Tilkankadulla

    

Menneenkesäisiä tammenlehtiä on vielä kiinni oksissa Haaganpuron laidalla. Jätimme eilen piikit pois talvilenkkareista, kun kävimme kaupassa. Kiersimme Pikku Huopalahden pohjukan kautta. Pilvistä, mutta ei satanut. Helena virkkaa. Hänen kudottu seinävaatteensa on osin valmis, mutta odottaa vielä lisäkoristelua, esimerkiksi nappirykelmiä. Minä otin toissapäivänä uuden tiedoston, jolle annoin nimen Sälää ja naputtelen siihen replikointia. Kirjoitan ensin niin päin, ikään kuin kuunnelmaa ja jatkan - ehkä - seuraavassa vaiheessa repliikkien ympärille proosaa. Sälää on kolme sivua raakatekstiä. Yksi nuori, hyvä ystävämme kävi tervehtimässä meitä eilen päivällä ja tarinoimme kuulumisia puolin ja toisin parin tunnin ajan. Jatkoimme sen jälkeen Günter Grassin Rottarouvan ääneenlukua. Aiheena siinä on yhtenä rotan keskustelu avaruuskapselissa maapalloa kiertävän kirjailijan kanssa, kun Maa on tuhoutunut ja autio puolustusliittoutumien välisten taistelujen seurauksena. Tuhon käytyä. Helena luki kännykästä e-kirjana Donna Leonin dekkarin Kultamuna ja siirtyi sen jälkeen jatkamaan Doris Lessingin Väkivallan lapset -sarjaa, sen kolmatta osaa, Myrskyn varjossa. Minä luin loppuun Michel Houellebecqin romaanin Maasto ja kartta ja aloitin Leena Krohnin vuonna 1976 ensimmäisen kerran ilmestyneen Ihmisen vaatteissa -kirjan.

Tilkankadulla

    

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue ei selviytynyt ensi kesän EM-kisoihin. Wales oli neljä yksi parempi. Kävimme eilen Munkkiniemessä kirjastossa. Lainasin kaksi kirjaa Leena Krohnilta, Ihmisen vaatteissa ja Tribar ja Leo Tolstoin romaanin Sota ja rauha. Jatkamme Napoleonin kahdensadan vuoden takaisen “Venäjän retken” tunnelmissa, siis kirjassa. Jotkut muut leikkivät kuka olevansa Napoleon ja kuka taas Runebergin Vänrikki Stoolin Sven Dufva. Ja vielä jäljellä oleva hongikko humisee taustalla: Historia toistaa itseään. Eilen en tehnyt juuri muuta kuin tapailin eri tekstejä. Helena jatkaa käsitöitä. Kun luimme iltapäivällä, minä ääneen upeaa Günter Grassin Rottarouvaa, jossa muun ohessa Ilsebill -aluksen naismiehistö kutoo, Helena näkyi aloittaneen vaihteeksi virkkaamaan valkoista isoäidinneliötä. Helena lukee itsekseen Doris Lessingin romaania Hyviin naimisiin, joka on toinen osa Lessingin Väkivallan lapset -sarjaa. Minä olen loppupuolella Michel Houellebecqin romaania Maasto ja kartta, jossa kirjailija on nostanut itsensä esille, kerronnan yhdeksi kohteeksi. Siitä ei luulisi kenelläkään olevan mitään sanomista. Maasto ja kartta on palkittu Goncourt -palkinnolla 2011.

Tilkankadulla

    

Märkää parvekkeella. Tihkua tai sumua pihalamppujen valokeiloissa. Helena teki eilen aamulla sauvakävelylenkin ja kuvasi utuista Tilkantorin rantaa. Tänään olemme lähdössä aamupäivällä Munkkiniemen kirjastoon, jossa minulla on noudettavana kaikki neljä varauksessa ollutta kirjaa. Helena jatkaa käsitöitään ja tekee pikapiirroksia, luonnoksia ja muistiinpanoja. Toissapäivänä sain palautetta kuunnelmaehdotukseeni: Yksittäisten kuunnelmien sijaan haetaan sarjakuunnelmia ja jos ymmärsin oikein teemakokonaisuuksia. Eilen pengoin sähköpostejani ja tutkin mitä eri tekstejä olin tarjonnut tätä ennen kuunnelma-aiheiksi? Mietin myös kirjoittaisinko referaatin Gaz matkaan -tekstistä ja tiedustelisin onko se aihe sopiva vai ei? Myöhemmin tuli mieleeni myös Me puhallamme kynttilöitä -teksti. Ylipäänsä voi sanoa, että mielessäni on jonkinmoinen käymisvaihe. Eilen iltapäivällä luimme ääneen jälleen yhden luvun Günter Grassin Rottarouvaa. En ole kai maininnut sitä, että Grass on laittanut kirjaan mukaan sekaan noin sivun mittaisia runotekstejä. Helena luki loppuun Doris Lessingin Väkivallan lapset -sarjan ensimmäisen osan Parempien ihmisten lapsi ja aloitti seuraavan, Hyviin naimisiin. Minä luen Michel Houellebecqin romaania Maasto ja kartta. Jed Martin on taiteilija, joka on pitämässä näyttelyn ja haluaa kirjailija Houellebecqin kirjoittavan hänestä esittelyn näyttelyyn.

