Tilkankadulla

   

 

Valokuvaamisen harrastus muuttui minun kohdallani, kun hankin vuosia sitten nykyisen kännykkäni. Otin tavaksi napsaista kuvan aina, jos jokin maisema tai yksityiskohta kiinnitti huomioni. Totesin siinä ohessa, että aloin kummasti havaita aina enemmän kuvattavaa. Eilen tiskatessani astioita ja asetellessani niitä pellavaliinalle odottamaan kuivaamista, liinalle kellumaan jäävät pisarat vaativat minua hakemaan kännykän. Lämmin säätyyppi jatkuu. Pihan poppelien muodostamaa kaarta seuraava kulkuväylä kiiltelee jäisenä ja märkänä. Eilen aamukymmenen aikaan kävelimme Mannerheimintiellä kauppareissulla. Risteyksen työmaalla räjäytettiin ilmeisesti kalliota. Gaz matkaan -käsikirjoitus on sivulla 170. Olen lukenut puoliväliin uudestaan Shakespearen Hamletia. Helena vilkaisi sitä eilen pyykkituvassa. Hän aikoo lukea sen Oatesin Sisareni, rakkaani -kirjan jälkeen. Iltapäivällä luimme noin kolmekymmentäviisi sivua Mitja Karamazovin kuulustelua. Mitja väittää olevansa syytön siihen veritekoon, josta häntä syytetään. En muista miten se asia oli eikä Helenakaan muista. Luimme molemmat itseksemme Dostojevskin Karamazovin veljekset ensimmäisen kerran viisi vuotta sitten, mutta aika vähän siitä muistaa, luostarinvanhimman kalmon haisemassa, Mitjan verisenä ja sen jälkeen hummaamassa järjettömästi.

Tilkankadulla

    

Koiranruusu on komea parvekkeen alla ja pihatiellä lätsähtelee loska. Lämpöaste täällä etelärannikolla. Lumet hupenevat. Gaz matkaan -käsikirjoitus on sivulla 159. Luin William Shakespearen Hamletin ja myös Ralf Långbackan esipuheen siihen. Hienoa, että näitä tekstejä on säilynyt, vaikka niitä ei ole käsitelty silkkihansikkain eikä säälitty. Ne ovat säilyneet teatteriesitysten myötä. Tarinat ovat pysyneet ja monet sananikkarit ovat liittäneet niihin omia lisäyksiään ja muutoksiaan. Yritän kuvitella aikaa neljäsataa vuotta sitten Lontoossa, jossa vääräuskoisten päät olivat esillä sillanpielissä. Taidan lukea Hamletin toisen kerran kertaukseksi. Ehkä muistan sen sen jälkeen. Helenalla on Oatesin Sisareni, rakkaani yhä kesken. Hän ei pysty lukemaan sitä illalla sängyssä, koska kirja on liian paksu ja painava. Dostojevskin Karamazovin veljekset on vielä paksumpi. Luin sitä eilen iltapäivällä ääneen kolmenkymmenenviiden sivun päivätingin. Verityö on huomattu ja miliisivirkamiehet ovat lähteneet vangitsemaan epäiltyä ja ilmeistä syyllistä, isänmurhaaja Mitkaa aamun kalpeassa valossa. Kirjailija kirjoittaa tyyliin: Samaan aikaan toisaalla… Illalla katsoimme elokuvan Blues Brothers. Sitä katsoessa tuli uteliaaksi filmin valmistumisajankohdasta, joka on 1980.

