Taavetissa

    

Aste pakkasta aamulla vartin yli viisi Luumäen Taavetissa. Postauskuvassa on perhonen päivänkakkaran kukinnossa. Helena kuvasi sen järjestelmäkameralla eilen iltapäivän kävelylenkillä. Eilen aamulla olin yksin metsässä. Helena siivutti sillä aikaa kotona omenia kuivuriin kuivumaan. Keräsin litran puolukoita ja sen jälkeen toiseen purkkiin suppilovahveroita ja toiseen rouskuja. En ole vielä löytänyt haaparouskupaikkaa, mutta yhtä hyvä oli saada karvarouskuja niiden sijaan. Lauantaina Skoda Octavia -tarina tuli valmiiksi ja lähetin sen Helenan sähköpostiin. Hän luki sen eilen, sunnuntaina ja kehotti kirjoittamaan lisää näitä tarinoita. Avasin eilen myös Puolinainen -käsikirjoituksen, tarkistin lähetteen, muutin päiväyksen ja laitoin sen matkaan kolmannelle kustantajalle. Miten vaivatonta tämä on. Klik ja käsikirjoitus on perillä. Automaattinen viesti ja varmistus tuli saman tien sähköpostiin. Eilisellä iltapäivälenkillä Helena otti useita kukkakuvia ja sittisontiaisesta tuli myös seurantaa. Hyönteinen oli selällään tiellä ja piti auttaa takaisin jaloilleen. Helena luki eilen illemmalla, ei enää tällä kertaa Kalle Päätalon tuotantoa, vaan Alexander McCall Smithin kirjaa Botswanan iloiset rouvat, jonka hän on lukenut ennenkin. Minä aloin lukea Juhani Peltosen postuumia teosta Lähes täydellisiä käsityksiä kaikesta. Lukeminen muuttui minulta kuitenkin ensi vilkaisun jälkeen selaamiseksi. Yhden pakinan luin kuitenkin sanasta sanaan kokonaan. Sivulta 222 alkaa Elävä kieli ja kirjallisuus. Pidin tekstistä.

Taavetissa

    

Kolme astetta tänä tähtikirkkaana aamuna Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on kotimaisia omenoita vadilla. Minulle tulee mieleen Cezanne ja voi olla, että Helena kokee samoin. Teimme eilen aamulla kävelylenkin Saviniementietä sähkölinjalle ja takaisin. Helena löysi värikkään vaahteranlehden. Kotona hän teki piparjuuri-punajuurisalaatin, jota meillä on jatkossa ruuan lisukkeena kahtena tai kolmena päivänä. Piparjuuri oli hakusessa ainakin viikon ennen kuin sitä ilmaantui kaupan hyllylle. Lähdimme eilen yhdeksän aikaan kaupalle kirjaston kautta. Mutta – meidän kummankaan kortilla ei päässyt sisään. Koneessa oli järjestelmävirhe. Joten jatkoimme torin kautta kaupalle. Torilla otin kuvia rakennusvaiheessa olevasta huoltorakennuksesta. Kaupalta palatessa kokeilimme uudestaan, päästääkö järjestelmä meidät nyt kirjastoon? Päästi. Pistäydyimme sisälle tarkistamaan näytelmähyllyn paikan. Kolme lyhyttä hyllyä, joilla muun ohessa suurin piirtein kaikki Shakespearen näytelmät, mutta ei Danten Jumalaista näytelmää. Luin ja muokkasin eilen moneen otteeseen Skoda Octavia -tarinaa. Aina vain siinä tuntui olevan paranneltavaa. Iltapäivällä viideltä luin sen vielä kerran ja vihdoin teksti läpäisi oman seulani. Lähetin sen Helenalle. Taso kaksi. Vaativampi taso, jota kuuntelen herkällä korvalla. Oma tasoni on luokkaa kolme. Helena piirsi eilen iltapäivällä luonnoksia. Hän luki loppuun Kalle Päätalon Iijoki-sarjan päätösosan, Hyvästi Iijoki. Minä luin Leena Krohnin keskenkasvuisille tarkoitetun novellikokoelman Mitä puut tekevät elokuussa.

Taavetissa

    

Kuusi astetta tänään vartin yli viisi Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on kirja-asetelma klaffipiirongilla. Luettuani Jorge Luis Borgesin kirjasta Seitsemän iltaa esitelmän Jumalainen näytelmä, sain eilen päähäni lainata tämän Danten kuuluisan teoksen ja kokeilla, miltä se nyt tuntuu, mutta en löytänyt kirjaa Luumäen pääkirjastosta enkä näytelmähyllyäkään. En kehdannut kysyä henkilökunnalta enkä pyytää opastusta, mutta tajusin kotona, missä tämä minulta kateissa ollut hylly lymyää. Löydän sen jatkossa. Lainasin eilen kaksi novellikokoelmaa, Leena Krohnin Mitä puut tekevät elokuussa, alanimikkeeltä Seitsemän kertomusta keskenkasvuisille – sopii minulle – ja toisena Juhani Peltosen Lähes täydellisiä käsityksiä kaikesta. Varasin sitä paitsi Divina Commedian. Se tulee ymmärtääkseni Lappeenrannan pääkirjastosta. Eilen aamulla teimme metsäretken hiekkakuopalle. Helena keräsi värikkäitä lehtiä ja minä löysin kierrellessäni suppilovahveroita, muutaman pienen tatin ja lisänä purkin pohjalle puolukoita. Parvi joutsenia lensi aamun kajossa ylitsemme. Edellisenä iltana olimme nähneet ensimmäisen ison muuttolintuparven, joka ylitti Salpausselän ja Taavetin. Meillä oli eilen ruokana vispipuuroa, omista puolukoista. Iltapäivällä luin ja muokkasin Skoda Octavia -tarinaa, jota on nyt alun viisi sivua. Helena piirsi eilen luonnoksia ja laittoi lehtiä painon alle kuivumaan. Hän luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan päätösosaa, Hyvästi Iijoki. Minä luin loppuun Borgesin Seitsemän iltaa ja aloitin Leena Krohnin kirjan.

Taavetissa

    

Kolme astetta tänään perjantaiaamuna Luumäen Taavetissa. Tähtikirkas taivas. Postauskuvassa on polun pielen kasvustoa, sammalta, jäkälää, pienen, tuntemattoman sienen lakki ja varisseita havunneulasia ja lehtiä. Eilen aamulla lähdimme sarastuksen aikaan metsään. Kävelimme tutun metsätien edestakaisin ja keräsimme vähän puolukoita. Haapa- ja karvarouskuja ei näkynyt. Kauppareissulla kuljimme torin kautta. Olisin muuten ottanut kuvan rakenteilla olevasta huoltorakennuksesta, mutta työmaalla oli työntekijöitä joka puolella enkä halunnut kuvata heitä. Helena kirjoitti eilen muistiinpanoja. Myöhemmin hän piirsi luonnoksia. Avasin kahden välipäivän jälkeen Skoda Octavia -tarinan, luin sen ja muokkasin samalla. Neljän sivun tarina. Keskiviikkoiltana sain sähköpostia kustantajalta, jolle olin lähettänyt toukokuussa Puolinainen -käsikirjoituksen. Valitettavasti Puolinainen ei ”valikoitunut kustannusohjelmaamme”. Aloin eilen lukea Jorge Luis Borgesin kirjaa Seitsemän iltaa, joka sisältää seitsemän esitelmää, jotka Borges piti vuonna 1977. Helena katsoi sarjaa läppäriltä ja luki sen jälkeen Kalle Päätalon Iijoki-sarjan päätösosaa, Hyvästi Iijoki. Mitä minä tämän jälkeen luen? hän kysyi, ei niin tosissaan.

Taavetissa

    

Tänään on toinen peräkkäinen aamu, kun lämpötila on nollassa Luumäen Taavetissa. Postauskuvassa oravalla puussa käpy on suussa. Eilen iltapäivällä kävelimme auringonpaisteessa pururadalla ja Helenalla oli järjestelmäkamera valmiina, kun orava kiipesi kuusenrunkoa ylös oksalle istumaan puoliksi jyrsitty käpy hampaissaan. Se istui rauhassa tarkkailemassa meitä ja Helena sai otettua muutaman kuvan. Varhemmin aamulla teimme lyhennetyn metsälenkin. Purkin pohjalle kertyi vähän puolukoita, sammalikosta löytyi muutama kanttarelli ja kehnäsieni ja joista Helena innostui tekemään pizzan omaan taikinapohjaan. Kylpyhuoneen peilikaapin valo on temppuillut. Päätimme vaihtaa uuden loisteputken. Ruokakaupoista ei löytynyt oikeaa lamppua, joten patikoimme eilen aamupäivällä Taavetin Alakylään, Konerautaan, josta löytyi led-loisteputki sytyttimineen. Myyjä muistutti, että pitää muistaa vaihtaa uusi sytytin vanhan tilalle. Vaihdoin sen ja laitoin lampun paikoilleen ja nyt valot toimivat. Kävimme eilen ohimennen myös kirjastossa ja lainasin Jorge Luis Borgesin kirjan Seitsemän iltaa. Luimme eilen Helena Kalle Päätalon Iijoki-sarjan päätösosaa, Hyvästi Iijoki ja minä luin loppuun Hannu Salaman yksitoista vuotta sitten ilmestyneen romaanin Hakemisen riemu. Lainaan malliksi sivulta 179: ”…ihmisen luoma kulutuksen ja kehityksen maailma vetelee viimeisiään eikä pelastu kestävän kehityksen yms. höpönlöpön avulla, ja sen tietävät kaikkivaltiaiksi itseään todistelevat vallanhaltijat…” Niin se käy, voisin lainata perään Kurt Vonnegutia.