Tilkankadulla

    

Kevätpäiväntasaus. Ruusunkukka kimpusta kaupan tuulikaapin roskiksen päältä. Kierrätyskukkia. Helena järjesti eilen nappivarastonsa. Hänen kudottu, paloista koottu seinävaatteensa on valmis tai sitten siitä uupuu vielä jotain. Kirjoitin eilen kaksi sivua Muistumia menneestä. Ideoin. Hahmottelen. Iltapäivällä luimme ääneen toisen luvun Günter Grassin kirjasta Rottarouva. Kiva lukea sitä ja kirjailijan kärkeviä pistoja. Ne sopivat siihen aikaan, kun Rottarouva tuli julki, 1986 ja ovat ajankohtaisia myös nykyään. Huomaan, että Rottarouva on huikeampi kuin aikoinani tajusinkaan. Olinko silloin unessa tai horroksessa, kun en oivaltanut sitä? Helena lukee Doris Lessingin omaelämäkerrallista Väkivallan lapset -sarjaa, sen ensimmäistä osaa Parempien ihmisten lapsi. Minä luin loppuun Peter O’Donnellin jännärin Modesty Blaise, sarjakuvahahmo, joka sarjakuva on aloittanut seikkailunsa 1963 ja ensimmäinen romaani on ilmestynyt kaksi vuotta myöhemmin. Mielikuvitushahmo, joka on jäänyt eloon kaltaistensa tavoin.

Tilkankadulla

    

Onnea Minna Canthille ja tasa-arvolle. Me olemme asuneet nyt puolitoista vuotta Tilkankadulla Helsingin Pikku Huopalahdessa. Toinen keväämme koittaa täällä. Eilen kävimme iltapäivällä Munkkiniemen kirjastossa. Aurinko paistoi ja otimme kuvia. Helena neuloo tilkkuja yhteen. Siitä tulee seinävaate. Minä poistin seitsemän sivua Muistumia menneestä -tekstistä, jolloin jäljelle jäi vain avauslause. Nyt raakatekstiä on sivun verran. Kirjastossa oli noudettavissa kolme varausta, Helenalle kaksi Doris Lessingin Väkivallan lapset -sarjan teosta ja meille yhteiseksi ääneenlukuun Günter Grassin Rottarouva, jonka aloitimme saman tien. Lainasin myös Michel Houellebecqin kirjan Maasto ja kartta. Ehkä olen lukenut sen ennen. Neljä muuta varaamaani kirjaa ovat kaikki Matkalla. Helena luki loppuun Clintonin ja Pennyn jännärin Terrorin valta ja aloitti Lessingin Väkivallan lapsien ensimmäisen niteen Parempien ihmisten lapsi. Minulla on menossa edelleen Peter O’Donnellin jännäri Modesty Blaise. Olen lukenut siitä kaksi kolmasosaa.

Tilkankadulla

    

Pakkasaamu. Tähdet katoavat vaalenevan taivaan sineen. Eilen satoi lunta ja räntää myös täällä etelässä. Kuva on Korppaanmäentien ja Mannerheimintien risteyksestä. Helena neuloo kutomiaan neliöitä yhteen. Sitten hän kutoo uusia ja katsoo televisiota. Minulla on koossa kahdeksan sivua Muistelmia menneestä -tekstiä, mutta nyt aamulla epäröin sitä, aihetta. Onko siitä? Eilen luimme iltapäivällä ääneen loppuun Victor Hugon romaanin Kurjat. Lopussa siinä on harmeja, mutta ne selviävät, Hugo pitää siitä huolen ja Jean Valjean kuolee onnellisena. Luin loppuun Leena Krohnin esseeteoksen Mitä en koskaan oppinut. Hyvää ja taidokasta tekstiä. Helena otti Krohnin unikirjaksi. Hänellä on vielä kesken Clintonin ja Pennyn yhteiskirja Terrorin valta. Minä otin omasta hyllystämme Peter O’Donnellin jännärin Modesty Blaise, joka on vuodelta 1965 ja ensimmäinen suomennos 1966. Olen lukenut sen ennen, kerran tai kahdesti. Haluan nähdä miltä se tuntuu nyt? Ensimmäisen kolmanneksen jälkeen voin todeta, että teksti on hyvin kirjoitettu, laadukasta.

Tilkankadulla

    

Varttia vaille kuusi valkoinen, puhdas räntäkerros pihan hiekkakäytävällä. Vain yksinäiset askeleet ylittävät sen. Nollakeliä. Helena on lähdössä sauvakävelylenkille. Keräsin eilen lainakirjat esille ruokapöydälle. Pariin päivään ei ole tullut lisää raakatekstiä Muistumia menneestä -tarinaan, mutta olemassaoleva aineisto on kokenut perustavia muutoksia. Siitä on karsiutunut sanoja ja muuttunut, vaihtunut toisiksi ja korvautunut uusilla. Miten käy tänään, jatkuuko sama peli? Helena on neulonut kutomiaan neliöitä yhteen ja pitänyt päiväkirjaa lisääntyvistä käsityö- ja maalausideoistaan. Eilen iltapäivällä luimme ääneen reilut kymmenen sivua Victor Hugon Kurjia. Jätimme päätösluvun tälle päivälle. Saa nähdä kuinka kurjasti kaikki päättyy? Helena on lukenut yli puolet Clintonin ja Pennyn jännäristä Terrorin valta. Minä luen Leena Krohnin älykkäitä ja kantaa ottavia esseitä, hitaasti, jotta ymmärtäisin kaikki. Esseitä, jotka ovat myös muistelmia, kirjailijan omia analyysejä nuoruudestaan ja koulunkäynnistä ja kaikesta maailmassa, katukivistä, lätäköistä, tekoälystä, netistä ja n-määrästä sukupuolia.