Tilkankadulla

    

Märkää lunta sataa. Helena on lähdössä tekemään sauvakävelylenkin. Eilen kävimme ulkona vain kaupassa. Liikenne valui ruuhkaisena Mannerheimintietä pitkin tietyömaan ohi. Työstin eilen Gaz matkaan -käsikirjoitusta niin kuin ennenkin. Olen käynyt sitä läpi nyt sivulle 150 asti. Käsikirjoituksessa on 834 sivua. Viisitoista sivua on kertynyt lisää siitä, kun aloin vajaa kuukausi sitten lukemaan ja muokkaamaan tekstiä jälleen kerran alusta alkaen. Ensimmäistä osaa käsikirjoituksesta olen käännellyt, hionut ja parannellut moneen kertaan, toista osaa tätä ennen kahteen, paikoin kolmeen kertaan ja kolmatta osaa vähiten, kahteen kertaan. Muutan aikamuotoa, yhtenäistän ja tarkennan tekstiä siltä osin ja parantelen heikkoja kohtia. Helena on tehnyt uuden kirjankansiluonnoksen, mutta ei ole näyttänyt sitä vielä minulle. Hänellä on yhä kesken luvun Joyce Carol Oatesin Sisareni, rakkaani. Minä olen lukenut pätkinä William Shakespearen Hamletia. Kertomus muistuu mieleen hetki hetkeltä paremmin. Eilen iltapäivällä pidimme tavanomaisen lukutunnin eli luin ääneen reilun tunnin ajan Dostojevskin Karamazovin veljeksiä. Mustasukkaista, hurjapäistä ja holtitonta menoa. Illalla katsoimme ranskalaisen elokuvan ja dokumentin Patricia Highsmithistä.

Tilkankadulla

   

 

Sää lauhtui jo eilisiltana suojan puolelle. Nyt, keskiviikkoaamuna on kaksi astetta lämmintä. Lounaistuulta neljä metriä sekunnissa. Eilen oli pyykkipäivä. Veimme aamukahdeksalta pyykit talon koneeseen ja Helena jäi päivystämään ovivahdiksi. Tämä on toinen kerta, kun pidimme tällaista vahtia. Minä palasin kotiin pesuohjelman ajaksi ja kirjoitin ajankohtaiset muistiinpanot kaunokirjoitusvihkooni. Palasin vuorottamaan pyykkitupaan ja Helena lähti kotiin kahville ja kuorimaan samalla perunat ja porkkanat valmiiksi kattilaan. Minulla oli mukanani Shakespearen Hamlet -näytelmä ja luin sitä jonkin verran. Edellisellä kerralla luin siellä Simonin kirjaa Georgica ja minusta se teksti sopi oikein hyvin lukea tällaisessa paikassa ja tilanteessa. Samoin Hamlet sopii pyykkitupalukemiseksi. Tätä tekstiä näyttelijät ovat lukeneet ja opetelleet Englannissa ja varsinkin Lontoossa neljäsataa vuotta sitten. Älykästä tekstiä. Kävin eilen päivän mittaan läpi kuusi sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Olen siinä sivulla 141 ja käsikirjoituksessa on kaikkiaan 833 sivua. Helenalla on Oatesin Sisareni, rakkaani yhä kesken. Luimme iltapäivällä neljäkymmentä sivua Dostojevskin Karamazovin veljeksiä. Huhu kiirii, että on tapahtunut murha, isänmurha ja varkaus. Hillittömän Dmitrin, Mitjan, vanhimman veljen kädet ovat veressä ja hänelle on ilmestynyt yhtäkkiä rahaa. Hän lähtee karanneen nuoren naisen perään, hoputtaa valjastamaan troikan ja varaamaan mukaan laatikoittain samppanjaa ja kaikenlaisia herkkuja syötäväksi.

Tilkankadulla

    

Lunta sataa Helsingin Pikku Huopalahdessa. Neljä astetta pakkasta. Luin eilen loppuun Claude Simonin kirjan Georgica. Toinen kerta, kun luin sen. Runsas, täyteläinen. Aloitin seuraavaksi William Shakespearen näytelmän Hamlet, jonka luin kaksi vuotta sitten Luumäen Taavetissa. Shakespearen tuntemukseni on hyvin vähäinen. Luin myös ääneen kolmekymmentä sivua Fedor Dostojevskin romaania Karamazovin veljekset, jossa olemme puolivälissä. Seuraamme vaihteeksi vanhimman veljen, Dmitrin tekemisiä ja ajelehtimista. Saunassa väitin Helenalle, että Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on ilmestynyt aiemmin kuin Karamazovin veljekset. Tarkistin netistä: Edellinen ilmestyi 1870 ja jälkimmäinen 1880. Työstin eilen myös kappaleen matkaa Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Helena maalaa akvarelleja, kutoo sinä aikana, kun hän kuuntelee Karamazovin veljeksiä ja lukee muun ajan Joyce Carol Oatesin kirjaa Sisareni, rakkaani. Hän on lukenut siitä jo kaksi kolmannesta. Kirja on hänen kertoman mukaan huikea, runsas, täyteläinen ja pippurinen. Luen sen taatusti jonain päivänä.

Tilkankadulla

   

Eilen ulkoilimme vaihteeksi vain kauppareissun verran. Mannerheimintien ja Korppaanmäentien risteyksessä oli kaksi isoa monttua täytetty ja laskettu asvaltti. Meidän pihalta haki kuljetus eilen iltapäivällä joulukuusen pois. Ei ensi vuoteen, vaan tänä vuonna taas. Kävin kappaleen matkaa Gaz matkaan -käsikirjoitusta läpi ja olen siinä sivulla 128. Käsikirjoituksessa on sivuja kaikkiaan 833. Luimme eilen iltapäivällä yli neljäkymmentä sivua Dostojevskin Karamazovin veljeksiä. Kuolleen luostarinvanhimman kalmo alkoi haista heti ensimmäisenä päivänä ja ihmeitä odottaneet luostariveljet ja maallikot kuiskivat, ettei tämä pyhä mies ollutkaan pyhä. Tästä kirjailija kirjoitti kaksikymmentä sivua tekstiä. Alesa Karamazov oli surullinen, kun hänen oppi-isästään puhuttiin halveksivasti. Hänen maallisempi munkkikokelasystävänsä houkutteli nuoren ja viattoman Alesan huonomaineisen naisen luo. Tarkoitus oli johdattaa toinen alennukseen tai lankeemukseen, mutta tapaaminen sujui toisin eli mitään ei tapahtunut ja Alesa palasi tämän vierailun jälkeen yöksi luostariin. Helena lukee vaikuttuneena Oatesin kirjaa Sisareni, rakkaani. Minulla on lukematta viimeiset kymmenen sivua Simonin Georgicaa.

Tilkankadulla

    

   

 Ensimmäinen viikko tätä vuotta päättyy. Seitsemän astetta pakkasta Helsingin Pikku Huopalahdessa. Eilen kävi pureva viima etelästä, kun kävelimme aamupäivällä Munkkiniemeen, pysähdyimme leipomoon juomaan kahvit ja jatkoimme kirjastoon. Helena palautti Murakamin kirjan Ensimmäinen persoona ja lainasi Joyce Carol Oatesin paksun teoksen Sisareni, rakkaani. Minä otin lainaan Shakespearen Hamletin. Kävimme eilen kellarissa, viereisessä rapussa ja Helena löysi tyhjän pinkopahvipohjan, jonka hän oli tiennyt olevan taulujen ja maalaustarpeiden seassa. Toimme ylös myös muutamia luonnoslehtiöitä. Minulla on oma lyijykynäpiirrokseni kirjan kansikuvasta. Lisäsin siihen kuorma-auton peräpään ja vein luonnostelman Helenan ihmeteltäväksi. Ideoita liikkuu. Menin eteenpäin viisi sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Olen käynyt siitä läpi 117 sivua. Käsikirjoituksessa on tässä vaiheessa sivuja kaikkiaan 831. Luen viimeisiä kymmeniä sivuja Claude Simonin Georgicaa. Iltapäivällä luin ääneen kaksi- tai kolmekymmentä sivua Dostojevskin Karamazovin veljeksiä. Nyt siinä oli oikeastaan saarna menossa ja sen päättyessä luostarinvanhin kuoli hymy huulillaan.