Eilisessä kuvassa on pikkukani lastenhuoneessa Helsingin Korppaanmäentiellä. Emo on lähellä. Kuulostelevat liikenteen ääniä, ratikan kirskuntaa ja ohikulkevien jalankulkijoiden askelten kopinaa. Nyt aamulla Kaisaniemen mittausasemalla on seitsemäntoista astetta. Hellettä luvassa. Eilen aamulla Helena teki useita luonnoksia ja akvarelleja parvekkeella. Niitä oli kuivumassa siellä lattialla ja makuuhuoneen sängyn päällä. Minä jatkoin Ruostetta. Helena luki eilen kotihyllystä Karin Slaughterin dekkarin Rikollinen. Välillä hän luki päiväkirjaotteitani menneeltä keväältä ja James Joycen Finnegans Wakea. Sekalainen lukukirjo. Minä olen loppupuolella Romain Rollandin romaania Jean-Christophe, sen toista osaa, Pariisi. Katkelmalainaus kirjailijan alkulauseesta, keskellä kirjaa, sivulta 280, päivätty tammikuulla 1909: “...tehdä mitään romaania enempää kuin koko muussakaan teoksessani. Mikä tämä teos sitten on? Runoelmako? - Tarvitsetteko tosiaan nimeä? Kun näette ihmisen, kysyttekö häneltä, onko hän romaani vai runo? Ihmisen olen koettanut luoda...”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti