Taavetissa

    

Seitsemäntoista astetta aamulla vartin yli viisi Luumäen Taavetissa. Postauskuvassa viherpeukaloiden hienoja ruusuja pihapuiden varjossa, Vallitien kerrostalojen katveessa. Uusi viikko alkoi, heinäkuun viimeinen viikko ja hellesäätä edelleen. Eilen vietimme kolmannen peräkkäisen aamun, jona pysyimme raikkaan tai raikkaamman aamuvarhaisen kotona. Helena piirsi parvekkeella ja minä naputin läppäriä klaffipiirongin työtasolla. Kolme sivua lisää Vanhan-tarinaa. Yhdeksältä lähdimme kirjaston kautta kaupalle. Kotiin palattua Helena teki kesäkeittoa. Aloin lukea eilen Georges Simenonin viisikymmentäluvulla ilmestynyttä Maigret-kirjaa, Maigret et l´homme du banc. Luen sitä på svenska, Maigret och mannen på bänken. Muistin, että Maigret ja penkillä istuja oli meillä aikoinaan omassa hyllyssä. Siinä oli kansikuvana nainen tupakoimassa. Vuodesta 2010 alkaen minulla on ollut jatkuva seuranta luetuista kirjoista ja Maigret ja penkillä istuja -dekkarin olen lukenut vuosina 2015, 2019, 2023, 2024 ja nyt luen sitä ruotsiksi. Ei ihme, että teksti ja tarina on kauttaaltaan tuttua, mutta se ei haittaa. Mitäpä uutta maailmassa on? Tästä voi ja saa olla tietenkin montaa mieltä. Viehättääkö uusi enemmän vai vanha tuttu? Helena luki eilen viimeisiä sivuja Kalle Päätalon kirjasta Ukkosen ääni. Saunan jälkeen katsoimme naisten em-jalkapallon mestaruusottelun. Taputin jo ennakkoon sille, että molemmilla joukkueilla on nainen päävalmentajana. Ottelu päättyi tasan 1 – 1. Rankkareilla Englanti oli parempi ja vei mestaruuden.