Tilkankadulla

    

Lunta sataa. Illalla maa oli vielä musta ja lätäköitä pihatiellä, mutta nyt puoli kuuden aikaan aamulla maassa on kauttaaltaan reilu, valkoinen kerros lunta. Helena sai eilen iltamyöhällä valmiiksi virkatun verhon makuuhuoneen ikkunaan. Tinki valmistui etuajassa. Työstin eilen kahdeksan sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Paavo Rintalan kirjaa Faustus minulla on lukematta sata sivua. Helenalla on unilukemisina Francoise Saganin Myrskyn silmässä. Varaamani Saganin Tervetuloa ikävä on yhä Matkalla eli se on noudettavissa joskus tuonnempana. Fedor Dostojevskin Idiootissa ensimmäinen osa päättyi vauhdikkaaseen kieputukseen, kun ennakoimattomia päähänpistoja saava nainen leikitteli kosimishaluisten ja -intoisten miesten kustannuksella, hyväksyi ja perui yhden miehen kosinnan, hyväksyi seuraavan, mutta perui nauraen senkin ja palasi aiempaan ja lähti viimein kaikkein hurjimman kaverin mukaan. Toinen osa alkoi johdannolla, jossa kirjailija kuljetti tarinaa eteenpäin muutaman kuukauden osalta. Mitä lie jatko? En muista. Olemme lukeneet kirjasta vasta kolmanneksen, joten paljon kaikkea ehtii siinä tapahtua.

Tilkankadulla

    

En ole seurannut missä päin Suomenniemeä lumiraja pakenee kohti pohjoista tällä hetkellä, mutta etelärannikolla maa on käytännössä musta. Parhaillaan sataa Helsingin Pikku Huopalahdessa tai ainakin sumuinen tihku pyörteilee pihalamppujen valokeilassa. Eilen teimme yhdessä kauppareissun. Muun päivää Helena vietti sohvalla virkaten ikkunaverhoraanua. Ehkä se on sunnuntaina valmis ripustettavaksi. Helena luki loppuun Simon Brettin dekkarin Pääosassa murha ja aloitti Francoise Saganin kirjan Myrskyn silmässä. Työstin eteenpäin seitsemän sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Olen siinä sivulla 461. Koko käsikirjoituksessa on 852 sivua. Luimme iltapäivällä reilun tunnin ajan Fedor Dostojevskin romaania Idiootti. Olemme lukeneet siitä neljänneksen. Helena sanoi, että nyt siinä oli paras kohta. Tarina ja ihmiskuvaus on edelleen samanlaista kuin missä hyvänsä modernissa tv-sarjassa. Ero on vain siinä, että autot puuttuvat. Ja kännykät. Tekohampaat huomioin. Yhdellä henkilöllä on sellaiset 1800 -luvun jälkipuolen kosmopoliittisella Venäjällä. Illalla näimme kaksi Eurooppa -liigan jalkapallo-ottelua. Jälkimmäinen jäi kesken, kun uni alkoi painaa.

Tilkankadulla

 

  

 Aste lämmintä täällä etelärannikolla. Tuuli käy mereltä. Sataa. Eilen tein kauppareissun Mannerheimintien Alepaan. Korppaanmäentien ja Mannerheimintien risteyksen katutyömaa jatkuu entisellään. Korppaanmäentien yläpäässä katu on ollut pitkään pelkkänä maa-aines- ja tienrakennustarvikevarastona. Helena virkkasi eilen koko päivän viittä isoäidinneliötä vuoron perään yhtä aikaa. Välillä hän sommitteli ja valikoi sopivia värejä. Minä edistyin seitsemän sivua Gaz matkaan -käsikirjoituksessa. Iltapäivän lukutunnilla luin ääneen yli kolmekymmentä sivua Dostojevskin Idioottia. Kirjassa on minun makuuni liikaa henkilöhahmoja, mutta ymmärrän, että kokonaisuus vaatii sen ja aina voi kääntää kirjan alkuun ja tutkia henkilönimiluetteloa. Kun luimme Karamazovin veljeksiä ja nyt, kun luemme Idioottia, koen entistä vahvemmin, että Dostojevski on ikään kuin kaikkien nykyisten televisiosarjojen kummisetä tai isä tai äiti. Dostojevski ja Dickens ovat tällaisia nykyajan sarjojen esikuvia. Mestareilta ammennetaan tekniikkaa ja ideoita. Paavo Rintalan kirja Faustus on minulla puolivälissä. Kirjailija on toisella jalallaan keski-ajan Saksassa ja toisella Suomen Oulussa.

Tilkankadulla

    

Olen käynyt kahtena päivänä peräkkäin itsekseni kaupassa. Yleensä olen vain kantojuhta, kannan ostoskoria ja repussa ostokset kotiin, mutta nyt on pitänyt panna oikein silmälasit päähän, jotta erottaa parasta ennen -päiväykset ja saa hoidettua maksun kassalla. Tilkankadun jalkakäytävät ovat melkein kokonaan lumettomat ja jäättömät. Helmikuuta on jäljellä enää jälkipuoli eli talvi kääntyy kevääksi. Toissapäivänä ja eilen paistoi molempina päivinä aurinko keskipäivän aikaan. Etenin eilen neljätoista sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Sekin matkii kevään koittoa. Helenalla on unilukemisina Simon Brettin dekkari Pääosassa murha. Virkkausprojekti edistyy sekin. Eilen kokeilimme virkatun verhon korkeutta eli ripustimme kuuden isoäidinneliön rimpsun roikkumaan verhotangosta. Hyvä. Lukutunnilla jatkoimme Dostojevskin Idioottia. Luin ääneen neljäkymmentä sivua. Luin itsekseni Rintalan kirjaa Faustus. Varasin kirjastosta Francoise Saganin kirjan Tervetuloa ikävä. Olen lukenut sen kaksi kertaa. Ensimmäisestä kerrasta jäi sellainen muistikuva, että pidin teoksesta, mutta toisella lukukerralla odotukset taisivat olla liian kovat enkä saanut samaa tunnetta tekstistä. Se on jäänyt kaihertamaan, joten luetaanpa kolmas kerta. Jalkapallokulttuurissa jatkuvat Mestarien liigan ottelut. Pudotuspelit. Näimme myöhäisillalla AC Milanin ja Tottenhamin kamppailun. Yksi nolla. Samaan aikaan pelattu PSG:n ja Bayern Münchenin välinen ottelu päättyi nolla yksi.

Tilkankadulla

    

Tänään on Ystävänpäivä. Tietenkin aina kuuluu olla ystävänpäivä! Kuunsirppi on nousemassa. Eilen illalla näkyi hyvin tähtiä, Mars -planeetta, Orionin tähdistö ja himmeänä Seulaset ja Sirius alimpana. Eilen pidimme pyykkipäivän vaihteeksi ja sukkuloimme viereisen rapun pyykkituvassa. Helena luki siellä loppuun Crawfordin dekkarin Jäähyväiset pomolle ja minulla oli mukana Paavo Rintalan Faustus. Edistyin eilen myös kahdeksan sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Helena maalasi aamupuolella akryyleillä ja virkkasi muun ajan ikkunaverhon isoäidinneliöitä. Hän arvioi saavansa sen valmiiksi maaliskuun alkuun mennessä. Kävin itsekseni kaupassa ja Helena leipoi sinä aikana omenatortun. Lukutunnilla jatkoimme Dostojevskin Idioottia. Hersyviä henkilöhahmoja. Luin Idiootin ensimmäisen kerran murrosikäisenä enkä näemmä tajunnut, että kirja on todellinen helmi. Yleensä Fedor Dostojevski kuvaa kärsimystä ja tekee sen synkin värein, mutta luen nyt Idioottia kuin se olisi veijarimainen hupaelma. Siinä nauretaan. Päähenkilö kertoo Euroopan kokemuksistaan muun muassa sen, että oli näkemässä Ranskassa kuolemantuomion täytäntöönpanon, giljotiinin toiminnassa, pään ponnahtavan irti ruumiista ja miettii ehtiikö uhri tajuta sen, että pää pyörii irrallaan?

