Tilkankadulla

    

Kävelimme eilen aamupäivällä tuulen puuskiessa Munkkiniemeen kirjastoon. Takaisin tullessa nautimme Mäkkärissä burgeriateriat. Aurinko pilkisti pilvien raosta ja heitti valoviirun veden peittämälle Pikku Huopalahden jäälle. Lumet ovat käyneet vähiin. Helena hahmottelee kuorma-autoa Gaz matkaan -käsikirjoituksen kansikuvaksi avaruusaluksen lisäksi. Kuukausi sitten aloin lukea ja käydä läpi toistamiseen tätä käsikirjoitusta. Olen siinä sivulla 194 ja sivuja on kaikkiaan 837. Luin toisen kerran kertaukseksi Shakespearen Hamletin. Hm, miten se loppu? Eikö kirjailija halunnut, että sankari jäisi henkiin? Entä Shakespeare, voisiko ajatella tai onko lupa edes ajatella, että tekijänä voisi olla työryhmä? Vaikkapa sellainen työryhmä, jossa yksi on varsinainen artisti, jota muut säestävät? Jos voi ajatella, että Shakespearen näytelmät ovat muuttuneet kovasti varsinkin 1600 -luvun alussa, niin silloinhan kirjoittajia on ollut useampia. Helenalla on Hamlet unilukemisena ja muuten hän lukee Patricia Highsmithin kirjaa Ripleyn painajainen. Luimme eilen iltapäivän lukupiirissämme kolmekymmentä sivua Dostojevskin Karamazovin veljeksiä. Keuhkotautiin kuolevan pojan luona on väenpaljous. Tietenkin hän tekee kuolemaa kotonaan. Kanssaihmiset eivät taida siihen maailman aikaan pelätä bakteereja eikä pöpöjä.

Tilkankadulla

    

Tammikuu on puolessa välissä. Vuoden kolmas viikko alkaa vetisenä Helsingin Pikku Huopalahdessa. Riittämiin hämäriä, pilvisiä päiviä. Gaz matkaan -käsikirjoituksessa olen edennyt sivulle 190. Käsikirjoituksessa on nyt 836 sivua. Kuinkahan kauan työstän tätä kirjoituskertaa? Meneekö huhtikuuhun asti ennen kuin olen käynyt tekstin läpi? Helena lukee Patricia Highsmithin kirjaa, jännäriä Ripleyn painajainen ja välillä William Shakespearen näytelmää Hamlet. Luen uusintana Hamlettia ja olen päässyt siinä viimeiseen, viidenteen näytökseen. Dostojevskin romaanissa Karamazovin veljekset, kirjailija otti valokeilaan ja alusti uuden henkilön, koulupojan ja joka henkilö ja tarina nivoutuu tietenkin Karamazovin veljeksiin. Tapahtuma-aika on syksy, edessä on Mitjan oikeudenkäynti, se mainittiin jo ja muistan nyt, että jatkossa Alesa, nuorin Karamazovien veljeksistä kantaa Mitjan kohtalonhetkien ohella huolta myös kovia kokeneesta, köyhästä, entisestä virkamiesperheestä, jossa vaimo on heikkopäinen, yksi tytär vianaluinen ja koulupoika kuolemassa keuhkotautiin. Alesa toimii uhrautuvaisena, vapaaehtoisena tukihenkilönä, maallikkona ja läheisenä. Tyypillinen asetelma Dostojevskillä. Luimme ääneen eilen noin tunnin ajan ennen kuin siirryimme seuraamaan kevyempää jalkapalloa.

