Kaunis kesäpäivä

sunnuntai 6. huhtikuuta 2025

Taavetissa

    








Nyt aamukuudelta kymmenen astetta pakkasta Luumäen Taavetissa. Musta kissa kuljeksii pellolla. Postauskuvassa kohta pururadasta viime perjantaina. Eilen kuljimme samasta paikasta ohi, mutta pururadalla ei ollut mikään muuttunut aiemmasta. Lunta notkelmassa. Eilen oli pikkupakkasta ja muutamia lumihiutaleita leijaili ilmassa, kun teimme päiväkävelyn Savitaipaleentielle ja takaisin. Käännyimme takaisin heti kuutostien jälkeen. Sain eilen Puolinainen-tarinan ensimmäisen kirjoituskerran valmiiksi. Sataviisitoista sivua. Alkuperäisestä vanhasta tekstistä on nyt karsittu pois kaikkea turhaa ainesta. Seuraavaksi käyn tekstin läpi ja muokkaan tarpeen mukaan. Ensimmäiseen kirjoituskertaan tarvitsin kuukauden ajan. Helena piirsi eilen luonnoksia luonnosvihkoon ja teki sanaristikkoa. Luimme ääneen Don DeLillon kirjaa Vaaka. Lee, hänen venäläinen vaimonsa ja heidän tyttövauvansa pääsivät lähtemään Neuvostoliitosta Yhdysvaltoihin. He tutustuvat Dallasissa emigrantteihin ja turvallisuusviranomaiset puhuttavat nuorta loikkaria. Helenalla on unilukemisena Anna Harjun dekkari Jäljet. Minä luin loppuun Graham Greenen romaanin Loppuun palanut.






















lauantai 5. huhtikuuta 2025

Taavetissa

    









Kolme astetta pakkasta Luumäen Taavetissa. Luoteistuulta kuusi metriä sekunnissa. Vähäistä lumenhöytyä maassa. Kaunis kesäpäivä -blogi täyttää tänään viisi vuotta. Mietimme sopivaa postauskuvaa sen kunniaksi ja valikoimme Helenan kukkaluonnoksen viime vuodelta. Tämän koko alkuvuoden blogimme on ollut blogit.fi-sivuston suosituin kulttuuriblogi. Se on hienoa. Kiitokset lukijoille ja seuraajille. Eilen perjantaina kirjoitin kuusi sivua Puolinainen-tarinaa, jota on nyt 111 sivua. Helena piirsi eilen luonnoslehtiöön ja katsoi sarjaa läppäriltä. Kauppareissulla kävimme kirjastossa katsomassa seuraavaa näyttelyä kirjaston tiloissa. Taiteen alkuopetusryhmän iloisia teoksia. Iltapäivällä kävelimme kolakassa tuulessa Savitaipaleentielle ja takaisin. Otimme muutamia kuvia. Leskenlehtien kukinnot olivat vain puolittain auki. Luimme eilen ääneen eteenpäin Leen seikkailuja Neuvostoliitossa Don DeLillon kirjassa Vaaka. Hän pääsi töihin Minskiin tv-tehtaalle. Punainen risti maksaa hänelle tukea. Lee on niin outo, etteivät venäläiset saa selvää, onko kaveri vakooja vai rehellisesti tunkemassa kommunismin linnakkeeseen. Helenalla on unilukemisena Michael Connellyn jännäri Enkelten portaat. Minä aloin lukea Graham Greenen romaania Loppuun palanut. Alkuperäinen nimi on A Burnt-out Case ja se on tullut julki 1960 ja suomeksi vuotta myöhemmin. Tästä kirjastako ”burnout” on peräisin?




























perjantai 4. huhtikuuta 2025

Taavetissa

    








Otin tällaisen kuvan eilen meidän pihalta. Pilvikiehkuroita kerääntyneenä taivaalle. Sää muuttuu, on luettu ennusteista, mutta mitä ihmeellistä siinä on, tavallista luonnon kulkua ja kiertoa. Sääuutisointi on keinotekoista ja tehtyä. Koska sää suosi eilen, veimme aamulla lakanapyykin kuivumaan ulos narulle. Tänä aamuna talon mittari näyttää nollaa ja taivaalla on jonkin verran pilviä. Kirjoitin eilen aamupuolella viisi sivua lisää Puolinainen-tarinaa. Pääsin tarinan kolmanteen osaan, avaruuteen. Helena piirsi eilen luonnoksia ja katsoi sarjaa läppäriltä. Hänen kirjavarauksensa oli noudettavissa, Anna Harjun dekkari Jäljet. Haimme sen eilen iltapäivällä ja teimme sen jälkeen kävelylenkin Patolammelle, Koulutietä Linnalantielle ja torille. Jatkoimme eilen kahteen otteeseen Don DeLillon kirjan Vaaka ääneen lukua. Lee on Moskovassa ja haluaa jäädä Neuvostoliittoon. KGB:n miehet tulevat tekemään kysymyksiään. Puheliaampi turvallisuuspalvelun mies kertoo lukevansa Ernest Hemingwaytä. Niin minäkin, olisin voinut mainita hänelle. Luin eilen illalla loppuun Afrikan vihreät kunnaat. Kirja on julkaistu 1936, melkein yhdeksänkymmentä vuotta sitten. Helenalla on unilukemisena Michael Connellyn jännäri Enkelten portaat.

































torstai 3. huhtikuuta 2025

Taavetissa

    









Kaksi astetta nyt aamukuudelta Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on maalattu kivi ison rapakiven päällä Vallikujan rinteessä. Eilen etenin sivulle sata Puolinainen-tarinaa. Osittain teksti on vanhan paikkailua ja parantelua. Tätä vanhaa tekstiä on pohjana jäljellä vielä viisitoista sivua. Kun se on käyty läpi, ensimmäinen kirjoituskerta on valmis ja luen tarinan läpi. Helena piirsi eilen luonnoslehtiöönsä ja katsoi jotain sarjaa läppäriltään. Nautimme aurinkoisesta säästä ja teimme iltapäivän aluksi kävelylenkin Linnalantietä länteen, alikulun kautta Saviniementielle ja takaisin. Leskenlehtiä oli kimppuina kukassa tienluiskissa. Jokin lintuaura lensi yli, koosta arvioiden ehkä hanhia. Lämpötila kohosi eilen varjossa kolmeentoista asteeseen. Luimme ääneen Don DeLillon hienoa romaania Vaaka. Olemme lukeneet sitä neljäsosan. Lee Oswald on merivoimissa Japanissa. Helena lukee Michael Connellyn jännäriä Enkelten portaat. Minä nautin Ernest Hemingwayn tekstistä kirjassa Afrikan vihreät kunnaat.





































keskiviikko 2. huhtikuuta 2025

Taavetissa

    










Nollassa täällä Luumäen Taavetissa. Kävimme eilen paikallisessa pizzeriassa syömässä kebabin ranskalaisilla puoliksi. Palautimme kirjastoon kaksi kirjaa, mutta emme lainanneet mitään. Helenalla on kirja kuljetettavana ja se ehtii perille ehkä torstaina. Helena otti kuvan pizzerian pöydän koristeena olevista kukista. Teimme iltapäivällä kävelylenkin Savitaipaleentielle ja takaisin. Kevään ensimmäiset sitruunaperhoset lepattivat männikön reunassa. Kimalainen poronjäkälissä. Kuljimme jonkin matkaa Puusepäntietä, mutta siellä tuli jäätikköä vastaan, joten käännyimme takaisin. Parvekkeella oli helteistä, kun nautimme siellä iltapäiväkahvit. Helena teki eilen luonnoksia lehtiöönsä. Minä kirjoitin kahdeksan sivua Puolinainen-tarinaa. Olen siinä sivulla yhdeksänkymmentäneljä. Luimme ääneen vajaan tunnin ajan Don DeLillon kirjaa Vaaka. Helenalla on kesken Simenonin Maigret ja mies siltojen alta. Minä jatkoin Ernest Hemingwayn teosta Afrikan vihreät kunnaat. Sielläkin mainitaan Napoleon. Napoleon teki Stendhalista kirjailijan.



























tiistai 1. huhtikuuta 2025

Taavetissa

    











Hyvää aprillipäivää ja huhtikuun ensimmäistä. Koivun tuohessa voi pienellä mielikuvituksella hahmottaa ilveksen tai kissan pään kuvion. Kävelimme eilen iltapäivällä Taavetin Patolammelle. Otimme muutamia kuvia. En nähnyt näsiää kukassa. Lämpötila oli noussut jo yli kymmenen asteen. Helena teki eilen piirroksia ja katsoi sarjaa läppäriltä. Minä kirjoitin viisi sivua Puolinainen-tarinaa. Jatkoimme ääneen lukuna Don DeLillon romaania Vaaka. Agenttikirja sekin. Luin eilen illalla sivulle kahdeksankymmentä Stendhalin romaania Parman kartusiaaniluostari ennen kuin lopetin siihen. Helena pyysi kertomaan jotain siitä romaanista? Vastasin, että minulle tuli mieleen Don Quijote ja Sotamies Svejk. Jo kirjan ensimmäisillä sivuilla heräsi epäilys, että ehkä kirjailija on kirjoittanut tämän tekstin kieli poskessa. Tai sitten se on vain nuorten seikkailu- ja sankariromaani, joka jatkuu lemmentarinana. Otin omasta hyllystä Ernest Hemingwayn kirjan Afrikan vihreät kunnaat. Se helpotti. Helena lainasi eilen kirjastosta Michael Connellyn jännärin Enkelten portaat. Hän valikoi kuitenkin seuraavaksi luettavakseen Georges Simenonin dekkarin Maigret ja mies siltojen alta.