Kaunis kesäpäivä

tiistai 7. helmikuuta 2023

Tilkankadulla

    







 Kevään enteitä eilen. Auringonpaisteessa Mannerheimintiellä kauppareissulla, päivällä erikseen valokuvaamassa Pikku Huopalahden rannalla ja iltapäiväkahvit parvekkeella. Ei malta pysyä sisällä. Gaz matkaan -käsikirjoitus antaa puuhaa meille molemmille. Helena sai aika pitkälle kirjankansiluonnoksensa ja minä kävin läpi yksitoista sivua tätä kirjoituskertaa. Menossa sivulla 383. Puoliväli käsikirjoituksessa lähestyy. Helena luki loppuun Erle Stanley Gardnerin salapoliisiromaanin Kukkakauppias ja kuolema. Perry Masonia. Hän löysi hyllystämme seuraavaksi unikirjaksi Simon Brettin kirjan Varsin tasokas vainaja. Muistan lukeneeni sen joskus, mutta en millainen se oli? Olen lukenut yli puoleen väliin Paavo Rintalan teoksen Marian rakkaus. Kolmannen valtakunnan viimeiset ajat. Attentaattiyrityksiin sekaantuneet siirtyvät vankityrmistä toisiin. Hirtetyt roikkuvat näytteillä lihakoukuista. Liittoutuneiden pommikoneet kylvävät tulta ja tuhoa Dresdeniin. Ääneen luimme vajaa kolmekymmentä sivua Norman Mailerin Hirvipuistoa. Epäamerikkalaista toimintaa tutkiva komitea haluaa elokuvatuottajilta yhteistoimintaa ja nimiä. Vastineena on mahdollisuus jatkaa uraa elokuvien tekijänä. Seurapiiri elokuvabisneksen ympärillä liehakoi, menee naimisiin erotakseen, vaihtaa paria, juo, nauttii huumausaineita ja sekoilee. Rahaa tulee epämääräisiltä tahoilta. Siinä ohessa kai jokin filminpätkäkin tulee tehdyksi. Onhan niitä jälkiä.












maanantai 6. helmikuuta 2023

Tilkankadulla

    







Maanantai ja uusi viikko alkaa. Eilen satoi iltapäivästä ja alkuillasta kerroksen uutta lunta, joten maa on nyt valkoinen. Eilen liehuivat Suomen liput kansallisrunoilijan kunniaksi. Tänään on almanakan mukaan Saamelaisten kansallispäivä. Se ei ole virallinen liputuspäivä enkä tiedä edes onko saamelaisilla oma lippunsa vai nostavatko he salkoon Suomen lipun? Saame, jos termi on oikein, on oma kielensä. Helenan kansikuvaluonnosehdotelma Gaz matkaan -käsikirjoitukseen sai eilen akryyliväreissä tumman avaruudellisen pohjan ja siinä ovat hahmollaan avaruusalus tai -asema aurinkopaneelirakennelmineen ja kuorma-auto tyhjyydessä. Helena luki illalla loppuun Gaz matkaan -tarinan ensimmäisen osan. Se odottaa hänestä jatkoa. Olen työstänyt kolmena päivänä tarinan kakkososaa, mutta Helena joutuu odottamaan keväämmälle ennen kuin se on luettavana ja näyttökunnossa. Luimme eilen ääneen yli kolmekymmentä sivua Norman Mailerin kirjaa Hirvipuisto. Siinä on elokuvaihmisiä, tuottajia, käsikirjoittajia, näyttelijättäriä ja näyttelijöitä. Tuli sitä lukiessani mieleen sekin, että elokuva-alalla korostetaan näyttelijöiden osalta eri sukupuolia tai eri sukupuolirooleja. Sopivasti katsoimme myös eilen illalla viimeksi yhden amerikkalaisen elokuvan, joka on kai kassamagneetti tai vastaava. Harvinaisen kliseinen kuva, jossa kaikki vanhat, kertaalleen käytetyt temput ja trikit oli otettu uusiokäyttöön ja juoni oli umpisurkea, arvattava alusta loppuun eli juuri sellainen, joita Mailerin Hirvipuistossa itseään kunnioittavat elokuvaihmiset välttävät ja kaihtavat viimeiseen asti, mutta joita rahoittajat haluavat heidän kuitenkin tekevän. Jaa, en tiedä miksi?









sunnuntai 5. helmikuuta 2023

Tilkankadulla

    







