Tilkankadulla

    

Elokuu päättyy lämpimänä. Ilmatieteen laitoksen mittausasemalla, Helsingin Kaisaniemessä lämpötila on kahdeksantoista astetta kello viiden jälkeen. Sataa ja ukkonen kumisee. On Suomen luonnon päivä. Eilen kävelimme aamupäivällä Munkkiniemen kirjastoon ja takaisin. Helenalla oli noudettavana kirjavaraus, Anni Kytömäen Margarita. Aktuelli aihe, joka sopii myös tähän Suomen luonnon päivään, joka näkyy olevan almanakassa liputuspäivä. Luontoaihetta sivuten Marguerite Youngin kirjassa Miss MacIntosh, My Darling, sivulla 644, Mr Spitzer murehtii ja itkee Marthan kohtaloa, muuttokyyhky, joka kuoli lajinsa viimeisenä edustajana syyskuun neljästoista vuonna 1919, kello yksi päivällä Cincinnatin eläintarhassa. Young kirjoittaa siitä muun ohessa seuraavien kuuden sivun ajan. En tiedä palaako kirjailija siihen myöhemmin? Olen kirjassa sivulla 655, puolivälin taitteessa. Kirjoitin eilen aamupäivällä kaksi sivua Suo -tarinaa, jota on nyt neljäkymmentäyhdeksän sivua. Joudun tosin muokkaamaan eilen ja sitä ennenkin kirjoittamaani. Helena piirsi eilen aamupäivällä ja päivällä, kun aurinko ei vielä paistanut parvekkeellemme. Hän luki loppuun Anna Janssonin jännärin Haudankaivaja.

Tilkankadulla

    

Kuvassa on sumun paljastamia hämähäkinseittejä eilen aamulla Espoon Lakiston metsässä. Minulla oli lähtiessä arvoa jäljellä matkakortissa yli yhdeksän euroa. Laitoin toissailtana netissä korttiin viisikymppiä lisää, mutta eilen oli mennen tullen busseissa uudet lukijalaitteet, joten lisäystä ei päässyt lataamaan. Keräsin litran puolukoita ja mustikoita pari desilitraa aamun jogurttiin. Kiersin metsässä sellaisen lenkin, jossa tuli vastaan rouskuja, kauden ensimmäiset karvarouskut ja lisäksi haapa- ja kangasrouskuja. Herkkutatit olivat vanhoja ja toukkaisia. Kuivatettavaksi tuli kehnäsieniä, kanttarelleja ja suppilovahveroita. Pysäkillä seistessäni pääskynen lensi kohti mutkitellen tien yllä. Se näyttäytyi, että täällä ollaan vielä. Paluumatkalla bussin etuovi temppuili ja loppumatkan matkustajat joutuivat kiertämään sisään keskioven kautta. Helena teki eilen aamulla sauvakävelylenkin ja löysi Pikku Huopalahden asukastalon, Tapanilan aseman kierrätyskirjalaatikosta Anna Janssonin jännärin Haudankaivaja. Hän piirsi kotona metsämaiseman kuvan mukaan, jonka olin lähettänyt. Minä en edistynyt eilen Suo -tarinassa. Illemmalla luin reilut kaksikymmentä sivua Marguerite Youngin romaania Miss MacIntosh, My Darling. Levy on juuttunut kirjailijalla päälle jankkaamaan Mr. Spitzeristä ja Cousin Hannahista, elossa, ei elossa, elossa. Helena luki loppuun Jarkko Sipilän Tappokäskyn ja aloitti Janssonin Haudankaivajan.

Tilkankadulla

    

Teimme myös eilen aamulla ensimmäiseksi kävelylenkin rannalla. Kaneja oli liikkeellä siellä ja täällä. Vedessä oli hienoja heijastuksia kaisloista. Kaksi haukkaa lensi ylitse. Päivällä huomasimme lautan Paciuksenkadun sillan pielessä ja kiersimme tarkoituksella siitä ohitse. Päättelimme, että vedestä tai merenpohjasta otetaan näytteitä. Tärkeää seurantaa. Samalla lenkillä istuimme hetken penkillä nurmikentän laidalla ja teimme kaksi varmaa havaintoa pääskysistä lennossa. Helena teki eilen omia muistiinpanojaan ja virkkasi telkun ääressä. Minä kirjoitin sivun verran Suo -tarinaa. Luimme illemmalla, Helena Jarkko Sipilän jännäriä Tappokäsky ja minä Marguerite Youngin proosaa, Miss MacIntosh, My Darling. Mr. Spitzer on siinä edelleen kokijana ja näkijänä, kuulemassa, kun kuoleva Cousin Hannah itkee menetetyn rakkauden ja rakkaansa perään ja joka henkilö on ymmärtääkseni naispuolinen. She, hers. Ajattelen, että tämä kirja on tullut julki 1965, jolloin lesboihin ja homoihin suhtauduttiin vihamielisesti ja Amerikassa kenties vielä vihamielisemmin kuin Atlantin tällä puolen. Onko se ollut kuinkakin raju ja ravisteleva tapaus? Jos siis lukijakunta on lukenut sen?

