Taavetissa

    

Kymmenen astetta tänä aamuna Luumäen Taavetissa. Toissa yön sateen jäljiltä oli vesitippoja kuutostietä reunustavalla verkkoaidalla, kun kuljimme eilen varhain aidan ohi metsään mustikkaan. Otimme molemmat kuvia kasteisesta metsästä ja Helena lähetti omat otoksensa minulle sähköpostin kautta. Osa posteista harhautui Roskaposti-kansioon. Siirsin niitä yksi kerrallaan takaisin Saapuneisiin ja kuittasin koneelle jokaisen palautuksen kohdalla: Älä koskaan ohjaa Helenan sähköposteja Roskapostiin. Jännittää, oppiko kone? Eilinen oli aiempaa viileämpi päivä ja tuuli mukavasti. Metsäretken lisäksi kävimme ulkoilemassa vain apteekissa ja kaupassa. Helena keitti perunoita, porkkanoita ja kananmunia ja teki kananmunakastikkeen smetanalla. Lisukkeena oli sardiineja ja jälkiruuaksi mustikkapöperöä. Iltapäivällä Helena piirsi luonnoksia ja katsoi läppäriltä sarjoja. Minä avasin Vanhan -tiedoston ja tarkastelin sitä sieltä ja täältä. Koen muistella millä kohtaa siinä oli enemmän paranneltavaa. Tarkoitus on muokata varovasti ja vähän kerrallaan. Virheet vaanivat kirjoittaa. Esimerkiksi keskiviikon postauksessa kirjoitin – Lokinsiivet ja vasta, kun luin tekstin ääneen Helenalle, oivalsin, että se pitää olla – Kyyhkynsiivet. Dove on suomeksi kyyhkynen, ei lokki.

Taavetissa

    

Viisitoista astetta tänään aamuvarhain Luumäen Taavetissa. Eilen, tiistaiaamuna, kun kello ei herättänyt normaalisti, olimme tavallista myöhemmin liikkeellä ja kiersimme pellon kautta ja otimme kuvia kaura- ja ohrapelloista. Luin aamupäivällä loppuun Vanhan-tarinan ensimmäisen kirjoituskerran tekstin. Pidin lukemastani ja ehdotin Helenalle, että hän lukisi sen myös. Hänellä oli kyllä muita suunnitelmia. Eilen iltapäivällä olin koneen ääressä sen verran, että luonnostelin tämän päivän postaustekstiä. Jatkoin myöhemmin Henry Jamesin romaanin The Wings of the Dove lukua. Pidän tästä nimestä. Kyyhkynsiivet. Suomeksi nimi kuulostaa erilaiselta, tylymmältä lyhyydessään. Kielialueet ja kielen käyttö eroavat toisistaan. Esimerkiksi Once upon a Time in Hollywood kääntyy olettaakseni suomeksi - Kerran Hollywoodissa. Nämä nimet ovat kuitenkin kuin eri tarinasta. Helena piirsi eilen luonnoksia. Ehkä peltokuvat, ohran ja kauran erilainen väri innostivat häntä. Hän luki James Joycen teoksen Finnegans Wake loppuun. Se oli viides kerta hänellä. Hän huomasi, että kirjan kantta pitää teipata jatkossa. Kirjat kuluvat. Helena sai eilen viestin kirjastosta: Kaksi kirjavarausta odottaa noutoa. Toinen oli Kalle Päätalon Iijoki-sarjan yhdestoista osa, Tuulessa ja tuiskussa. Teimme kävelylenkin niityn ohi kirjastoon ja takaisin. Toinen noutoa odottanut kirja oli Helenalle uusi tuttavuus, Satu Rämön suosittelema Maria Adolfssonin dekkari, Välttämätön paha. Pilvisyys lisääntyi eilen iltaa kohti ja yöllä satoi.

Taavetissa

    

Kuusitoista astetta aamulla varttia vaille kuusi Luumäen Taavetissa. Kello ei soinut, joten heräsimme omia aikojamme. Postauskuvana on talon seinustaa vasten olevien, kuihtuneiden orvokkien varjot aamuauringon ensi säteissä. Kävimme eilen mustikassa. Litra marjoja ja kuvia metsästä. Luin eilen toista päivää Vanhan-tarinaa ja pääsin sivulle yhdeksänkymmentäviisi asti. Korjausten määrä lisääntyy sitä mukaa, mitä pidemmälle tekstiä pääsen. Enköhän saa sen kuitenkin tänään luettua loppuun. Helena teki luonnoksia eilen. Kynä pysyi paremmin kädessä, kun hikoili vähemmän. Helena luki eilen kesken olevaa kesäkirjaansa, James Joycen myöhäisteosta Finnegans Wake. Mahtavatko englantilaisen kielialueen hakukoneet innostua ja pillastua, kun löytävät tällaisen teosnimen? Minä luin Henry Jamesin romaania The Wings of the Dove. Sunnuntaina luin sitä jo rennommin ja samaan tyyliin jatkoin eilen. Olen siinä sivulla yhdeksänkymmentäyhdeksän. Rauhallinen tahti jatkuu.

