Kuvassa puunhakkuun
jälkiä eilen Puusepäntiellä Luumäen Taavetissa. Männynhajua. Sähkölinjan alla
kulkevan hiekkatien ura oli vielä märkä ja pehmeä ja osin lumen alla, joten
käännyimme takaisin. Kevään tulo on keskeytynyt, mutta jokainen päivä on hieman
edellistä pidempi. Kesä on tulossa. Aloin lukea Puolinainen-tarinaa.
Kolmannella sivulla tunsin tarvetta lisätä yhden sanan. Tai ehkä vaihdoin sen
paremmaksi. Eli lukemisesta tuli muokkaamista. Etenin sivulle yksitoista ja muokkasin
tekstiä muutamissa kohdissa ennen kuin tuli aika lähteä kirjastoon ja kaupalle.
Palautin Graham Greenen romaanin Loppuun palanut, mutta emme lainanneet
kumpikaan mitään uutta. Luimme eilen kahteen otteeseen ääneen Don DeLillon
kirjaa Vaaka. Lee on Dallasissa ja toistaiseksi erossa vaimostaan ja
tyttärestään. Hän yrittää olla maan alla ja pysyä piilossa kaikilta hankalilta kyselijöiltä:
Minkälaisen sopimuksen hän on tehnyt neukkujen kanssa? Ei minkäänlaista. Sori,
ei tunnu uskottavalta. Kuunnellessaan Helena piirsi samalla luonnosvihkoonsa.
Hänellä on luvussa Anna Harjun dekkari Jäljet. Minä aloin illalla lukea Veijo
Meren romaania Peiliin piirretty nainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti