Kaksikymmentä astetta pakkasta aamulla
Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on jääkukkia olohuoneen ikkunassa kaihdinten
väleissä. Päivät ovat selvästi pidentyneet talvipäivän seisauksen ajoista.
Aamulla valkenee varhemmin ja iltapäivällä päivänvaloa riittää pitkään. Näinä
pakkaspäivinä aurinko on hemmotellut meitä ja illan pimetessä olemme saaneet
ihailla täydenkuun loistetta. Kävin tänään herättyäni parvekkeella ja kuu näkyi
vielä lännen puolella. Helena piirsi eilen luonnoksia, teki jonkin akvarellin
keittiön tiskipöydällä, pelasi pasianssia, katsoi sarjoja läppäriltä ja ratkoi
ristikoita. Minä otin uuden tiedoston ja panin sille nimeksi Puuromaista.
Kirjoitin sitä eilen kaksi sivua. Luimme iltapäivän aluksi ääneen Don DeLillon
romaania Alamaailma. Luin myöhemmin loppuun Dario Fon teoksen Ensimmäiset
seitsemän vuottani ja muutama niiden lisäksi. Muutamia olivat ne ajat, kun nuorukainen
joutui mukaan Toisen maailmansodan päätöskahinoihin Liittoutuneiden joukkojen
noustessa maihin Italian maaperälle. Helena luki eilen Kalle Päätalon
Iijoki-sarjan toista osaa Tammettu virta ja unilukemisena Fay Weldonin romaania
Minuahan et unohda.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti