Teimme myös eilen aamulla ensimmäiseksi kävelylenkin rannalla. Kaneja oli liikkeellä siellä ja täällä. Vedessä oli hienoja heijastuksia kaisloista. Kaksi haukkaa lensi ylitse. Päivällä huomasimme lautan Paciuksenkadun sillan pielessä ja kiersimme tarkoituksella siitä ohitse. Päättelimme, että vedestä tai merenpohjasta otetaan näytteitä. Tärkeää seurantaa. Samalla lenkillä istuimme hetken penkillä nurmikentän laidalla ja teimme kaksi varmaa havaintoa pääskysistä lennossa. Helena teki eilen omia muistiinpanojaan ja virkkasi telkun ääressä. Minä kirjoitin sivun verran Suo -tarinaa. Luimme illemmalla, Helena Jarkko Sipilän jännäriä Tappokäsky ja minä Marguerite Youngin proosaa, Miss MacIntosh, My Darling. Mr. Spitzer on siinä edelleen kokijana ja näkijänä, kuulemassa, kun kuoleva Cousin Hannah itkee menetetyn rakkauden ja rakkaansa perään ja joka henkilö on ymmärtääkseni naispuolinen. She, hers. Ajattelen, että tämä kirja on tullut julki 1965, jolloin lesboihin ja homoihin suhtauduttiin vihamielisesti ja Amerikassa kenties vielä vihamielisemmin kuin Atlantin tällä puolen. Onko se ollut kuinkakin raju ja ravisteleva tapaus? Jos siis lukijakunta on lukenut sen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti