Taavetissa

    

Elokuu päättyy. Saa nähdä, miten lämpimänä kesä jatkuu tai syksy alkaa. Kaksitoista astetta tänä sunnuntaiaamuna Luumäen Taavetissa. Sumuista ja märkää. Eilen Suomen luonnon päivänä saimme Salpausselän harjulle tervetullutta sadetta. Luonto kiittää. Me luovuimme aamulenkistä. Helena teki viikkosiivouksen ja minä muokkasin viisi sivua eteenpäin Vanhan tarinaa. Kirjoitin tekstiä myös väleihin. Käsikirjoituksessa on nyt sataviisikymmentä sivua. Yhdeksän aikaan teimme kauppareissun kirjaston kautta. Kastuimme hieman, mutta vaatteet kuivuvat. Helena piirsi lopun aamupäivää työpöytänsä ääreessä ja alkoi sitten valmistaa tonnikalaspaghettia. Päiväunien jälkeen teimme kävelylenkin Vallitietä Savitaipaleentielle, Nikinojan yli ja käännyimme metsätietä pitkin takaisin sähkölinjalle ja alikulun kautta pururadalle ja keskustaan. Nikinojan notkossa oli tienvieressä kanttarelleja, jotka poimimme. Helena alkoi lukea Kalle Päätalon Iijoki-sarjan kahdeksattatoista osaa, Reissutyössä. Kalle on mestarina. Minä luin James Joycen teosta Finnegans Wake. Vajosin välillä omiin ajatuksiini, sitä tapahtuu ja jouduin sitten kertaamaan tekstiä. Kertaamista lukemiseni on muutenkin. Illalla katsoimme koripalloa televisiosta.

Taavetissa

    

Almanakan mukaan tänään on Suomen luonnon päivä. Kolmetoista astetta aamulla vähän yli viisi Luumäen Taavetissa. Sataa. Postauskuvana on näkymä Salpausselän harjanteesta eilen aamulla auringon jo haihdutettua enimmän sumun harvasta männiköstä. Helena keräsi eilen puolukoita ja minä poimin mustikoita. Lampaankääpää oli lenkkipolun vieressä. Alhaalla notkelmassa kasvoi paksussa sammaleessa pieniä kangasrouskuja siellä täällä ja toisessa kohtaa oli kolme kanttarellia. Koivun juurella erottui keltaisia lehtiä. Luulin niitä ensin koivunlehdiksi, mutta kasvusto oli kellastumaan alkaneita oravanmarjoja. Helena pääsi eilen takaisin lähes tavanomaiseen päivärytmiinsä. Hän ei piirtänyt, mutta katsoi sarjoja läppäriltä ja luki loppuun Leena Lehtolaisen jännärin Lumileopardin sydän. Minä muokkasin sivun verran Vanhan-tarinaa. Teksti oli oikeastaan ihan uutta. Tekstiä on nyt kaikkiaan sataneljäkymmentäkuusi sivua. Iltapäivällä ja illalla luin James Joycen teosta Finnegans Wake. Vietän sen kanssa aikaa. En pyri lukemaan tällä hetkellä tavoitteellisesti eikä minulla ole lukulistaa. Etsin ja valikoin niitä kirjoja, jotka mahdollisesti tukevat omaa kirjoittamistani ja antavat siihen lisää virikkeitä. Katsoimme eilen illalla myös koripalloa. Suomella tuntuu olevan hyvä joukkue ja tukeva ”Susijengi” taustalla.

Taavetissa

    

Neljä astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Sumua. Postauskuvana on nuori herkkutatti sammalien keskellä. Eilen aamulla kävelimme yhdessä pururadan idänpuoleisen pään lenkin, jonka jälkeen Helena alkoi pestä parvekkeen laseja ja minä lähdin sienimetsään. Vaalea orakas oli ensimmäinen sieni, jonka löysin. Kiertelin kuusikon hämärässä. Etsin ennen kaikkea rouskuja ja suppilovahveroita. Jälkimmäisiä ei näkynyt, mutta vasta nousseita kangasrouskuja kertyi kastikkeen verran. Kanttarelleja poimin kymmenkunta, kolme herkkutattia, kaksi punikkitattia, pari haperoa ja kehnäsienen. Otin kuvia kännykällä. Olin takaisin kotona vähän ennen yhdeksää. Lähdimme kaupalle ja sieltä palattua Helena alkoi ryöpätä rouskuja ja paistaa muita sieniä. Hän jatkoi keittiöaskareita ja kokkasi kesäkeiton. Iltapäivällä Helena pesi loput parvekelasit. Minä muokkasin neljä sivua Vanhan-tarinaa. Kokonaissivumäärä ei kasvanut tällä kertaa, mutta tänään voi olla toisin. Saanko käytyä jo loppuun toisen kirjoituskerran vai meneekö kuun loppuun asti? Luin eilen loppupäivän James Joycen teosta Finnegans Wake. Olen lukenut siitä kaksi kolmasosaa. Helena luki Leena Lehtolaisen jännäriä Lumileopardin sydän.

Taavetissa

    

Kuusi astetta aamuvarhain Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on Iijoen rannan suopursut maljakossa. Saimme tämän kimpun maanantaina tuliaisiksi. Hyvät ystävät tietävät, että meille voi tuoda tervehdykseksi muun muassa kiviä, puupalikoita, kanervia ja suopursuja. Yöllä kolme tuntia sitten heräsin uneen, jossa kirjoitin postaustekstiä. Nousin ja kävin parvekkeella katsomassa tähtiä. Eilen, keskiviikkona, kun teimme aamuretken metsään, keräsimme tämän loppukesän ensimmäiset sienet, yhden ison ja kaksi pientä kangashaperoa. Helena paistoi ne ja nautimme ne iltapäiväteen ohessa leivän päällä. Muokkasin eilen kolme sivua eteenpäin Vanhan-tarinaa. Loppu häämöttää, mutta samalla se karkaa kauemmaksi, koska ensimmäisellä kirjoituskerralla loppuosa jäi varsin viitteelliseksi ja hataraksi. Helena piirsi eilen samalla, kun hän katsoi läppäriltä jotain sarjaa. Ystävällinen myyjä Lappeenrannan jo toimintansa lopettaneesta Mai Art -taideliikkeestä toi Helenan liikkeessä myynnissä olleet viimeiset työt. Kiitos. Helena luki eilen pitkin päivää Leena Lehtolaisen jännäriä Lumileopardin sydän. Minä luin muutaman sivun James Joycen teosta Finnegans Wake. Katsoimme illan päätteeksi televisiosta Pitääkö olla huolissaan -ohjelman ja sen jälkeen uutiset.

Taavetissa

    

Kahdeksan astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuva on Patolammen rannalta. Kävelimme eilen sinne ja tänne. Aamulenkki pururataa pitkin ja sähkölinjan kautta takaisin. Ennen yhdeksää patikoimme Alakylälle rautakauppaan ostamaan saunalampun palaneen tilalle ja teimme perään koukkauksen asemalle. Ei tullut junaa tällä kertaa. Palatessa Helena istui hetken penkillä Patolammella. Jatkoimme sieltä Marttilantietä keskustaan päin, käännyimme Jääkärintielle ja edelleen mutkitellen kaupalle. Torilla oli kaivinkone työssä. Kiveyksen laidalle oli asetettu koristeellisesti maalattu pikkukivi. Muokkasin eilen neljä sivua Vanhan-tarinaa. Helena luki loppuun Kalle Päätalon Iijoki-sarjan seitsemännentoista osan, Pyynikin rinteessä. Kävimme iltapäivällä kirjastossa ja hän palautti kirjan ja lainasi Iijoki-sarjan yhdeksännentoista osan, Oman katon alle ja noutoa odottaneen Leena Lehtolaisen jännärin Lumileopardin sydän. Hän otti illalla Lumileopardin lukuun. Tiistaisin torilla käy iltapäivisin pikaisesti muikunmyyjä ja ostimme puoli kiloa muikkuja. Kaloista oli enää pienet jäljellä. Helena perkasi muikut, pyöritti ruisjauhoissa ja laittoi uuniin paistumaan. Iltapäivän ja illan kuluessa tuli useita sadekuuroja. Olimme parvekkeella sopivasti ja näimme salaman välähtävän ja jyrinä seurasi kolmen sekunnin päästä.