Taavetissa

    

Viisitoista astetta aamulla vartin yli viisi Luumäen Taavetissa. Postauskuvan jäkälä näyttää isohirvenjäkälältä. Muissa kuvissa on lisää jäkäliä, sammalia ja metsän puita. Vietimme sunnuntain parhaan aamuhetken metsässä nummiharjanteen takana suojassa, jonne ei kuulunut häiritsevänä kuutostien liikenteen ääni eikä muu maailman meno. Litra mustikoita pakkaseen. Eilen yhdeksän aikaan kiersimme joutomaan kautta kirjastoon ja kaupalle. Puhumme keskenämme joutomaasta, vaikka alue on nykyään valjastettu hyötykäyttöön ja siellä on vuodenvaihteessa valmistunut Luumäen hyvinvointiasema parkkikenttineen. Helena luki eilen nimipäivänään saamaansa päiväkirjavihkoa. Hän seurasi myös frisbeegolfin mm-kisoja. Katsoimme niitä jo lauantai-iltana. Suomalaiset menestyivät hyvin, vaikkei voittoa tullutkaan. Televisiossa frisbeegolf näyttää samalta kuin golfia katsoisi. Rovanperä voitti eilen päättyneen Suomen rallin. Minä luin eilen Vanhan-tarinaa. Aloin lukea sitä kaupalta palattua ja jatkoin päiväunien jälkeen puoleen kolmeen asti. Pääsin sivulle kuusikymmentä. Tekstissä oli lyöntivirheitä, jotka korjasin samalla. Lopun iltapäivää luin Henry Jamesin romaania The Wings of the Dove. Olen lukenut sitä kahdeksankymmentä sivua. Minun makuuni Jamesin teksti on toistaiseksi ollut turhan koukeroista. Illalla hämärän langetessa istuimme vielä parvekkeella ja seurasimme ensimmäisten tähtien ilmestymistä taivaalle. Kuuta ei näkynyt. Se oli taivaanrannan puitten ja pilvien takana.