Taavetissa

    

Vuoden toinen viikko alkaa kylmänä. Nyt maanantaiaamuna pakkasta on kaksikymmentäneljä astetta Luumäen Taavetissa. Eilen meillä kävi nuori, hyvä ystävä kylässä Helsingistä flixbus-kyydillä. Postauskuvana on hänen tuliaisena tuoma saintpaulia. Julkisessa liikenteessä ei ollut eilen, sunnuntaina vaihtoehtoja valittavana, joten vieraamme tuli yhden jälkeen ja lähti takaisin ennen viittä. Olimme tavanneet edellisen kerran vuosi sitten, joten tarinaa ja kuulumisia riitti. Menimme vastaan kylälle, kun hän saapui ja saatoimme taas pysäkille viideksi. Eilen tuli ulkoiltua kolme kertaa, sillä kävimme aamupäivällä kaupassa. Pakkasta oli silloin reilu kymmenen astetta, kylmä virtaus kävi pohjoisesta ja lunta satoi ja pyrytti hiljakseen. Vanhan ajan perinteinen talvipäivä. Muokkasin eilen aamulla parin tunnin ajan Tipit -tarinaa. Kaupasta tultua otin kuvia kirjankansista ja laitoin tämän päivän postaustekstin alulle. Helena teki eilen aamupuolella enimmäkseen ristikoita. Hän valmisti korvasienipiiraan lounaaksi. Emme ottaneet päivätorkkuja. Luimme sen sijaan aterian jälkeen ääneen kymmenen sivua Margaret Atwoodin romaania Sokea surmaaja. Lopun iltapäivää kului kahvipöydän ääressä tarinoiden. Alkuillasta saunoimme ja katsoimme sen jälkeen televisiosta Jacksonville Jaguarsin ja Tennesee Titansin välistä nfl-jalkapallo-ottelua. Kotijoukkue voitti 41-7.

Taavetissa

   

Neljätoista astetta pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuva on otettu eilen, lauantaina aamupäivällä, kun teimme lenkin kylän lumisilla teillä ennen kaupassa käyntiä. Iso maakivi Vallitiellä ja jota olemme kuvanneet silloin tällöin eri vuodenaikoina. Kävelimme Savitaipaleentien laitaan ja palasimme Patteritietä vesitornin luo ja alas Linnalantielle. Helena piirsi eilen aamupäivällä ja jatkoi piirtämistä myöhemmin, kun luimme ääneen Margaret Atwoodin hersyttävää romaania Sokea surmaaja. Olemme puolessa välissä kirjaa. Välillä Helena kutoi sukkaa. Minä muokkasin Tipit -tarinaa eilen aamupuolella. Helena luki illalla loppuun Elina Saksalan teoksen Atte Blom, Mies Love Recordsin takana. Minä luin loppuun Don DeLillon kirjan Cosmopolis. Kirjan loppu oli kokonaisuuden mukaan hieno ja tyylikäs. Katsoimme puolet Elämäni biisi -ohjelmasta, jossa oli Suomen euroviisuedustajia menneiltä vuosilta. Annoimme telkun olla päällä Uutislähetyksen alkaessa ja tulimme tietämään Yhdysvaltain sotilasoperaatiosta Venezuelassa. Tässä yhteydessä ei kai sovi silti puhua hyökkäyssodasta tai iskusta vieraan valtion maaperälle? Uusia ja erilaisia termejä voi käyttää ja keksiä vanhoista, samoista asioista ja sovitella sanomisiaan diplomaattisesti.

Taavetissa

    

Talvinen sää jatkuu. Luumäen Taavetissa on nyt lauantaiaamuna kymmenen astetta pakkasta. Postauskuvana on vaihteeksi kirjankansia, parhaillaan luvussa olevat kirjamme, Margaret Atwoodin Sokea surmaaja, jota luemme ääneen, Helenalla kesken oleva Elina Saksalan Atte Blomin elämäkerta ja minulla luvussa oleva Don DeLillon Cosmopolis. Pääsimme eilen jälleen netissä heilikirjastot -sivuille. Minulla on yksi varaus kuljetettavana. Helenalla on useita varauksia jonossa. Kävimme kirjastossa ulkolenkin yhteydessä. Lainasin Isaac Bashevis Singerin kirjan Nousee päivä, laskee päivä. Se on alkuosa Kaksi maailmaa -teoksesta. Aikoinaan olemme lukeneet muutamia Singerin kirjoja. Helena teki eilen aamupäivällä akvarelleja ja minä muokkasin Tipit -tarinaa. Iltapäivällä jatkoimme ääneen Margaret Atwoodin romaania Sokea surmaaja. Pidän kirjasta. Helena myös, mutta hän kommentoi välillä, kun kirjassa päähenkilö, äiditön kahdeksantoistavuotias neito, menee naimisiin, jotta nappitehtailijaisä välttäisi konkurssin ja neito itse ja hänen nuorempi sisarensa eivät joutuisi kadulle. Draamaa kaiken aikaa.

Taavetissa

    

Viisitoista astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on jääkukkia parvekelasissa. Ulkoilimme eilen, vuoden ensimmäisenä päivänä sen verran, että kiersimme kaupalle Patteritien kautta. Purettu rivitalo oli poissa. Lumi oli peittänyt sen kohdan, joten purkupaikalla ei ollut muuta nähtävää kuin pelkkä, tasainen lumikenttä. Eilen aamulla Helena piirsi ja katsoi sarjoja läppäriltä. Minä muokkasin Tipit -tarinaa. Huomasimme, että Matti Kassilan elokuva Komisario Palmun erehdys tuli televisiosta puoli yhdeltä iltapäivällä, joten katsoimme sen. Netin mukaan elokuva on katsottavissa myös Yle Areenassa ja jatkossa koko vuoden ajan, mutta uumoilimme, että tieto voi olla virheellinen. Tapahtuuhan tietotekniikassakin virheitä. Esimerkiksi heili-kirjaston sivuille ei ole päässyt viime päivinä. Tai me emme ole jostain syystä päässeet. Iltapäivän elokuvan takia siirsimme päivätorkut tavanomaista myöhemmäksi ja luimme ääneen sen jälkeen vain kolmekymmentä sivua Margaret Atwoodin romaania Sokea surmaaja. Hienoa kerrontaa ja herkullisia henkilöhahmoja. Draama elää. Eilen illemmalla Helena luki Elina Saksalan kirjaa Atte Blom, Mies Love Recordsin takana. Helena luki välillä valikoituja otteita minulle. Atte Blom oli tekemisissä monien julkisuudessa loistaneiden muusikoiden kanssa ja niistä yhteyksistä kehkeytyi kaikenlaisia sattumuksia ja kaskuja. Minä herkuttelin Don DeLillon kirjalla Cosmopolis.

Taavetissa

    

Hyvää Uutta vuotta 2026. Vuosi alkoi talvisena Luumäen Taavetissa. Aamulla oli kolmetoista astetta pakkasta. Postauskuvana on yksi työ Helenan minulle jouluna lahjaksi antamasta nipusta. Eilen tuli haettua pakkasen takia toppapuku kellarista ennen kuin lähdimme ulkoilemaan kirjastoon ja kaupalle. Helena luki aamulla loppuun Selma Lagerlöfin kirjan Gösta Berlingin taru. Hän kertoi alkaneensa pitämään teoksesta enemmän loppua kohti. Minä muokkasin aamun aikana Tipit -tarinaa. Lainasimme kirjastosta Elina Saksalan kirjan Atte Blom, Mies Love Recordsin takana. Kirja on ollut näkyvästi esillä kirjaston uutuushyllyssä. Atte Blom on yksi sivuhenkilöitä, jotka ovat olleet mukana Aki Kaurismäen elokuvissa. Tuuli tuntui ulkona äkkiseltään sen verran viimaiselta, että emme tehneet pitempää lenkkiä. Otimme muutamia kuvia. Kun palasimme kaupalta Helena kokkasi tätä päivää varten lihapullia ja leipoi mustikkapiiraan valmistaikinaan. Eilen iltapäivällä luimme ääneen Margaret Atwoodin upeaa romaania Sokea surmaaja. Olemme lukeneet siitä kolmanneksen. Helena teki akvarelleja kuunnellessaan. Hän varisti kuin puu lehtiään arkkeja työpöydältä kuivumaan lattialle ja jatkoi seuraavaa työtä. Saunan jälkeen luimme, Helena Atte Blomia ja minä Don DeLillon kirjaa Cosmopolis. Katsoimme vuoden päätteeksi Aki Kaurismäen elokuvan Kauas pilvet karkaavat. Pitkin iltaa kuului silloin tällöin muutamia ilotulitteiden paukahduksia. Valvoimme keskiyöhön asti.