Tilkankadulla

    

Pikkukuusi lähti rapun ulko-oven pielestä, mutta jouluvalot jäivät vielä sentään. Lumet hupenevat pihalta ja märkä maa paljastuu rakennuksen seinustoilta ja puitten ympäriltä. Parhaillaan ei sada. Lämpötila on nyt sunnuntaiaamuna kolme astetta plussaa. Velkuanpolulla Tilkankadulta ylös Mannerheimintielle noustessa oli eilen vielä paikoin reilu kerros jäätä. Helena tekee akvarelleja. Hän luki loppuun Joyce Carol Oatesin kirjan Sisareni, rakkaani ja illalla sängyssä Shakespearen Hamletia. Minä kävin läpi kymmenen sivua eteenpäin Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Olen siinä sivulla 180 ja koko käsikirjoitusta on 835 sivua. Ensimmäinen osa on yli puolenvälin. Luimme iltapäivällä ääneen kaksi tuntia Dostojevskin Karamazovin veljeksiä. Kuulustelu tuli selväksi ja Mitja vietiin vankikuljetuksessa pois. En muista yhtään mitä kirjassa tapahtuu seuraavaksi. Sitä on kolmannes jäljellä. Eilen näimme osin kolme jalkapallo-ottelua. Kävimme välillä saunassa ja myöhäisottelun katsoimme vain puoleen väliin.

Tilkankadulla

   

 

Valokuvaamisen harrastus muuttui minun kohdallani, kun hankin vuosia sitten nykyisen kännykkäni. Otin tavaksi napsaista kuvan aina, jos jokin maisema tai yksityiskohta kiinnitti huomioni. Totesin siinä ohessa, että aloin kummasti havaita aina enemmän kuvattavaa. Eilen tiskatessani astioita ja asetellessani niitä pellavaliinalle odottamaan kuivaamista, liinalle kellumaan jäävät pisarat vaativat minua hakemaan kännykän. Lämmin säätyyppi jatkuu. Pihan poppelien muodostamaa kaarta seuraava kulkuväylä kiiltelee jäisenä ja märkänä. Eilen aamukymmenen aikaan kävelimme Mannerheimintiellä kauppareissulla. Risteyksen työmaalla räjäytettiin ilmeisesti kalliota. Gaz matkaan -käsikirjoitus on sivulla 170. Olen lukenut puoliväliin uudestaan Shakespearen Hamletia. Helena vilkaisi sitä eilen pyykkituvassa. Hän aikoo lukea sen Oatesin Sisareni, rakkaani -kirjan jälkeen. Iltapäivällä luimme noin kolmekymmentäviisi sivua Mitja Karamazovin kuulustelua. Mitja väittää olevansa syytön siihen veritekoon, josta häntä syytetään. En muista miten se asia oli eikä Helenakaan muista. Luimme molemmat itseksemme Dostojevskin Karamazovin veljekset ensimmäisen kerran viisi vuotta sitten, mutta aika vähän siitä muistaa, luostarinvanhimman kalmon haisemassa, Mitjan verisenä ja sen jälkeen hummaamassa järjettömästi.

Tilkankadulla

    

Koiranruusu on komea parvekkeen alla ja pihatiellä lätsähtelee loska. Lämpöaste täällä etelärannikolla. Lumet hupenevat. Gaz matkaan -käsikirjoitus on sivulla 159. Luin William Shakespearen Hamletin ja myös Ralf Långbackan esipuheen siihen. Hienoa, että näitä tekstejä on säilynyt, vaikka niitä ei ole käsitelty silkkihansikkain eikä säälitty. Ne ovat säilyneet teatteriesitysten myötä. Tarinat ovat pysyneet ja monet sananikkarit ovat liittäneet niihin omia lisäyksiään ja muutoksiaan. Yritän kuvitella aikaa neljäsataa vuotta sitten Lontoossa, jossa vääräuskoisten päät olivat esillä sillanpielissä. Taidan lukea Hamletin toisen kerran kertaukseksi. Ehkä muistan sen sen jälkeen. Helenalla on Oatesin Sisareni, rakkaani yhä kesken. Hän ei pysty lukemaan sitä illalla sängyssä, koska kirja on liian paksu ja painava. Dostojevskin Karamazovin veljekset on vielä paksumpi. Luin sitä eilen iltapäivällä ääneen kolmenkymmenenviiden sivun päivätingin. Verityö on huomattu ja miliisivirkamiehet ovat lähteneet vangitsemaan epäiltyä ja ilmeistä syyllistä, isänmurhaaja Mitkaa aamun kalpeassa valossa. Kirjailija kirjoittaa tyyliin: Samaan aikaan toisaalla… Illalla katsoimme elokuvan Blues Brothers. Sitä katsoessa tuli uteliaaksi filmin valmistumisajankohdasta, joka on 1980.

Tilkankadulla

    

Märkää lunta sataa. Helena on lähdössä tekemään sauvakävelylenkin. Eilen kävimme ulkona vain kaupassa. Liikenne valui ruuhkaisena Mannerheimintietä pitkin tietyömaan ohi. Työstin eilen Gaz matkaan -käsikirjoitusta niin kuin ennenkin. Olen käynyt sitä läpi nyt sivulle 150 asti. Käsikirjoituksessa on 834 sivua. Viisitoista sivua on kertynyt lisää siitä, kun aloin vajaa kuukausi sitten lukemaan ja muokkaamaan tekstiä jälleen kerran alusta alkaen. Ensimmäistä osaa käsikirjoituksesta olen käännellyt, hionut ja parannellut moneen kertaan, toista osaa tätä ennen kahteen, paikoin kolmeen kertaan ja kolmatta osaa vähiten, kahteen kertaan. Muutan aikamuotoa, yhtenäistän ja tarkennan tekstiä siltä osin ja parantelen heikkoja kohtia. Helena on tehnyt uuden kirjankansiluonnoksen, mutta ei ole näyttänyt sitä vielä minulle. Hänellä on yhä kesken luvun Joyce Carol Oatesin Sisareni, rakkaani. Minä olen lukenut pätkinä William Shakespearen Hamletia. Kertomus muistuu mieleen hetki hetkeltä paremmin. Eilen iltapäivällä pidimme tavanomaisen lukutunnin eli luin ääneen reilun tunnin ajan Dostojevskin Karamazovin veljeksiä. Mustasukkaista, hurjapäistä ja holtitonta menoa. Illalla katsoimme ranskalaisen elokuvan ja dokumentin Patricia Highsmithistä.

Tilkankadulla

   

 

Sää lauhtui jo eilisiltana suojan puolelle. Nyt, keskiviikkoaamuna on kaksi astetta lämmintä. Lounaistuulta neljä metriä sekunnissa. Eilen oli pyykkipäivä. Veimme aamukahdeksalta pyykit talon koneeseen ja Helena jäi päivystämään ovivahdiksi. Tämä on toinen kerta, kun pidimme tällaista vahtia. Minä palasin kotiin pesuohjelman ajaksi ja kirjoitin ajankohtaiset muistiinpanot kaunokirjoitusvihkooni. Palasin vuorottamaan pyykkitupaan ja Helena lähti kotiin kahville ja kuorimaan samalla perunat ja porkkanat valmiiksi kattilaan. Minulla oli mukanani Shakespearen Hamlet -näytelmä ja luin sitä jonkin verran. Edellisellä kerralla luin siellä Simonin kirjaa Georgica ja minusta se teksti sopi oikein hyvin lukea tällaisessa paikassa ja tilanteessa. Samoin Hamlet sopii pyykkitupalukemiseksi. Tätä tekstiä näyttelijät ovat lukeneet ja opetelleet Englannissa ja varsinkin Lontoossa neljäsataa vuotta sitten. Älykästä tekstiä. Kävin eilen päivän mittaan läpi kuusi sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Olen siinä sivulla 141 ja käsikirjoituksessa on kaikkiaan 833 sivua. Helenalla on Oatesin Sisareni, rakkaani yhä kesken. Luimme iltapäivällä neljäkymmentä sivua Dostojevskin Karamazovin veljeksiä. Huhu kiirii, että on tapahtunut murha, isänmurha ja varkaus. Hillittömän Dmitrin, Mitjan, vanhimman veljen kädet ovat veressä ja hänelle on ilmestynyt yhtäkkiä rahaa. Hän lähtee karanneen nuoren naisen perään, hoputtaa valjastamaan troikan ja varaamaan mukaan laatikoittain samppanjaa ja kaikenlaisia herkkuja syötäväksi.