Tilkankadulla

    

 Luonto kukoistaa värikkäimmillään täällä etelärannikolla. Kuvattavaa on yllin kyllin. Tuomet ovat kauneimmillaan valkoisissaan, mutta hevoskastanjat odottelivat vielä eilen. Pieniä orvokkeja levittäytyi mattona Mannerheimintien laidan avoimella, luonnontilaisella kalliolla. Punainen mökki valtaväylän toisella puolella muistutti menneestä maailmasta kerrostalokolossien puristuksessa. Kävin siinä pihalla. Etenin ja stilisoin muutaman sivun Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Onko minulla edes pätevyyttä siihen? Helena tekee akvarellejaan ja virkkaa isoäidinneliöitä. Niitä on jo korissa taas pinkka. Hän lukee Agatha Christien dekkaria Bertramin hotellissa. Minulla oli luvussa eilen aamupuolen tauolla Franz Kafkan Briefe an Milena. Iltapäivä kului Sebastian Faulksin Englebyn parissa. Loppu käsissä. Aikahaarukka romaanissa seuraa päähenkilöä 1970 -luvulta tämän vuosisadan ja -tuhannen alkuvuosiin. Viranomaisilla on kysyttävää mieheltä. Tapahtuu sellaisia löytöjä, jotka ylittävät uutiskynnyksen ja Engleby otetaan kiinni ja pannaan muurien taakse. Me katsoimme eilen illalla viimeiseksi jalkapalloa televisiosta, kun Eurooppa -liigan välierässä Sevilla pudotti Juventuksen loppuottelusta lukemin kaksi yksi. Siihen tarvittiin jatkoaika normaalin peliajan jälkeen eli valvoimme yli puolenyön. Finaalissa pelaavat Sevilla ja AS Roma.

Tilkankadulla

    

 Helatorstaiaamu valkenee koleana. Sää on seljennyt. Helena on lähdössä sauvakävelylenkille. Kävimme eilen keskustassa Kampin kauppakeskuksessa. Siellä on yhä toiminnassa Indiska -liike. Olimme jotenkin siinä käsityksessä, että koko brändi on lopetettu. Kampin terassilla kuvasin kukkivan pensaan, jonka takaa näkyy iso ilmapallo kuin punertava täysikuu. Etenen verkkaasti, mutta vakaasti Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Olen noin puolivälissä tekstin ensimmäistä osaa. Poistoja on tullut kahdeksantoista sivua. Helena maalaa akvarelleja ja istuu telkun edessä tekemässä käsitöitä. Hän lukee Agatha Christien kirjaa Bertramin hotellissa. Simenonin Maigret ja penkillä istujaa ei kuulu kirjastosta. Luen välillä Franz Kafkan kirjeitä kirjassa Briefe an Milena ja pitemmät ajat Sebastian Faulksin romaania Engleby. Kirjan pää- ja nimihenkilö on nyt, kun olen lukenut siitä kolme neljäsosaa, yli kolmekymmentävuotias ja hän on ajautunut tekstinikkariksi aikakauslehteen. Elämä asettuu miten kuten uomiinsa, mutta hän kaipaisi ja haluaisi elää joitain osia siitä uudestaan, jotta ne menisivät paremmin. Muistot ahdistavat silloin, kun niitä nousee tajuntaan. Toisaalta hän haluaisi muistaa nekin hetket, jotka ovat jostain syystä pyyhkiytyneet muistista, mutta kun niitä sitten tihkuu esiin kuvina ja välähdyksinä, ne eivät tunnukaan kovin hyviltä. En muista aiemmalta lukukerralta vieläkään mitä kirjan loppupuolella tapahtuu, sen juonikulkua ja mitä kenties paljastuu. Eilen iltaviimeiseksi tuli jalkapalloa Manchesterista, jossa City voitti Real Madridin neljä nolla ja jatkaa Mestarien liigan loppuotteluun.

