Menneenkesäisiä tammenlehtiä on vielä kiinni oksissa Haaganpuron laidalla. Jätimme eilen piikit pois talvilenkkareista, kun kävimme kaupassa. Kiersimme Pikku Huopalahden pohjukan kautta. Pilvistä, mutta ei satanut. Helena virkkaa. Hänen kudottu seinävaatteensa on osin valmis, mutta odottaa vielä lisäkoristelua, esimerkiksi nappirykelmiä. Minä otin toissapäivänä uuden tiedoston, jolle annoin nimen Sälää ja naputtelen siihen replikointia. Kirjoitan ensin niin päin, ikään kuin kuunnelmaa ja jatkan - ehkä - seuraavassa vaiheessa repliikkien ympärille proosaa. Sälää on kolme sivua raakatekstiä. Yksi nuori, hyvä ystävämme kävi tervehtimässä meitä eilen päivällä ja tarinoimme kuulumisia puolin ja toisin parin tunnin ajan. Jatkoimme sen jälkeen Günter Grassin Rottarouvan ääneenlukua. Aiheena siinä on yhtenä rotan keskustelu avaruuskapselissa maapalloa kiertävän kirjailijan kanssa, kun Maa on tuhoutunut ja autio puolustusliittoutumien välisten taistelujen seurauksena. Tuhon käytyä. Helena luki kännykästä e-kirjana Donna Leonin dekkarin Kultamuna ja siirtyi sen jälkeen jatkamaan Doris Lessingin Väkivallan lapset -sarjaa, sen kolmatta osaa, Myrskyn varjossa. Minä luin loppuun Michel Houellebecqin romaanin Maasto ja kartta ja aloitin Leena Krohnin vuonna 1976 ensimmäisen kerran ilmestyneen Ihmisen vaatteissa -kirjan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti