Tilkankadulla

    

Sateinen aamu. Eilen Helsingin Hakaniemessä jälleen Maalaismarkkinoilla. Matkalippu päivittyi menomatkalla, koska kolmosen ratikassa oli vielä vanha lukulaite. Hakaniemessä näkyy olevan sielläkin isoja maanrakennustöitä ja sen mukaisia liikennejärjestelyjä. Torilta löytyi kotimaisia omenia, riihiruis- ja perunalimppu, muikkukukko, koivuvasta ja paistettuja muikkuja. Ostin myös uudet pohjalliset kumisaappaisiin. Hetken aikaa paistoi aurinko, mutta ratikkapysäkillä odottaessa taivas vetäytyi pilveen ja paluumatkalla tuli muutamia vesipisaroita. Eilen aamulla Helena piirsi ja minä luin ja kävin läpi Suo -tarinan. Siihen meni vajaat kolme tuntia. Tein muutoksia, korjauksia ja parannuksia. Eli en saanut vielä varsinaista lukukokemusta. Tänään olen lukemassa tekstin johonkin sopivaan aikaan. Helena lukee edelleen Anni Kytömäen Margaritaa. Hän odottaa, että siinä olisi enemmän jokihelmisimpukoista ja vähemmän muuta. Minä jatkan Marguerite Youngin romaanin Miss MacIntosh, My Darlingin parissa. Puolet kirjasta on lukematta ja palautuspäivä on ensi perjantai - jos siihen ei saa lisää laina-aikaa. Olen käynyt helmetin sivuilla ja siellä on varauksia kirjalle.

Tilkankadulla

    

Syyskuu alkaa. Kuvassa on Helenan työ viime kesäkuun kansiosta. Eilen meni aamupäivä sadetta pitäessä, mikä oli hyvä asia, sillä työstin Suo -tarinan ensimmäisen kirjoituskerran loppuun. Sitä on nyt viisikymmentäyksi sivua. Huomenna tai jonain päivänä luen sen läpi ja teen tarvittavia muutoksia. Helena teki eilen omia piirroksiaan. Iltapäivällä kävimme kaupalla. Otin muutaman kuvan rannalta ja puiston Milano -penkistä, jossa on penkilläistujien hienosti ratkaisema patentti tupakantumpeille. Näitä virityksiä on muillakin penkeillä. Otin kuvan myös Tilkankadun ja Tilkanvierron kulmasta, jossa katutyöt ovat yhä kesken. Helena lukee Anni Kytömäen romaania Margarita. Minä luin kaksikymmentäviisi sivua Marguerite Youngin kirjaa Miss MacIntosh, My Darling. Huomaan, että kirjassa Mr. Spitzer on siirtymässä Cousin Hannahista ooppiuminaiseen, Catherine Helena Carthweeliin, nee Snowden, joka on kirjan minän, Vera Cartwheelin äiti ja Mr. Spitzerin kaksoisveljen leski. Vera on bussissa menossa jossain Amerikan keskiosissa ja hän on ollut tekstissä sikäli mukana, että välillä tulee pitkien lausejuoksutusten väliin maininta - Mr. Spitzer ajatteli - mutta Veraa ei ole muuten muistettu ehkä viiteensataan sivuun. Samoin kirjan nimihenkilö, Miss MacIntosh on ollut sivussa ehkä viimeiset kolmesataa sivua.

Tilkankadulla

    

Elokuu päättyy lämpimänä. Ilmatieteen laitoksen mittausasemalla, Helsingin Kaisaniemessä lämpötila on kahdeksantoista astetta kello viiden jälkeen. Sataa ja ukkonen kumisee. On Suomen luonnon päivä. Eilen kävelimme aamupäivällä Munkkiniemen kirjastoon ja takaisin. Helenalla oli noudettavana kirjavaraus, Anni Kytömäen Margarita. Aktuelli aihe, joka sopii myös tähän Suomen luonnon päivään, joka näkyy olevan almanakassa liputuspäivä. Luontoaihetta sivuten Marguerite Youngin kirjassa Miss MacIntosh, My Darling, sivulla 644, Mr Spitzer murehtii ja itkee Marthan kohtaloa, muuttokyyhky, joka kuoli lajinsa viimeisenä edustajana syyskuun neljästoista vuonna 1919, kello yksi päivällä Cincinnatin eläintarhassa. Young kirjoittaa siitä muun ohessa seuraavien kuuden sivun ajan. En tiedä palaako kirjailija siihen myöhemmin? Olen kirjassa sivulla 655, puolivälin taitteessa. Kirjoitin eilen aamupäivällä kaksi sivua Suo -tarinaa, jota on nyt neljäkymmentäyhdeksän sivua. Joudun tosin muokkaamaan eilen ja sitä ennenkin kirjoittamaani. Helena piirsi eilen aamupäivällä ja päivällä, kun aurinko ei vielä paistanut parvekkeellemme. Hän luki loppuun Anna Janssonin jännärin Haudankaivaja.

Tilkankadulla

    

Kuvassa on sumun paljastamia hämähäkinseittejä eilen aamulla Espoon Lakiston metsässä. Minulla oli lähtiessä arvoa jäljellä matkakortissa yli yhdeksän euroa. Laitoin toissailtana netissä korttiin viisikymppiä lisää, mutta eilen oli mennen tullen busseissa uudet lukijalaitteet, joten lisäystä ei päässyt lataamaan. Keräsin litran puolukoita ja mustikoita pari desilitraa aamun jogurttiin. Kiersin metsässä sellaisen lenkin, jossa tuli vastaan rouskuja, kauden ensimmäiset karvarouskut ja lisäksi haapa- ja kangasrouskuja. Herkkutatit olivat vanhoja ja toukkaisia. Kuivatettavaksi tuli kehnäsieniä, kanttarelleja ja suppilovahveroita. Pysäkillä seistessäni pääskynen lensi kohti mutkitellen tien yllä. Se näyttäytyi, että täällä ollaan vielä. Paluumatkalla bussin etuovi temppuili ja loppumatkan matkustajat joutuivat kiertämään sisään keskioven kautta. Helena teki eilen aamulla sauvakävelylenkin ja löysi Pikku Huopalahden asukastalon, Tapanilan aseman kierrätyskirjalaatikosta Anna Janssonin jännärin Haudankaivaja. Hän piirsi kotona metsämaiseman kuvan mukaan, jonka olin lähettänyt. Minä en edistynyt eilen Suo -tarinassa. Illemmalla luin reilut kaksikymmentä sivua Marguerite Youngin romaania Miss MacIntosh, My Darling. Levy on juuttunut kirjailijalla päälle jankkaamaan Mr. Spitzeristä ja Cousin Hannahista, elossa, ei elossa, elossa. Helena luki loppuun Jarkko Sipilän Tappokäskyn ja aloitti Janssonin Haudankaivajan.

Tilkankadulla

    

Teimme myös eilen aamulla ensimmäiseksi kävelylenkin rannalla. Kaneja oli liikkeellä siellä ja täällä. Vedessä oli hienoja heijastuksia kaisloista. Kaksi haukkaa lensi ylitse. Päivällä huomasimme lautan Paciuksenkadun sillan pielessä ja kiersimme tarkoituksella siitä ohitse. Päättelimme, että vedestä tai merenpohjasta otetaan näytteitä. Tärkeää seurantaa. Samalla lenkillä istuimme hetken penkillä nurmikentän laidalla ja teimme kaksi varmaa havaintoa pääskysistä lennossa. Helena teki eilen omia muistiinpanojaan ja virkkasi telkun ääressä. Minä kirjoitin sivun verran Suo -tarinaa. Luimme illemmalla, Helena Jarkko Sipilän jännäriä Tappokäsky ja minä Marguerite Youngin proosaa, Miss MacIntosh, My Darling. Mr. Spitzer on siinä edelleen kokijana ja näkijänä, kuulemassa, kun kuoleva Cousin Hannah itkee menetetyn rakkauden ja rakkaansa perään ja joka henkilö on ymmärtääkseni naispuolinen. She, hers. Ajattelen, että tämä kirja on tullut julki 1965, jolloin lesboihin ja homoihin suhtauduttiin vihamielisesti ja Amerikassa kenties vielä vihamielisemmin kuin Atlantin tällä puolen. Onko se ollut kuinkakin raju ja ravisteleva tapaus? Jos siis lukijakunta on lukenut sen?

Tilkankadulla

    

Aamun tähti taivaalla näkyy parvekkeeltamme. Oletan, että se on Jupiter. Kuvan kansien perusteella houkuttaa ajatella, että Tuija Lehtisen Erja Revon tutkimukset ovat palapelidekkareita. Helena on innostunut ja varannut niitä kirjastosta, mutta joku muukin lukee niitä. Eilen teimme aamulla ensimmäiseksi piristävän kävelylenkin. Liikkeellä oli lähinnä muita varhaisia kulkijoita, pyörällä, lenkkeilemässä, koiran kanssa. Päivä valkenemassa. Myöhemmin kävimme kauppareissun ja kävelimme Mannerheimintiellä. Iltapäivällä tuli Helenalle ilmoitus noudettavasta kirjavarauksesta, Jarkko Sipilän Tappokäsky. Kävelimme Pikku Huopalahden pohjukan ympäri ja näimme matkalla kaksi pääskystä ja amiraaliperhosen. Kirjoitin eilen aamulla kaksi sivua Suo -tarinaa. Helena teki luonnoksia. Hän alkoi lukea eilen illemmalla Sipilän Tappokäskyä. Minä jatkoin kaksikymmentä sivua Marguerite Youngin romaania Miss MacIntosh, My Darling. Helena kysyy välillä, mitä siinä tällä kertaa oli ja minä vastaan: - Samaa kuin ennen. Tai en minä ihan niin vastaa, vaan selitän, että kirja kiertää ja tekee rinkulaa saman asian ympärille. Tai vastaan, että kirja kuvaa kuvaamatonta. En ole vielä puolivälissä. Mietin, että jos se olisi suomeksi, pitäisinkö siitä? Olisinko heittänyt kesken?

Tilkankadulla

    

Eilen vaihteeksi metsässä aamulla Espoon Lakistossa. Sumua jokinotkoissa ja pelloilla. Kurkipari ohrapellolla. Löysin kerättävän kokoisia suppilovahveroita. Poimin mustikoita ja puolukoita yhtä aikaa eli minulla oli monta purkkia esillä ja lisää kantamuksena repussa selässä. Kanttarelleja löytyi isompi laikku, josta tuli litran verran kerralla. Kehnäsieniä. Kuvasin myös limanuljaskan, mutta en alkanut nylkemään sitä. Muutama vuosi sitten, kun asuimme vielä Lappeenrannassa, oli huono sienivuosi ja opettelimme silloin tuntemaan sitkeän limanuljaskan. Sieniä tuli eilen niin paljon, että laitoimme ne kotona kuivuriin. Helena teki aamulla sauvakävelylenkin. Hän teki päivän mittaan luonnoksia töyhtötiaisista ja siinä ohessa mustikkapiirakan ja survoi puolukoita. Minä kirjoitin iltapäivällä sivun eteenpäin Suo -tarinaa. Helena luki loppuun Tuija Lehtisen jännärin Tornin naakat. Minä luin reilut kaksikymmentä sivua Marguerite Youngin vuodatusta kirjassa Miss MacIntosh, My Darling. Mr. Spitzer on Cousin Hannahin, great suffrage captainin, ooppiumiladyn hallusinaation kuolinvuoteen ääressä, vaikkei kumpikaan ole varma, tunne varmasti toistaan eikä Cousin Hannah edes halua ketään miestä lähelleen. Näin eilen ja kirjan viimeiset sata sivua. Kirjailijalla ei lopu sanottava.