Tilkankadulla

   

    

 Maanantai. Alkaa vuoden seitsemäs viikko. Säätila on edelleen poikkeuksellisen leuto. Lunta on edellisen pyryn jäljiltä rippeinä pihalla. Vanhat jäniksenjäljet näkyvät parvekkeen alla. Eilen saavutin puolivälin Gaz matkaan -käsikirjoituksessa. Sivulukema on 425 ja koko käsikirjoituksessa on 849 sivua. Kaksi kuukautta kului tässä projektissa ja toinen samanlainen jakso on edessä. Kevät koittaa ennen kuin olen saanut käytyä käsikirjoituksen taas kertaalleen läpi. Helena keskittyy verhonpalojen virkkaamiseen. Hän istuu sohvalla takanani lankakerien ja valmiiden isoäidinneliöiden pinkan keskellä ja televisio tarjoaa ohessa hiljaisella äänellä jotain sopivaa tv-sarjaa. Eilen ulkoilimme vain kauppareissun verran. Vaihteeksi Mannerheimintielle ja takaisin. Iltapäivän lukutunnilla jatkoimme Dostojevskin Idioottia. Olemme lukeneet siitä viisikymmentä sivua. Alkuasetelma on mielenkiintoinen: Päähenkilö ruhtinas Myskin on heikkopäinen, sairaalloinen, hymyilevä kaheli, joka palaa tyhjätaskuna Euroopasta Venäjälle. Hoidot eivät ole auttaneet. Myskin on kummajainen. Selviää kuitenkin, että hän on lahjakas ja pätevä jäljentämään kaikenlaista kirjoitusta, tekstiä ja erilaisia tyylejä. Aha. Luin eilen myös muutaman sivun Paavo Rintalan kirjaa Faustus.

Tilkankadulla

    

Kuusi astetta pakkasta nyt puoli kuudelta. Eilen tarvoimme aamupäivätyörupeaman jälkeen auraamattomille jalkakäytäville tallaantuneita polkuja ja osin koskemattomassa lumessa Munkkiniemeen kirjastoon. Palautimme repullisen kirjoja ja lainasimme kolme uutta. Aurinko nousi ja toi keväisen tunnelman. Paluutaipaleella nautimme burgeriaterian Mäkkärissä. Kun ehdimme kotiin, rappukäytävässä odotti kaksi tuttua ja vietimme kaksi tuntia rupatellen kuulumisia. Helena on ahertanut ja virkannut isoja isoäidin neliöitä tulevaa verhoa varten. Hänellä on kesken vielä Crawfordin dekkari Jäähyväiset pomolle. Edistyin seitsemän sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Sivulukema on 417 ja kaikkiaan käsikirjoituksessa on 849 sivua. Aloitimme seuraavan ääneenlukukirjan, Dostojevskin Idiootin. Ensimmäinen luku, Varsovan juna saapuu Pietariin. Olemme molemmat lukeneet Idiootin aiemmin, mutta emme muista siitä mitään. Teksti on tuttua vanhaa, perivenäläistä kerrontaa. Luin myös muutaman sivun Paavo Rintalan kirjaa Faustus. Ehkä olen lukenut sen ennen. Rintala ottaa mallia Bulgakovista ja keskustelee pääkehnon kanssa, joka tuppautuu hänen seuraansa yksinäisinä hetkinä. Illalla katsoimme osin kaksi jalkapallo-ottelua.