Kaunis kesäpäivä

torstai 30. heinäkuuta 2026

Taavetissa

    










Kahdeksan astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on täysikuu viime yönä illan pimennyttyä. Teimme eilen aamulla normaalin metsälenkin ja poimimme mustikoita. Metsästä lähtiessämme raksin koivun lehdeksiä saunavastaa varten. Kirjoitin eilen aamupäivällä kaksi sivua Näköala -tarinaa. Sitä on viisikymmentäyhdeksän sivua. Kävimme kirjastossa ja tutkin uutuushyllyä. Otin kuvan Kuninkuuslaji -nimisestä kirjasta, jossa on Orpe kuljetuksen tukkirekka kannessa. On muitakin, joiden katseen tukkirekat kääntävät. Helenan aamupäivä kului eilen vastanteossa ja mustikoiden puhdistamisessa. Lounaaksi meillä oli ahvenkukkoa. Sen lämmetessä uunissa, Helena järjesti akvarellivälineet valmiiksi työpöydälleen. Päiväunien jälkeen hän maalasi ja leipoi ja paistoi ohessa korvasienipiiraan tämän päivän lounaaksi ja josta puolet hän pakasti. Minä kirjoitin eilen iltapäivällä sivun verran Orja -tarinaa. Helena luki parvekkeella Kalle Päätalon Iijoki-sarjan toiseksi viimeistä osaa Pato murtuu. Ennen saunaa hän luki muutaman sivun James Joycen teosta Finnegans Wake. Minä luin loppuun Cormac McCarthyn kirjan Stella Maris. Kirjan nimi tulee Black River Fallsissa, Wisconsinissa, Yhdysvalloissa olevasta vuonna 1902 perustetusta uskonnollisesti sitoutumattomien hoivakodista, jossa on toiminut vuodesta 1950 psykiatrisesti sairaiden hoitolaitos, tämä siis kirjan mukaan. Olen utelias tietämään, mistä alkaen teosparin henkilöhahmot ja tapahtumat ja muu on mielikuvituksen tuottamaa. Paikat ovat useimmat olemassa olevia ja mukana on vuosilukuja ja todella eläneitä, historian henkilöitä. Stella Maris -kirjan alussa mainitaan myös nimeämätön potilas ja maininta on päivätty 27. lokakuuta 1972, Potilasosasto, Tapaus 72-118.





















































keskiviikko 29. heinäkuuta 2026

Taavetissa

    










Yksitoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on tukkirekka menossa kuutostietä länteen. Puu liikkuu, Helena sanoi ja minä jatkoin, että liikkuu, vaikka puut pysyvät paikallaan. Kuva on otettu eilen aamulla, kun palasimme metsästä mustikasta. Helenalla oli järjestelmäkamera mukana ja hän otti kuvia ennen kaikkea itselleen, tuleviin maalaus- ja piirrosprojekteihin. Osa kuvista on mukana päivän postauksessa. Eilinen oli erilainen päivä, sillä meillä kävi kaksi hyvää ystävää kahvilla kesälomamatkallaan. He viipyivät reilun kaksi tuntia ja puhuttiin kaikenlaista niiden kupposten ääressä. Kirjoitin eilen aamupuolella kaksi sivua Näköala -tarinaa. Helena piirsi iltapäivällä ja katsoi samalla sarjoja läppäriltä. Hän luki parvekkeella Kalle Päätalon Iijoki-sarjan toiseksi viimeistä osaa Pato murtuu. Minä luin Cormac McCarthyn kirjaa Stella Maris, joka on Matkustaja -kirjan teospari. Huomasin aika pian, kun aloin lukea Stella Maris -teosta, että se on kaksin verroin parempi ja vaikuttavampi nyt, kun luen kirjat oikeassa järjestyksessä. Ensimmäisellä lukukerralla, yli kaksi vuotta sitten aloitin Stella Maris -kirjalla, koska sain sen silloin kirjastosta ensin.





















































tiistai 28. heinäkuuta 2026

Taavetissa

    










Kuusitoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on paistinpannullinen kanttarelleja ja yksi kehnäsieni mukana. Kuva ja sienet ovat eiliseltä. Teimme metsälenkin, poimimme mustikoita ja kävin lisäksi rinteessä, jossa oli näkynyt aiemmin kanttarelleja. Eilen oli pilvistä, mutta hiki tuli silti. Kauppamatkalla poikkesimme kirjastossa. Helena selasi maanantain Maaseudun tulevaisuuden. Ostimme spaghettia varten sardiinia tomaattikastikkeessa ja pienen purkin kapriksia. Helenan aamupäivä kului sieniä paistaessa, mustikoita puhdistaessa ja lounaan valmistamisessa. Minä osallistuin lounaan jälkeen tiskaamalla kertyneet astiat. Kirjoitin aamupäivällä sivun verran Näköala -tarinaa. Iltapäivällä kirjoitin muutaman rivin Orja -tarinaa. Luin loppuun Cormac McCarthyn kirjan Matkustaja. Vaikuttava ja hieno kirja. Helena piirsi eilen iltapäivällä ja katsoi samalla sarjoja läppäriltä. Hän luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan toiseksi viimeistä osaa Pato murtuu ja ennen saunaa muutaman sivun James Joycen teosta Finnegans Wake.



































maanantai 27. heinäkuuta 2026

Taavetissa

    












Yliopiston almanakassa lukee tällä päivämäärällä Unikeonpäivä. Huvittaa, että sellaista päivää vietetään virallisesti. Kumpi meistä kahdesta on Unikeko, kun Helena herää ensimmäisenä kellonsoittoon ja sanoo minulle, että kello soi ja minä nousen kankeasti sängystä ja Helena jatkaa uniaan. Aamulla oli viisitoista astetta Luumäen Taavetissa. Pilvistä. Postauskuvana on Helenan akvarelli poistokirjan sivulla. Eilen teimme tavanomaisen metsälenkin. Seuraava herkkutatti tuli vastaan. Sen seuraksi saimme haperon ja Helena paistoi sienet lounaaksi, keitti perunoita ja kananmunat ja lisäsi lautasille kirsikkatomaatteja. Keräsimme eilen myös mustikoita ja minä raksin muutamia koivun lehdeksiä saunavastaa varten. Kauppareissulla poikkesimme kirjastoon. Helena luki Luontokuva -lehteä ja minä palautin yhden kirjan ja kävin katsomassa kirjaston yläkerrasta, onko siellä kirjallisuustieteen hyllyssä mitään Cormac McCarthystä? Ei ollut. Netistä näin, että mitään elämäkertaa ei ole olemassa suomeksi tästä edesmenneestä kirjailijasta. Kirjoitin eilen aamupäivällä kaksi sivua Näköala -tarinaa. Sitä on viisikymmentäneljä sivua. Iltapäivällä avasin Orja -tiedoston ja jatkoin tarinaa. Luin lopun päivää Cormac McCarthyn kirjaa Matkustaja. Helena teki eilen luonnoksia ja katsoi samalla sarjoja läppäriltä. Hän luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan toiseksi viimeistä osaa Pato murtuu, jonka osan minäkin luin, kun yksi bloginpitäjä suositteli sitä. Helenan ”kesäkirja” kääntyy lopuilleen samalla, kun kesä jatkuu.
































sunnuntai 26. heinäkuuta 2026

Taavetissa

    











Kolmetoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Eilen aamulla keräsimme kauden ensimmäiset kehnäsienet ja ensimmäisen herkkutatin. Lisäksi poimimme rippusen mustikoita ja Helena taitteli kimpun kanervia. Postauskuvana on kehnäsieni, jonka taustalla on mustikan varpuja ja niiden takaa pilkottaa marja-astian koristeellinen kylki. Eilen illalla, kun aurinko paistoi vielä parvekkeellemme, parvekelasiin heijastui kuva pyöreästä parvekepöydästä ja punaisesta liinasta sen keskellä. Otin siitä kuvan, vaikka se ei toistu samanlaisena kuin silmällä. Kuvan läpi näkyy kerrostalon edustan asvalttia, nurmikkokaistale ja autokatoksen seinää ja kattoa. Eilen aamupäivällä kirjoitin kaksi sivua Näköala -tarinaa. Helena puhdisti mustikat. Samalla lakanapyykki pyöri koneessa. Vein pyykit ulos tuuleen kuivumaan. Lounaana meillä oli ahvenkukon puolikas. Eilen iltapäivällä Helena kirjoitti koneella ja piirsi ja katsoi sarjoja läppäriltä. Hän luki loppuun Kalle Päätalon Iijoki-sarjan osan kaksikymmentäkolme Iijoelta etelään. Päätalon pariskunta palaa Tampereelle. Helena luki myös muutaman sivun James Joycen teosta Finnegans Wake. Minä avasin eilen iltapäivällä Orja -tiedoston ja kirjoitin muutaman rivin. Kirjoitin valmiiksi muistiin tämän päivän postausta. Olen lukenut nyt melkein puolet Cormac McCarthyn kirjasta Matkustaja. Nautin. Parvekkeella oli hyvä lukea, lämmintä kaksikymmentä astetta ja pilvipoutaa.