Tilkankadulla

   

 

 Eilen aamupäivällä näimme ensimmäiset avautuneet hevoskastanjan kukat Korppaanmäentien laidalla. Angervo kukkii ja tuomi. Penkille oli kuivunut valkovuokko. Päiväkävelyllä sateen edellä Pikku Huopalahden pinta päilyi tyynenä. Eilen satoi iltapäivällä ja illalla. Sisällä asunnossa oli hämärää ja samoin on nyt keskiviikkoaamuna, kun taivas on harmaassa pilvessä. Eilen iltamyöhällä näimme Interin ja AC Milanin välisen Mestarien liigan välieräottelun, jonka Inter voitti yksi nolla ja menee loppuotteluun yhteistuloksella kolme nolla. Tänään selviää kumpi asettuu Interiä vastaan, Manchester City vai ikisuosikki ja -menestyjä Real Madrid. Näemme ottelun. Helena teki eilen päivän mittaan akvarelleja työpöytänsä ääressä. Parveke ei vetänyt puoleensa. Minä työstin muutaman sivun Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Sebastian Faulksin Engleby on yli puolenvälin. Hyvä kirja. Joukossa myös jalkapallosta tuttuja englantilaisia paikannimiä ja Lontoon kaupunginosien ja katujen nimiä. Helenalla on unilukemisena Agatha Christien dekkari Bertramin hotellissa. Otimme eilen lisää arvoa matkakortteihin ja aiomme mennä tänään päivemmällä keskustaan.

Tilkankadulla

    

 Aamulla kaksitoista lämpöastetta Helsingissä. Eilen kauppareissulla hain edustavinta kuvaa Tilkankadun koivukujasta. Alas rantaan vievällä puistokujalla lukee penkissä Rooma. Päivemmällä kävelyllämme pohjoiseen suuntaavia lintuauroja lensi ylitse. Helena otti kuvia ja lähikuvia linnuista ja kukista ja minä kivistä ja kivenmuruista. Nautimme iltapäivän mittaan auringosta parvekkeella. Harmaa, vanhanaikainen lentokone vaappui pihan yli. Se on nähty monta kertaa. Mietimme ja arvuuttelimme mikä se voisi olla ja minne matkalla? Sotilaskomentaja esikuntineen suuntaamassa Suomenlahden yli. Huumesalakuljettajat menossa hakemaan uutta lastia Suomen markkinoille. Työstin kahteen otteeseen Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Poistin tekstiä kahden sivun verran. Stilisoin. Helena sai minulta Äitienpäivänä vihon täynnä kaunokirjoitusta, jota hän on lukenut parvekkeella ja sängyssä rinnan Simenonin Maigret’n kanssa. Olen ylpeä seurasta. Minä jatkoin sivun verran Kafkan kirjaa Briefe an Milena ja Sebastian Faulksin Englebytä olen lukenut kolmanneksen. Tuttu teksti, mutta en muista sitä yhtään eteenpäin. Odotan mielenkiinnolla mitä siitä kehkeytyy? Illalla myöhään istuimme vielä noin tunnin parvekkeella kesäyössä. Pilviä alkoi kertyä.

Tilkankadulla

    

Tänä aamuna Tilkankadun sisäpihalla juoksenteli kettu, kun menin parvekkeelle haistelemaan aamuilmaa. Otin kännykällä muutaman kuvan, joista näkee eläimen. Eilen ostimme kaupasta hilloa pannukakkua varten ja kuinka ollakaan valitsimme ensimmäisen kerran pihlajanmarjahyydykettä, jossa oli tuttu kettu logona. Helena kiinnitti eilen, äitienpäivänä isoäidinneliöitä peitoksi. Hän istui sohvalla television ääressä ja katsoi jalkapalloa ottelun toisensa perään ja teki käsitöitä. Peitto tuli valmiiksi. Ulkoilimme eilen kaksi kertaa, ensin kauppareissun ja toisen kerran kiersimme Pikku Huopalahden ympäri Paciuksenkadun sillan kautta. Työstin aamupäivällä Gaz matkaan -käsikirjoitusta eli poistin kaksi sivua ja korjailin tarvittavan. Luin pari sivua Franz Kafkan kirjaa Briefe an Milena. Luin myös kymmenen sivua Sebastian Faulksin kirjaa Engleby. Kirjan nykyhetki on vuodessa 1973. Kirjailija muistuttaa siinä mahdollista tulevaa vuoden 2003 lukijaa: ”...älkää vähätelkö minua. (Paitsi tietysti, jos olette täysin mullistaneet minun maailmani ja parantanut sitä, jos olette tuonut sinne rauhaa ja runsautta, parannuskeinon syöpään ja skitsofreniaan, kaikkien ihmisten ymmärrettävissä olevan yhtenäisen tieteellisen selityksen maailmankaikkeudelle…” Lainaus sivulta 89. Päähenkilö elää ja kokee englantilaista sisäoppilaitosta, jossa isommat oppilaat koulivat ja kasvattavat pienempiään ja nuorempiaan, kylvettävät ja pitävät myös päätä veden alla ja muuta kasvattavaa. Helena luki illalla vain muutaman sivun Simenonin dekkaria Maigret virittää ansan ennen kuin nukahti.

Tilkankadulla

    

 Hyvää Äitienpäivää. Täällä etelärannikolla on kesäisen lämmintä, nyt aamulla kymmenen astetta. Hieno juhlapäivän sää. Juhlimme myös Kaunis kesäpäivä -blogin tuhannetta tekstiä, postausta. Eilen oli vilkkaasti tapahtumia meidän kulmilla, Helsinki Citymaratonin juoksijat kiersivät Pikku Huopalahden ympäri, rantapuistossa vietettiin Pikkistä, kaupunginosan omaa juhlaa ja partiolaisilla oli teltta ja hernekeittoa tarjolla nurmikentällä. Kävelimme Meilahden Arboretumiin ja olimme tällä tavalla mukana viettämässä mekin tätä vilkasta lauantaipäivää. Eilen työstin kahdessa rupeamassa Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Poistin kymmenen sivua tekstiä ja parsin aukot. Käsityötä. Helena alkoi ommella isoäidinneliöitä yhteen peitoksi. Puuvillalankaa keveäksi torkkupeitoksi näin kesän ajaksi. Hän luki loppuun Tytti Parraksen kirjan Vieras ja varasi kirjastosta Simenonin Penkillä istuskelijan. Sänkylukemisiksi hän valikoi kotihyllystä toisen Simenonin, Maigret virittää ansan. Minulla on pätkäluvussa Franz Kafkan Briefe an Milena ja varsinaisena lukukirjana Sebastian Faulksin Engleby, jota olen lukenut vajaat sata sivua. Pidän. Olen lukenut sen aiemmin, mutta en tiedä milloin. Engleby on ilmestynyt 2007 ja suomeksi 2009, joten luin sen sanotaan kymmenen vuotta sitten. En kuitenkaan muista tarinaa.

Tilkankadulla

    

Sisäpihalle ovenedustan katokseen ilmaantui uusi amppeli roikkumaan, joten siitä piti ottaa kuva. Asvalttia tulee jo Korppaanmäentielle raitiotiekiskojen vierille. Mannerheimintien laitaa reunustavat vanhat ruotsinpihlajat työntävät lehteä. Keto-orvokit kukkivat kallionkolossa. Rentukoita kaislikon reunassa. Otimme eilen iltapäivällä aurinkoa parvekkeella. Iltamyöhällä istuimme vielä tarinoimassa siellä. Kesällä ei ole aikaa nukkua. Selasin Gaz matkaan -käsikirjoituksen loppuun. Se ei ole valmis. Joudun muokkaamaan sitä. Helena tekee akvarelleja. Hän sai eilen luettua Donna Leonin dekkarin loppuun ja otti uudeksi luettavaksi Tytti Parraksen kirjan Vieras. Minä aloin lukea Sebastian Faulksin teosta Engleby. Olen melko varmaan lukenut sen ennen. Kirjailija, joka ei ole ollut erikoisemmin esillä kymmeneen vuoteen. Jäikö hän eläkkeelle? Helena on katsonut kiinnostuneena televisiosta sarjaa, jossa on historiallisena taustana tietokoneiden ja sen alan kehitys eli yhteistä lähihistoriaamme. Illalla katsoimme yhdessä jalkapallo-ottelun, jossa Köln voitti Hertha Berlinin viisi kaksi.