Taavetissa

    

Eilen Laskiaistiistaina Luumäen Taavetissa satoi lunta, räntää ja vettä päivällä ja illan pimetessä taivas kirkastui ja näimme kuunsirpin ja tähdet. Kuvassa on räntäsateen kastelemia mäntyjä ja jäkäliä niiden rungoilla Linnalantien varrella. Puitten välissä näkyy värikäs rakennusryhmä. Huomasimme eilen, että parvekkeella on jonkun edellisen asukkaan jäljiltä lämpömittari. Se näytti tänä aamuna nollaa, talon mittari kolmea pakkasastetta ja Ilmatieteen Lappeenrannan mittausasema kahta astetta pakkasta. Kävin eilen yksinäni kaupassa, kun Helenalla oli maalaaminen kesken. Myöhemmin päivällä teimme yhdessä kävelylenkin. Väistelimme lätäköitä. Jatkoin eilen aamupäivällä omaa tarinaani. Muutin sen työnimen, joka oli ennen Vaihdokas ja nyt Puolinainen. Ehkä muistan Puolinaisen helpommin kuin kaikki edelliset. Luimme kahteen otteeseen ääneen melkein seitsemänkymmentä sivua Wilkie Collinsin kirjaa Valkopukuinen nainen. Olemme siinä sivulla neljäsataa. Jännittävä kirja jo senkin takia, koska siinä kerrotaan tapauksista niin tarkkaan ja tunnollisesti ja mieli hoputtaa kertojaa kiirehtimään. Helenalla oli unilukemisena Patricia Moyesin dekkari Murha Alpeilla, jonka hän sai luettua eilen. Minä nautin Leonora Carringtonin kerronnasta kirjassa The Hearing Trumpet ja ihailin hänen mustia piirroksiaan ja kirjan värikästä kantta.