Kävelimme eilen aamupäivällä tuulen puuskiessa Munkkiniemeen kirjastoon. Takaisin tullessa nautimme Mäkkärissä burgeriateriat. Aurinko pilkisti pilvien raosta ja heitti valoviirun veden peittämälle Pikku Huopalahden jäälle. Lumet ovat käyneet vähiin. Helena hahmottelee kuorma-autoa Gaz matkaan -käsikirjoituksen kansikuvaksi avaruusaluksen lisäksi. Kuukausi sitten aloin lukea ja käydä läpi toistamiseen tätä käsikirjoitusta. Olen siinä sivulla 194 ja sivuja on kaikkiaan 837. Luin toisen kerran kertaukseksi Shakespearen Hamletin. Hm, miten se loppu? Eikö kirjailija halunnut, että sankari jäisi henkiin? Entä Shakespeare, voisiko ajatella tai onko lupa edes ajatella, että tekijänä voisi olla työryhmä? Vaikkapa sellainen työryhmä, jossa yksi on varsinainen artisti, jota muut säestävät? Jos voi ajatella, että Shakespearen näytelmät ovat muuttuneet kovasti varsinkin 1600 -luvun alussa, niin silloinhan kirjoittajia on ollut useampia. Helenalla on Hamlet unilukemisena ja muuten hän lukee Patricia Highsmithin kirjaa Ripleyn painajainen. Luimme eilen iltapäivän lukupiirissämme kolmekymmentä sivua Dostojevskin Karamazovin veljeksiä. Keuhkotautiin kuolevan pojan luona on väenpaljous. Tietenkin hän tekee kuolemaa kotonaan. Kanssaihmiset eivät taida siihen maailman aikaan pelätä bakteereja eikä pöpöjä.
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti