Taavetissa

    

Kaksi astetta pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on keko sikkaraan menneitä hartiahuivin purkulankojen pätkiä ja rullattuja keriä. Helena alkoi purkaa eilen vanhaa huivia todettuaan siinä kulumisen merkkejä. Hän oikoi lankoja kieputtamalla niitä jääkaapin pullotelineen ympärille, joka oli tyhjän panttina kaapissa ja suihkuttamalla ne. Eilen aamulla oli muutama aste pakkasta, kun teimme lenkin pururadalla ja palasimme Vallitien loivaa myötälettä keskustaan. Yhdeksän jälkeen kävimme kaupalla ja samalla otimme muutamia kuvia. Luimme ääneen John Steinbeckin romaania Vihan hedelmät, joka on lopuillaan. Ehkä luemme sen viimeiset sivut tänään. Helena luki eilen illemmalla loppuun Ville-Juhani Sutisen dokumentin Kuolleiden muistomerkkien vuosisata. Minä luin Vladimir Nabokovin kirjaa Kalvas hehku. Kaksi varausta odottaa noutoa kirjastossa, kummallekin yksi kirja. Katsoimme eilen ennen nukkumaanmenoa Aki Kaurismäen elokuvan Le Havre.

Taavetissa

    

Tänään on Yliopiston almanakan mukaan Lapsen oikeuksien päivä. Totta kai jokainen päivä on. Viisi astetta pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Eilen meillä kävi hyviä ystäviä tervehtimässä ja he toivat tuliaisina lankakeriä ja ruusukimpun. Ne ovat tänään postauskuvana keittiön pöydällä. Eilen aamulla kiersimme sähkölinjan kautta Savitaipaleentielle ja Vallitietä takaisin Joukolantielle. Päivemmällä paistoi aurinko ja oli pikkupakkasta. Saimme rokotukset Hyvinvointiasemalla. Eilen ja sitä edellisenä päivänä kirjoitin vain postaustekstiä ja päiväkirjoja. Luimme eilen ääneen reilun tunnin ajan John Steinbeckin romaania Vihan hedelmät. Perhe pääsi poimimaan persikoita aidatulla, vartioidulla alueella, vahdeilla haulikot aseinaan. Luin tiistaina alkua Vladimir Nabokovin kirjasta Kalvas hehku. Se on vuodelta 1962 ja suomennettu 2014. Kääntäjä on Kristiina Drews. Sain kirjan lahjaksi jouluna 2014, kun vielä hankimme toisillemme lahjakirjoja. Se oli kasvun aikaa ja joka päättyy ajastaan. Olemme molemmat lukeneet teoksen ennen. Se on omistettu Veralle. Alkusitaatti on lainaus James Boswellin teoksesta Tohtori Johnsonin elämä, mutta muuten kirja lienee Nabokovia, Esipuhe, Kalvas hehku, neliosainen runoelma, Kommentaari ja Hakemisto. Helenalla oli eilen unilukemisena kesäisen päiväkirjan viimeiset sivut. Katsoimme iltamyöhällä jälleen Aki Kaurismäen elokuvan Kuolleet lehdet ja muutaman Maustetyttöjen videon sen jälkeen.

Taavetissa

    

Viisi astetta pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on Helenan uusin virkkaustyö, isoäidinneliöistä koottu peitto. Tekijä itse on työnsä takana. Teimme eilen aamureippailun hämärän aikaan, jäistä, rouskuvaa tienpintaa Joukolantietä ylös Panssaritielle, sivuun pururadalle, sitä Savitaipaleentielle, jonka reunassa pysähdyimme hetkeksi, käännyimme ympäri ja palasimme Vallitietä ja Linnalantietä takaisin. Helena sai eilen kudottua ja pääteltyä valmiiksi molemmat kesken olleet villasukkaparit. Jos meillä käy vieraita tällä viikolla, voimme antaa heille mukaan uunituoreita kudonnaisia. Jatkoimme eilen iltapäivällä ääneen lukua. John Steinbeckin romaani Vihan hedelmät on sivulla 487. Vajaa sataviisikymmentä sivua jäljellä. Helena luki eilen kotikirjaa, Ville-Juhani Sutisen joutomaadokumenttia Kuolleiden muistomerkkien vuosisata. Minä luin loppuun Gabriel Garcia Marquezin novellikokoelman Mama Granden hautajaiset. Kaunis kesäpäivä -blogissa on ollut kahtena päivänä paljon käyntejä varsinkin Aasiasta. Katsoin mitä kansainvälisiä nimiä on osunut meidän postauksiimme viime päivinä: John Steinbeck, Aki Kaurismäki, Le Havre, Satu Rämön Tinna. Tekoäly ja hakukoneiden robotit ovat havainneet nämä nimet ja lisänneet ne hakusuosituksiin ja sadat ihmiset tietokoneillaan ja kännyköillään ovat löytäneet ne. Ihmettelevät kenties, mitä kieltä tämä on? Eilen iltaviimeiseksi katsoimme jälleen Aki Kaurismäkeä, filmit Laitakaupungin valot ja Mies vailla menneisyyttä.

Taavetissa

    

Kaksi astetta pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on marraskuinen kollaasi. Eilen oli sateista täällä kaakon kulmalla. Saimme vettä, räntää ja lunta. Ulkoilimme kerran, aamupäivällä ja kävimme samalla reissulla kirjastossa ja kaupassa. Lainasin Gabriel Garcia Marquezin novellikokoelman Mama Granden hautajaiset. Luulen, että olen lukenut sen joskus ennen, mutta en ole merkinnyt sitä ylös. Helena on tehnyt käsitöitä. Hän sai peiton valmiiksi ja jatkoi kaksia villasukkia. Eilen aamupäivällä Televisiolähetyksen jälkeen -tarina tuli valmiiksi. Neljä sivua. Luin sen Helenalle ja hän hyväksyi tekstin. Kansiossa, johon kokoan näitä lyhyitä tunnelmapaloja, on kaksitoista tarinaa. Luimme eilen iltapäivällä ääneen viisikymmentä sivua John Steinbeckin romaania Vihan hedelmät. Länteen töihin tulijat ovat paikallisten mielestä hemmetin saastaisia okieita, varkaita ja rähjääjiä. Paikalliset kodinturvajoukot partioivat ja polttavat töitä etsivien telttakyliä hätistääkseen nämä matkoihinsa. Eilen illalla katsoimme kaksi Aki Kaurismäen elokuvaa, jotka on nähty toki ennenkin. Toinen oli Le Havre ja sen jälkeen Pidä huivista kiinni, Tatjana.

Taavetissa

    

Lämpötila on nollassa aamulla viikon alkaessa Luumäen Taavetissa. Ikkunanäkymässä tienpinnat kiiltelevät katuvalaistuksessa joko jäisinä tai märkinä. Postauskuvana on mustavalkoinen kissa, Helenan akvarelli saamastani luonnoslehtiöstä. Kuvasin kaikki työt siitä ja tein kansion, josta laitamme niitä jatkossa välillä Kaunis kesäpäivä -blogin postauksiin. Eilen aamulla tiet olivat hioutuneet liukkaiksi, mutta liukuesteiden kanssa selvisi hyvin. Otimme kuvia koivupinoista, joiden päällä oli ohut kerros lunta. Otin kuvan huoltotiestä, joka nousee mäkeä ylös linkkimastolle. Sattumalta kuvaan tallentui myös kylän suuntaan lentävä närhi. Kaupalle mennessä kuvasimme lehmuksen oksia siemenineen taivasta vasten, torin uuden huoltorakennuksen ja nykyaikaista riimukirjoitusta torin lumipinnassa. Helena teki eilen käsitöitä, virkkasi isoäidinneliöitä ja kutoi villasukkia. Hän alusti siinä ohessa pizzataikinan eli meillä oli lounaaksi herkullinen sienipizza. Minä jatkoin uuden tarinan tapailua, Televisiolähetyksen jälkeen ja jota on nyt kolme sivua. Luimme ääneen melkein kuusikymmentä sivua John Steinbeckin romaania Vihan hedelmät. Rankkaa tekstiä ja rankkaa asiaa. Tuntui huojentavalta vaihtaa lajia ja siirtyä lopuksi iltaa Veijo Meren teksteihin, jotka ovat aina inhimillisiä ja toivon ja huumorin kyllästämiä. Katsoimme televisiosta nhl-jääkiekkoa ja amerikkalaista jalkapalloa.