Taavetissa

    

Viisitoista astetta aamulla vartin yli viisi Luumäen Taavetissa. Postauskuvan jäkälä näyttää isohirvenjäkälältä. Muissa kuvissa on lisää jäkäliä, sammalia ja metsän puita. Vietimme sunnuntain parhaan aamuhetken metsässä nummiharjanteen takana suojassa, jonne ei kuulunut häiritsevänä kuutostien liikenteen ääni eikä muu maailman meno. Litra mustikoita pakkaseen. Eilen yhdeksän aikaan kiersimme joutomaan kautta kirjastoon ja kaupalle. Puhumme keskenämme joutomaasta, vaikka alue on nykyään valjastettu hyötykäyttöön ja siellä on vuodenvaihteessa valmistunut Luumäen hyvinvointiasema parkkikenttineen. Helena luki eilen nimipäivänään saamaansa päiväkirjavihkoa. Hän seurasi myös frisbeegolfin mm-kisoja. Katsoimme niitä jo lauantai-iltana. Suomalaiset menestyivät hyvin, vaikkei voittoa tullutkaan. Televisiossa frisbeegolf näyttää samalta kuin golfia katsoisi. Rovanperä voitti eilen päättyneen Suomen rallin. Minä luin eilen Vanhan-tarinaa. Aloin lukea sitä kaupalta palattua ja jatkoin päiväunien jälkeen puoleen kolmeen asti. Pääsin sivulle kuusikymmentä. Tekstissä oli lyöntivirheitä, jotka korjasin samalla. Lopun iltapäivää luin Henry Jamesin romaania The Wings of the Dove. Olen lukenut sitä kahdeksankymmentä sivua. Minun makuuni Jamesin teksti on toistaiseksi ollut turhan koukeroista. Illalla hämärän langetessa istuimme vielä parvekkeella ja seurasimme ensimmäisten tähtien ilmestymistä taivaalle. Kuuta ei näkynyt. Se oli taivaanrannan puitten ja pilvien takana.

Taavetissa

    

Kaksitoista astetta varhain tänä aamuna Luumäen Taavetissa. Postauskuvassa on vihkitilaisuus menossa televisiossa. Luumäen pääkirjastossa, Taavetissa, on avattu uusi näyttely, joka sopii kaikenikäisille. Eilen, lauantaina kävimme tutustumassa siihen ja otin muutaman kuvan. Palasimme kaupan kautta kotiin puolen kymmenen aikaan ja kun pääsimme asuntoon sisälle, alkoi ulkona sataa reippaasti. Sadetta tuli noin parin tunnin ajan. Hyvä luonnolle, marjoille ja sienille. Hyvä janoisille ja helteen uuvuttamille luontokappaleille. Helena piirsi ja teki eilen muistiinpanoja parvekkeella. Iltapäivällä hän luki siellä pitkät tovit Kalle Päätalon Iijoki-sarjan kymmenettä osaa, Liekkejä laulumailla ja luki kirjan illalla loppuun. Hän lainasi valmiiksi sarjan kahdennentoista osan, Tammerkosken sillalla. Yhdestoista osa, Tuulessa ja tuiskussa, on kuljetettavana, joten sitä voi odottaa saapuvaksi tiistaina. Minä kirjoitin eilen aamupäivällä neljä sivua lisää Vanhan-tarinaa. Sitä on nyt satakaksikymmentäkuusi sivua. Päättyikö tässä samalla ensimmäinen kirjoituskerta? En tiedä. En ole varma, miten tarina jatkuu vai jatkuuko se? Iltapäivällä ja illalla luin eteenpäin Henry Jamesin romaania The Wings of the Dove. Blogissa on ollut satoja kävijöitä Yhdysvalloista ja kymmeniä Englannista ja Kanadasta. Oletan, että älykkäät hakukoneet löytävät englanninkielisen kirjannimen ja ottavat sen suosikiksi listoilleen.