Sataa ja tuulee nyt aamulla täällä etelärannikolla. Kuvassa on kaunokirjoituskäsialanäyte päiväkirjavihostani, joka päätyy ajastaan Helenalle jonain tulevana merkkipäivänä. Eilen satoi, kun lähdimme kauppaostoksille. Äänestyspaikalla näkyi olevan hiljaista, jonosta ei puhettakaan. Ilmapallo oli jalkakäytävällä Tilkankadulla. Meidän sisäpihalla iloisenväriset lelut järjestyksessä hiekkalaatikolla ja parvekepöytä kiilsi märkyyttään. Helena teki luonnoksia lehtiöön telkun ääressä. Lupiineja. Minä jatkoin Tuuliajolla -teemaa. Seitsemän sivua koossa. Luin loppuun Sofia Tolstajan Päiväkirjat 1862 - 1919. Loppu oli lyhyitä Päiväkirjamuistiinpanoja. Maailmansota, nälänhätä, poliittiset levottomuudet ja omien lasten ja lastenlasten ja Jasnaja Poljanan kohtalo huolestuttivat kirjailijaa. Panin mielenkiinnolla merkille, että heillä oli jostain alkaen Remington -kirjoituskone, jolla Sofia Tolstaja kirjoitti puhtaaksi työteliään miehensä tuotantoa. Helena luki Mika Waltarin dekkaria Komisario Palmun erehdys, jossa filmi kulki mukana ja välillä James Joycen romaania Finnegans Wake. Avasimme illalla viimeiseksi television vaalivalvojaiset ja seurasimme niitä yhteentoista asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti