Taavetissa

    

Kuusitoista astetta tänä aamuna Luumäen Taavetissa. Kävimme eilen aamuraikkaassa metsässä poimimassa litran mustikoita. Maaperässä näkyi siellä täällä, että edellisenä iltana oli satanut hieman. Naapuri kysyi, oliko paljon hyttysiä ja paarmoja? Ei, vastasimme Helenan kanssa. Naapuri antoi vinkin, että paarmojen karkoittamiseksi voi kiinnittää hiuksiinsa sudenkorennon. Kuuntelimme toki, mutta en innostunut ajatuksesta. En tiennyt edes, oliko puhe pilaa vai ei? Olen kuullut myös, että jotkut marjastajat ja sienestäjät laittavat tiu’un roikkumaan kaulaansa, jotta karhut kuulevat sen ja kaikkoavat. Mitähän keksivät seuraavaksi? Kirjoitin eilen aamupäivällä kaksi sivua Vanhan-tarinaa. Helena teki iltapäivällä luonnoksia ideasta, joka hänelle tuli mieleen varhemmin aamulla metsässä. Hän luki illemmalla Kalle Päätalon Iijoki-sarjan kymmenettä osaa, Liekkejä laulumailla. Minä luin eilen verkkaiseen tahtiin Henry Jamesin romaania The Wings on the Dove. Kate Croy heilastelee erään lehden toimituksessa olevan Merton Densher -nimisen tyypin kanssa. Kaveri on luuseri tai muuten rahaton ja jonka kanssa Katen sukulaiset eivät haluaisi nuoren neitosen olevan missään tekemisissä. Kate taas tuntuu kokevan hengenheimolaisuutta tähän uransa alussa olevaan mieheen. Tällaisia aineksia kirjassa. En tiedä, onko se perinteistä vai modernia? Eilen illalla ja iltayöstä ukkosrintamia nousi etelän suunnasta. Maa sai vilvoittavaa sadetta. Nyt aamulla ennuste lupaa lisää sadetta.

Taavetissa

    

Hyvää elokuun ensimmäistä päivää. Seitsemäntoista astetta vartin yli viisi aamulla Luumäen Taavetissa. Taivas on melkein kokonaan pilvessä. Valikoimme tälle päivälle minimalistisen postauskuvan: Kuivunut koivunlehti riippui ilmassa Vallitien laidalla eli lehti oli ilmeisesti tarttunut näkymättömään hämähäkinseittiin. Eilinen oli säässä muutoksen aikaa. Pilviä kasaantui pitkin päivää. Ilmatieteen laitoksen tutkakuvasta saattoi seurata pilvialueiden ja ukkoskuurojen ja salamien rastien kulkua. Myöhään iltapäivällä ukkoskuuro ylitti viimein myös Taavetin salamoineen ja sateineen. Helena piirsi eilen luonnoksia, katsoi sarjaa läppäriltä ja luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan kymmenettä osaa, Liekkejä laulumailla. Hän luki välillä lisäksi parvekkeella vastikään saamaansa päiväkirjaa. Minä kirjoitin eilen kaksi sivua Vanhan-tarinaa ja luin Henry Jamesin romaania The Wings of the Dove. En lue yleensä takakansia, en ainakaan ennen kuin olen lukenut kirjan, mutta tämän kirjan kohdalla tein poikkeuksen. Takaliepeen mukaan Kate Croy, joka on ollut toistaiseksi esillä, ei ole kirjan päähenkilö, vaan pääosassa on Milly Theale, American princess. Odotan, milloin tämä henkilö ilmaantuu kirjan sivuille.

Taavetissa

    

Yhdeksäntoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. On heinäkuun viimeinen päivä ja Helenan nimipäivä. Onnentoivotukset kaikille Helenoille ja Elenoille. Annoin Helenalle lahjaksi kaunokirjoituksella täytetyn päiväkirjavihon kesän alkupuolelta. Postauskuvana pelargonia toissailtana, kun aurinko ei enää paistanut parvekkeelle. Pelargonian kukinnot kuihtuivat, mutta ilahduttavasti uusia on tullut tilalle. Eilen lähdimme mustikkaan puoli seitsemältä ja vietimme tunnin metsän rauhassa. Kotiin palattua nautimme kahvit, Helena laittoi pyykkikoneen päälle ja alkoi puhdistaa mustikoita. Minä kirjoitin sivun Vanhan-tarinaa. Taavetin keskustan liiketalon lämpömittari näytti kahtakymmentäseitsemää astetta, kun kävimme kaupassa puolen kymmenen aikaan. Helena johdatti meidät tarkoituksella leivoshyllyn ohi ja otimme ostoskoriin rommileivospakkauksen. Sääennuste lupasi eilen lämpötilan ylittävän kolmekymmentä astetta. Hikisten päiväunien jälkeen, yhden aikaan, talon mittari näytti kolmeakymmentä sekä sisällä että ulkona. Pilviä oli alkanut kertyä taivaalle. Joimme iltapäiväkahvin keittiössä ja nautimme rommileivoksen puoliksi. Kuuma kahvi ja jääkaappikylmä leivos piristivät. Helena piirsi eilen iltapäivällä luonnoslehtiöönsä ja katsoi samalla sarjaa läppäriltä. Minä kirjoitin toisen sivun Vanhan-tarinaa. Lämpötila kohosi Lappeenrannan lentokentän havaintoasemalla yli kolmenkymmenen. Taavetissa päivän ylin lämpötila oli kolmekymmentä. Eilen loppupäivänä luin uudestaan alun Henry Jamesin kirjasta The Wings of the Dove. Olenko ymmärtänyt oikein: Äidittömäksi jäänyt kaksikymmentäviisivuotias nainen on rikkaan tätinsä luona ja joka haluaa naittaa hänet. Kirjan alkuluvussa nainen menee isänsä luo ja kertoo haluavansa muuttaa takaisin kotiin. Isä ei suostu siihen. Toisessa luvussa kuvataan nuoren naisen oloa tätinsä talossa tai oikeastaan hänen kriittisiä ajatuksiaan. Hän käy isosiskonsa luona, joka on jäänyt lekeksi yksin lapsikatraan kanssa - oliko niitä neljä? - ja isosisko yrittää myös puhua järkeä nuoremmalleen ja muistuttaa, että raha on tärkeää. Älä mokaa. Ville-Juhani Sutinen arvioi esseekirjassaan Vaivan arvoista, että Henry Jamesin suomentamaton myöhäistuotanto on uudenaikaisen tai modernin romaanin varhaisimpia edustajia.

Taavetissa

    

Yhdeksäntoista astetta tänään vartin yli viisi aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on viiden otoksen kollaasi päättyvän heinäkuun kuvavirrasta. Ensin heinäkuun alussa satoi niin rankasti, ettei kertynyt vesi mahtunut minnekään ja sen jälkeen seurasi armoton ja pitkä hellejakso, joka jatkuu yhä. Ylittyvätkö kaikki aiemmat lämpöennätykset? Eilen aamulla oli mukava ja miellyttävä sää. Taivas oli pilvessä ja tuuli hieman. Helleraja ylittyi kyllä jo siinä vaiheessa, kun kävimme kymmenen aikaan kaupalla. Helena teki eilen luonnoksia ottamiensa valokuvien pohjalta ja piirsi niitä myös myöhemmin katsoessaan sarjoja läppäriltä. Minä kirjoitin kolme sivua Vanhan-tarinaa. Olen siinä sivulla satakuusitoista. Helena alkoi lukea eilen iltapäivällä ja illalla Kalle Päätalon Iijoki-sarjan kymmenettä osaa, Liekkejä laulumailla. Minä aloitin Henry Jamesin romaanin The Wings of the Dove. Siirryn vanhaan maailmaan, pois television ja kännyköiden piiristä ja valvonnasta. Jatkan tätä linjaa, sillä eikö Maigret kuulunut myös vanhaan, menneeseen maailmaan. Eilen illalla pilvistyi yötä vasten ja menimme uutisten jälkeen istumaan vielä hetkeksi parvekkeelle.

Taavetissa

    

Yhdeksäntoista astetta aamuvarhain Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on luvussa olevien ja lukuun tulevien kirjojen kansia parveketuolilla. Mitä Simenon olisi pitänyt Kalle Päätalon tekstistä? Lukiko Kalle Maigret-teoksia? Nämä ovat tuotteliaiden ja tunnustettujen kirjailijoiden teoksia. Toinen haki niukkaa ilmausta ja toinen pyrki kertomaan kaiken. Neljäntenä joukossa oleva Henry Jamesin romaani, jonka lainasin eilen kirjastosta, The Wings of the Dove, on julkaistu ensimmäisen kerran 1902. Ville-Juhani Sutinen vinkkasi muun muassa tätä teosta esseekirjassaan Vaivan arvoista. Eilen aamulla olimme reippaita ja saapastelimme metsään kuutostien pohjoispuolelle poimimaan herkullisia mustikoita. Metsässä oli varjoisaa ja hyvä hengittää. Kotiin palattua kirjoitin sivun Vanhan-tarinaa. Helena puhdisti mustikoita ja leipoi kakun. Korkeita pilviä kerääntyi taivaalle, kun kävimme kirjastossa ja kaupassa. Lämpötila pysyi silti hellelukemissa. Talon mittarin pohjoisseinustan anturi antoi lukemaksi kaksikymmentäkahdeksan astetta ja sisällä oli kaksi astetta lämpimämpää. Helena luki eilen illalla loppuun Kalle Päätalon Iijoki-sarjan yhdeksännen osan, Ukkosen ääni. Minä luin loppuun Georges Simenonin dekkarin Maigret och mannen på bänken.

Taavetissa

    

Seitsemäntoista astetta aamulla vartin yli viisi Luumäen Taavetissa. Postauskuvassa viherpeukaloiden hienoja ruusuja pihapuiden varjossa, Vallitien kerrostalojen katveessa. Uusi viikko alkoi, heinäkuun viimeinen viikko ja hellesäätä edelleen. Eilen vietimme kolmannen peräkkäisen aamun, jona pysyimme raikkaan tai raikkaamman aamuvarhaisen kotona. Helena piirsi parvekkeella ja minä naputin läppäriä klaffipiirongin työtasolla. Kolme sivua lisää Vanhan-tarinaa. Yhdeksältä lähdimme kirjaston kautta kaupalle. Kotiin palattua Helena teki kesäkeittoa. Aloin lukea eilen Georges Simenonin viisikymmentäluvulla ilmestynyttä Maigret-kirjaa, Maigret et l´homme du banc. Luen sitä på svenska, Maigret och mannen på bänken. Muistin, että Maigret ja penkillä istuja oli meillä aikoinaan omassa hyllyssä. Siinä oli kansikuvana nainen tupakoimassa. Vuodesta 2010 alkaen minulla on ollut jatkuva seuranta luetuista kirjoista ja Maigret ja penkillä istuja -dekkarin olen lukenut vuosina 2015, 2019, 2023, 2024 ja nyt luen sitä ruotsiksi. Ei ihme, että teksti ja tarina on kauttaaltaan tuttua, mutta se ei haittaa. Mitäpä uutta maailmassa on? Tästä voi ja saa olla tietenkin montaa mieltä. Viehättääkö uusi enemmän vai vanha tuttu? Helena luki eilen viimeisiä sivuja Kalle Päätalon kirjasta Ukkosen ääni. Saunan jälkeen katsoimme naisten em-jalkapallon mestaruusottelun. Taputin jo ennakkoon sille, että molemmilla joukkueilla on nainen päävalmentajana. Ottelu päättyi tasan 1 – 1. Rankkareilla Englanti oli parempi ja vei mestaruuden.