Pakkasaamu. Tähdet katoavat vaalenevan taivaan sineen. Eilen satoi lunta ja räntää myös täällä etelässä. Kuva on Korppaanmäentien ja Mannerheimintien risteyksestä. Helena neuloo kutomiaan neliöitä yhteen. Sitten hän kutoo uusia ja katsoo televisiota. Minulla on koossa kahdeksan sivua Muistelmia menneestä -tekstiä, mutta nyt aamulla epäröin sitä, aihetta. Onko siitä? Eilen luimme iltapäivällä ääneen loppuun Victor Hugon romaanin Kurjat. Lopussa siinä on harmeja, mutta ne selviävät, Hugo pitää siitä huolen ja Jean Valjean kuolee onnellisena. Luin loppuun Leena Krohnin esseeteoksen Mitä en koskaan oppinut. Hyvää ja taidokasta tekstiä. Helena otti Krohnin unikirjaksi. Hänellä on vielä kesken Clintonin ja Pennyn yhteiskirja Terrorin valta. Minä otin omasta hyllystämme Peter O’Donnellin jännärin Modesty Blaise, joka on vuodelta 1965 ja ensimmäinen suomennos 1966. Olen lukenut sen ennen, kerran tai kahdesti. Haluan nähdä miltä se tuntuu nyt? Ensimmäisen kolmanneksen jälkeen voin todeta, että teksti on hyvin kirjoitettu, laadukasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti