla Helsingin Hakaniemen torilla. Ratikassa oli menomatkalla uusi lukijalaite. Selvitimme sen. Ostimme muikku- ja kalakukon, leipää yhdestä kojusta ja toisesta punaisia ja mustia viinimarjoja ja karviaisia, sekä tammivastan ja kimpun kehäkukkia ja ruiskaunokkeja. Ostimme myös kympillä paistettuja muikkuja, jotka söimme kotona. Aamulla ennen markkinoille lähtöä kirjoitin neljä sivua Suo -tekstiä. Kaksitoista sivua on kuosissa. Helena teki kolme pastelliluonnosta parvekkeella, harjoitustöitä ruttuiselle paperille. Hän on löytänyt jonkin uuden mieleisen sarjan televisiosta ja katselee sitä välillä. Hän luki loppuun Jarkko Sipilän jännärin Mitään salaamatta. Minä olen sivulla 163 David Foster Wallacen mielikuvitusiloittelua Infinite Jest. Se kirja on tavaratalo tai kaatopaikka, miten kukin haluaa. En ole lukenut mistään kuinka suuri menestys kirjan suomennos on? Päättymätön riemu. Tarkistin, että suomennos tuli julki 2020, Tero Valkosen suurtyö, mahdottoman kirjan käännös. Luin sen silloin samana vuonna. Nyt maanantaiaamuna olen lähdössä aamun ensimmäisellä vuorolla metsäretkelle Espoon Lakistoon.

Tilkankadulla

    

Mustan kuun päivä. Elokuun ensimmäinen sunnuntai eli tänään on Helsingin Hakaniemen torilla Maalaismarkkinat. Eilisessä postauskuvassa oli ukkospilviä puolenpäivän jälkeen. Olimme kuvausreissulla sekä aamulla ensimmäiseksi että iltapäivällä. Kanit ovat liikkeellä varsinkin aamuisin. Helena teki eilen pastelleilla luonnoksia töyhtötiaistyöhön. Hänellä on sellainen aihe, kokemus, jossa töyhtötiaisparvi ilmestyi metsässä hänen ympärilleen ja linnut sirkuttelivat siinä kuin pitäisivät konserttia. Sen kun saisi paperille tai kankaalle. Helena huomasi, että hänen varastostaan on loppunut oikeanlainen paperi pastellitöille. Minä kirjoitin eilen sekä aamu- että iltapäivällä Suo -tarinaa. Kun lopetin, totesin olevani edelleen sivulla kahdeksan. Olin tehnyt muutoksia tekstin alussa ja kun muutin avausvirkettä, seurauksena muuttelin kaikkea jatkossakin, poistin sanoja, muutin sanajärjestystä, katkoin lauseita, yhdistelin niitä, muutin jonkin ja -sanan pilkuksi ja vastaavasti jonkin toisen pilkun korvasin ja -sanalla. Helena lukee edelleen Jarkko Sipilän jännäriä Mitään salaamatta. Minä luin muutaman sivun David Foster Wallacen romaania Infinite Jest. Eilen iltamyöhällä jännitimme Pihla Kaivo-Ojan puolivälieräottelua. Vastus oli kovimmasta päästä ja liikaa vielä tällä kertaa. Hieno olympiakisa kokonaisuudessaan nuorella nyrkkeilijällä.

Tilkankadulla

    