Tilkankadulla

    

Aamun tähti taivaalla näkyy parvekkeeltamme. Oletan, että se on Jupiter. Kuvan kansien perusteella houkuttaa ajatella, että Tuija Lehtisen Erja Revon tutkimukset ovat palapelidekkareita. Helena on innostunut ja varannut niitä kirjastosta, mutta joku muukin lukee niitä. Eilen teimme aamulla ensimmäiseksi piristävän kävelylenkin. Liikkeellä oli lähinnä muita varhaisia kulkijoita, pyörällä, lenkkeilemässä, koiran kanssa. Päivä valkenemassa. Myöhemmin kävimme kauppareissun ja kävelimme Mannerheimintiellä. Iltapäivällä tuli Helenalle ilmoitus noudettavasta kirjavarauksesta, Jarkko Sipilän Tappokäsky. Kävelimme Pikku Huopalahden pohjukan ympäri ja näimme matkalla kaksi pääskystä ja amiraaliperhosen. Kirjoitin eilen aamulla kaksi sivua Suo -tarinaa. Helena teki luonnoksia. Hän alkoi lukea eilen illemmalla Sipilän Tappokäskyä. Minä jatkoin kaksikymmentä sivua Marguerite Youngin romaania Miss MacIntosh, My Darling. Helena kysyy välillä, mitä siinä tällä kertaa oli ja minä vastaan: - Samaa kuin ennen. Tai en minä ihan niin vastaa, vaan selitän, että kirja kiertää ja tekee rinkulaa saman asian ympärille. Tai vastaan, että kirja kuvaa kuvaamatonta. En ole vielä puolivälissä. Mietin, että jos se olisi suomeksi, pitäisinkö siitä? Olisinko heittänyt kesken?

Tilkankadulla

    

Eilen vaihteeksi metsässä aamulla Espoon Lakistossa. Sumua jokinotkoissa ja pelloilla. Kurkipari ohrapellolla. Löysin kerättävän kokoisia suppilovahveroita. Poimin mustikoita ja puolukoita yhtä aikaa eli minulla oli monta purkkia esillä ja lisää kantamuksena repussa selässä. Kanttarelleja löytyi isompi laikku, josta tuli litran verran kerralla. Kehnäsieniä. Kuvasin myös limanuljaskan, mutta en alkanut nylkemään sitä. Muutama vuosi sitten, kun asuimme vielä Lappeenrannassa, oli huono sienivuosi ja opettelimme silloin tuntemaan sitkeän limanuljaskan. Sieniä tuli eilen niin paljon, että laitoimme ne kotona kuivuriin. Helena teki aamulla sauvakävelylenkin. Hän teki päivän mittaan luonnoksia töyhtötiaisista ja siinä ohessa mustikkapiirakan ja survoi puolukoita. Minä kirjoitin iltapäivällä sivun eteenpäin Suo -tarinaa. Helena luki loppuun Tuija Lehtisen jännärin Tornin naakat. Minä luin reilut kaksikymmentä sivua Marguerite Youngin vuodatusta kirjassa Miss MacIntosh, My Darling. Mr. Spitzer on Cousin Hannahin, great suffrage captainin, ooppiumiladyn hallusinaation kuolinvuoteen ääressä, vaikkei kumpikaan ole varma, tunne varmasti toistaan eikä Cousin Hannah edes halua ketään miestä lähelleen. Näin eilen ja kirjan viimeiset sata sivua. Kirjailijalla ei lopu sanottava.

Tilkankadulla

    

Kuvassa on haikara eilen sunnuntaina, aamuvarhaisella Helsingin Pikku Huopalahden rantaruovikossa. Kannatti lähteä aamulla ensimmäiseksi patikoimaan ja kuvaamaan. En tiedä häiriytyikö lintu kuvaamisesta, se ainakin nousi ajastaan siivilleen ja lekutteli tiehensä. Västäräkkejä oli runsaasti, niin kuin monena aiempanakin päivänä ja kaneja laskin seitsemän yksilöä hiekkakentällä. Helena teki eilen luonnoksia ja muistiinpanoja ja virkkasi telkun ääressä. Minä kirjoitin sivun verran Suo -tarinaa. Luin kolmekymmentä sivua Marguerite Youngin romaania Miss MacIntosh, My Darling. Puhetta minähenkilön, Vera Cartwheelin äidin ooppiumihuuruisesta elämästä, jossa nainen kuvittelee kävelevänsä tai lähtevänsä kävelemään, vaikka hän muiden todistusten mukaan lepää vaakatasossa sängyssään tai divaanilla, elää ja seurustelee kuolleiden ja elävien kanssa ja kohtaa todellisuudessa muita ja yhtä lailla kuviteltuja henkilöitä. Olen sivulla 525. Parvekkeella näimme illansuussa joko kaksi pääskystä kaartelevan taivaalla tai yhden kahdesti. Tuuli reippaasti. Helena lukee Tuija Lehtisen jännäriä Tornin naakat.

Tilkankadulla

    

Tuntuu siltä, että pihlajoissa on ollut vaihtelevasti marjoja tänä loppukesänä. Päiväkodin pihassa näimme näin komean pihlajan. Lapset ovat varmaan puhuneet ja laulaneet sille paljon. Eilen oli tuulista. Varpusia oli parvena nokkimassa puistokäytävien laidoilla, varikset tepastelivat nurmikolla ja hanhet tekivät kaarroksiaan ilmassa. Teimme mennen tullen lenkin käydessämme kaupalla. Helena paistoi kanttarellipiiraan, jossa oli lisukkeena porkkanaraastetta, tomaattia ja punajuurenlohkoja, kuorrutuksena munamaitoa ja juustoraastetta. Eilen Helena teki piirroksiaan ja minä kirjoitin kaksi sivua Suo -tarinaa. Sitä on koossa neljäkymmentäkaksi sivua. Luin neljäkymmentä sivua Marguerite Youngin romaania Miss MacIntosh, My Darling. Helena luki loppuun Tuija Lehtisen jännärin Kuollut jättää jäljen. Hän alkoi seuraamaan jotain uutta sarjaa Shetlannin saarilta tai sitten kyseessä on uusia jaksoja. Katsoimme jalkapalloa alku- ja loppuillasta. Tuttuja pelaajia ja joukossa uusia tulokkaita.

Tilkankadulla

    

Myöhäiskesän kukat kukkivat upeina Helsingin Pikku Huopalahden puistoa reunustavilla puutarhapalstoilla. Eilen näimme aamupäivällä pääskysiä lennossa nurmikentän yllä eli ne eivät ole vielä kaikki muuttaneet etelään. Iltapäivän lenkillä oli ohdakkeissa varpusten lisäksi kymmenkunta tikliä. Ne olivat siirtyneet Haaganpurolta tänne. Kävimme eilen aamupuolella Munkkivuoressa leipä- ja muilla ostoksilla. Helena jatkoi eilen luonnoksien tekoa, sammakkoja, töyhtötiaisia ja tiklejä maisemassa. Hän virkkasi välillä ja pelasi myös pasianssia pelikorteilla. Minä kirjoitin sivun eteenpäin Suo -tarinaa. Helenalla on kesken Tuija Lehtisen jännäri Kuollut jättää jäljen. Minulla on kesken Marguerite Youngin teos Miss MacIntosh, My Darling. Lainaan sen uudestaan, jos siihen ei saa jatkoaikaa. Olen kirjassa sivulla 448. Luin Yhteishyvästä Sirpa Kähkösen hienon kolumnin Luovuus kuuluu myös kömpelöille näprääjille. Kirjailija hymähteli sille seitsemänkymmentäluvun asiantuntijoiden asenteelle, että on vain lahjakkaita ja lahjattomia, kun kyse on enemmän eri tahdista, jolla yksilöt edistyvät oppimisessa ja tekemisessä. Tekemisen ilo on tärkeintä. 

Tilkankadulla

    

Kuu näkyy taivaalla nyt aamuhämärässä täällä etelärannikolla. Vihdintien päällyste Espoon Lahnuksesta eteenpäin on ollut huonossa kunnossa, mutta eilen pääsi jo uutta asvalttia pitkin Rinnekodin tienhaaraan asti. Metsä oli märkä ja puista tipahteli vesipisaroita. Löysin haapa- ja kangasrouskuja, yksittäisiä kanttarelleja, pari kehnäsientä, kangastatin ja mustatorvisieniä. Keräsin vähän puolukoita valikoiden kypsimpiä. Helena kastui aamulenkillään. Kirjoitin eilen sivun lisää Suo -tarinaa. Sitä on koossa kolmekymmentäyhdeksän sivua. Helena sommittelee lintutöitään. Hän on virkannut välillä isoäidinneliöitä. Helenalla on luvussa Tuija Lehtisen jännäri Kuollut jättää jäljen. Minä olen lukenut kohta kolmanneksen Marguerite Youngin romaanista Miss MacIntosh, My Darling. Se on ollut lainassa kaksi viikkoa. Kirjailijan mielikuvitus loistaa vilkkaana.