Taavetissa

    

Yliopiston almanakan mukaan tänään on Valvomisen sunnuntai. Kaksi astetta pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on lumen valkaisema taajaman keskusraitti lauantaina aamupäivällä kauppareissulta palatessa. Laitoimme eilen aamulla liukuesteet tossuihin, kun vielä hämärän vallitessa kiersimme pururadan kautta Vallitielle, Linnalantielle ja takaisin Joukolantielle. Otimme kuvia pururadalta ja kuunsirpistä ja kauppamatkalla kylältä. Helena virkkasi eilen isoäidinneliöitä ja katsoi samalla läppäristä sarjoja. Hän tekee peittoja. Lounaaksi meillä oli spaghettia, jossa kastikkeena oli kananmunaa ja sardiinia mausteliemessä. Ennen ruokaa otin uuden tiedoston, jonka työnimeksi laitoin Televisiolähetyksen jälkeen. Kirjoitin alun. Olemme lukeneet ääneen puoleen väliin John Steinbeckin romaanin Vihan hedelmät. Helena luki virkkaamisen ohella minulta saamaansa päiväkirjaa, joka alkaa elokuun puolelta ja Satu Rämön jännäriä Tinna. Minä luin valikoiden Veijo Meren novelleja, sellaisia novelleja, joita olen lukenut harvemmin tai en ollenkaan. Kenttävartion luin perjantaina. Illan viimeiseksi katsoimme Aki Kaurismäen elokuvan Toivon tuolla puolen.

Taavetissa

   

Tänään on marraskuun puoliväli. Helena ja minä juhlimme yhteistä merkkipäiväämme. Yleensä olemme malttaneet odottaa aamuun ennen kuin olemme ojentaneet toisillemme lahjapaketit, Helena minulle sanomalehteen käärityn luonnoslehtiön ja minä hänelle päiväkirjavihon, jonka ympäri olen kietonut koristeeksi punaisen nauhan. Tällä kertaa kävi niin, että Helena otti pakettinsa esiin jo eilen iltamyöhällä jääkiekko-ottelun jälkeen ja minä hain oman pakettini klaffipiirongista. Kilistimme viinilaseja. Onneksi olkoon. Yöllä satoi ohuen kerroksen lunta. Tänä aamuna oli neljä astetta pakkasta Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on Helenan akvarelli keväällä saamastani luonnoslehtiöstä, ruskeasävyinen peltomaisema, yhtä rauhallinen näkymä kuin on syksyinen peltomaa satokauden jälkeen. Eilen aamulla emme tehneet aamulenkkiä, vaan Helena virkkasi isoäidinneliöitä ja minä kirjoitin Levoton olo -tarinan valmiiksi. Luin sen Helenalle ennen lounasta ja hän hyväksyi tekstin. Liitin sen kansioon, jossa on nyt yksitoista lyhyttä tarinaa. Ulkoilimme eilen kaksi kertaa, ensin kaupalle ja takaisin yhdeksän aikoihin ja iltapäivällä, auringon laskiessa, kävimme kuutostien pohjoispuolen lenkkipoluilla. Vaikka torstaina oli satanut, maan pinta oli eilen, perjantaina kuiva emmekä tarvinneet piikkejä tossuihin. Iltapäivällä luimme vajaat neljäkymmentä sivua John Steinbeckin vaikuttavaa romaania Vihan hedelmät. Länteen matkaajat ovat juuri tulleet Kalifornian osavaltion puolelle ja vilvoittelevat Colorado-joessa. Miehet istuvat kaulaansa myöten vedessä. He saivat kuulla lännestä palaavilta kulkijoilta, että Kalifornia ei ole se kultamaa, joksi sitä mainostetaan. Ei kaikille. Yksi heidän porukasta, perheen vähän yksinkertainen esikoispoika, aikamies lähtee porukasta ja aikoo kalastaa elantonsa Colorado-joesta.