Kuvassa on nuori tikli pietaryrtissä Helsingin Haaganpuron sillanpielessä. Olimme eilen aamulla ja myöhemmin iltapäivällä tekemässä kamerakierrosta. Aamulla Helena onnistui kuvaamaan muun muassa harmaahaikaran kaislikon reunassa. Iltapäivällä satoi ja paistoi ja oli pilvessä. Tiklit olivat napsimassa ahdekaunokkien kukintoja. Pysähdyimme istumaan ritiläpenkille rantapuiston nurmikentän laidalle. Valkoposkihanhiparvi laidunsi häiriintymättä siinä vieressä, vain muutaman metrin päässä. Tapanilan aseman terassin kierrätyskirjalaatikosta löytyi Jarkko Sipilän jännäri Mitään salaamatta. Helena teki eilen muistiinpanoja ja luki loppuun Camilla Läckbergin jännärin Jääprinsessa ja aloitti Sipilän Mitään salaamatta. Minä edistyin kaksi sivua Suo -tarinassa. Luin alkuillasta muutaman sivun David Foster Wallacen romaania Infinite Jest. Tenniskoulun, -sisäoppilaitoksen rinnalla tutustutaan sivulla sata ja risat ensimmäisen kerran myös viereiseen huume- ja alkoholivierotushoitolaan, jotka ovat kirjan tapahtumapaikkoja. Niin on myös muun muassa eräs Tucsonin lähellä oleva vuorenrinne, jossa pyörätuolikriminaali ja naisena esiintyvä agentti tapaavat. Infinite Jestin tapahtuma-aika ja -ajat ovat milloin minkin mukaan nimettyjä vuosia lähitulevaisuudessa ja ajankohdasta toiseen siirrytään noin vain.

Tilkankadulla

    

Pilvinen perjantaiaamu. Aloitimme päivän aamulenkillä. Haikara oli vastarannalla. Haikara lennossa. Eilisessä kuvassa punertuvia puolukoita. Istuin eilen taas bussin kyydissä kolmen kaupungin maisemissa. Konalan suoralla huomasin rusakon kyyristelevän nurmikolla ajoradan vieressä, kolmen, neljän metrin päässä ajoradasta. Korvat olivat luimussa selkää vasten. Viime maanantaina huomasin bussin ikkunareunuksella turkoosin purukumin, jonka joku oli tökännyt siihen ja eilen oli kai ajossa sama bussi, sillä samanlainen turkoosi purukumi oli siinäkin, mutta sormeiltu litteämmäksi. Espoon Lakiston metsässä oli joku kulkija nostanut eläimen kallon kannon pirstan päähän. Keräsin mustikoita ja kaivelin kuivuneiden heinien keskeltä kanttarelleja. Eilen luin Suo -tekstin, sen kuusi sivua, joka on valmista, mutta tein muutaman korjauksen. Kirjoittelin kaikkea muuta, niin kuin aina, päiväkirjojani ja osin tätä postausta, sillä asioita unohtuu ja hautautuu uusien alle, jos ei niitä poimi ajoissa esiin. Helena teki eilen aamulla luonnoksia töyhtötiaisista. Hän leipoi iltapäivällä mustikkapiirakan. Helenalla on luvussa päiväkirjavihkoni, joka kattaa toukokuun ajan. Ohessa hän on lukenut Camilla Läckbergin jännäriä Jääprinsessa. Eilen iltapäivällä jännitimme myös nyrkkeilijä Pihla Kaivo-ojan suoritusta kehässä. Hieno ottelu.

Tilkankadulla

    

Elokuun ensimmäinen päivä. Kuivuuden vaivaamia, ennen aikojaan kellastuneita ja punertuneita lehtiä on siellä täällä. Olen lähdössä tänään aamulla metsään, Espoon Lakistoon. Lämpötila viisitoista astetta ja pilvessä. Eilen teimme kirjastoreissun Munkkiniemeen. Helena löysi kirjaston poistohyllystä Camilla Läckbergin jännärin Pahanilmanlintu ja hän lainasi toisena Läckbergin Jääprinsessan. Palasimme Mäkkärin kautta. Yksi hyvä ystävä muutti eilen, Helsingistä Espooseen, metron varrelle, näimme netistä ja toinen muuttaa tänään Helsingistä Ouluun, opiskelemaan. Suo -teksti eteni eilen sivun. Helena alkoi lukea Läckbergin Jääprinsessaa ja minä jatkan David Foster Wallacen Infinite Jestiä. Tyyppigalleria.