Sunnuntaiaamu koittaa selkeänä. Kahdeksan astetta pakkasta täällä etelärannikolla. Eilen illalla katselimme parvekkeelta täysikuuta, Jupiteria, Marsia, Orionin tähdistöä ja himmeänä utuna erottuvia Seulasia. Tänään vietämme Suomen kansallisrunoilijan J.L.Runebergin päivää. Runeberg on tunnetuin ja tutuin nimikkotortustaan. Rakastetuin hän on Maamme -laulusta, joka on ensimmäinen runo Vänrikki Stoolin tarinoissa. Viime vuonna vasta luin tämän kokoelman ensimmäisen kerran kokonaan, Paavo Cajanderin suomennoksena. Samt läste jag förra året Fänrik Ståls sägner första gången. Runoelma on muistelo Suomen sodasta 1808-09. Se on kaihoisa ja surumielinen. En koe runoelman niinkään yllyttävän tai lietsovan sotimaan, vaan se huomioi ja valittaa enemmän kansan kärsimystä ja turhaa uhrausta. Eilen Helena alkoi luonnostella hiilellä pinkopahvipohjakselle Gaz matkaan -käsikirjoituksen seuraavaa kansikuvaluonnosversiota. Minä etenin käsikirjoitusta kymmenen sivua. Helena lukee sitä muiden kirjojen ohessa. Luimme myös ääneen yli kolmekymmentä sivua Norman Mailerin Hirvipuistoa. Kirjailija on pääsemässä viimein varsinaiseen asiaan. Mitä lie vetkutti.







lauantai 4. helmikuuta 2023

Tilkankadulla

    







Pakkasta neljä astetta tänä lauantaiaamuna Helsingin Pikku Huopalahdessa. Helena sai eilen valmiiksi kirjankansiluonnosehdotuksen Gaz matkaan -käsikirjoitukseen. Yritimme ottaa siitä seinää vasten kuvia, mutta pohja, jolle työ on tehty on, ei ole pingoitettu ja kuvaan tulee varjoja. Siirsimme työn toiselle seinälle ja siinä taas osa työstä kiiltelee. Ehkä pitää odottaa kauemmin sen kuivumista tai käyttää keinovaloa. Helena suunnittelee jo tekevänsä toisen version paremmalle alustalle. Hänellä ei ole kuitenkaan kiirettä, sillä minulla kestää vielä kuukausia ennen kuin olen työstänyt käsikirjoituksen läpi. Eilen aloitin sen toisen osan. Eilen aamulla sukkuloimme myös edestakaisin pyykkituvassa ja Helena luki siellä kännykästä Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Välillä hän luki loppuun Johnsonin dekkarin Armoton katu. Hän otti seuraavaksi unilukemisiksi Gardnerin Perry Mason -kirjan Kukkakauppias ja kuolema. Minä luin pyykkituvassa ovipäivystäjänä loppuun Paavo Rintalan kirjan Aika ja uni viimeisen luvun. Siinä kirjailija muisteli äitiään ja muun muassa yhtä pyykkitupavuoroa. Näin asiat liukuvat yhteen. Aloitin Rintalan Kauneuden attribuutit -sarjan toisen osan Marian rakkaus. En pysty sanomaan olenko lukenut sen aiemmin vai en? Ehkä. Luimme myös ääneen eilen iltapäivän lukutunnilla yli kolmekymmentä sivua Norman Mailerin Hirvipuistoa. Olemme siinä puolivälissä. Lukemamme perusteella luokittelen sen kirjailijan huonoimmaksi teokseksi. Laajassa tuotannossa on laadukkaampia ja huonompia teoksia. Jotkin aiheet eivät vedä vertoja toisille.








perjantai 3. helmikuuta 2023

Tilkankadulla

    







Mieluisena lukijakommenttina saimme tietää, että eilen Kaunis kesäpäivä -kulttuuriblogin postauskuvana ollut valkoinen kukka on jouluruusu. Eilen päivällä paistoi välillä aurinko. Ruukkugerbera ikkunalaudalla hehkui auringonsäteissä. Helena teki siitä piirrosluonnoksia ja minä otin lähikuvia kännykällä. Helena maalasi myös akryyleillä ja jäännösvärejä hän käytti kirjankansiehdotusluonnoksen ilmassa ja avaruudessa leijuvaan Gaz -kuorma-autoon. Kauppareissulla taivaalla leijaili hienoja pilviä. Kuvasimme Pikku Huopalahden Terassitaloa ja aamupäiväliikennettä Mannerheimintiellä. Sain eilen valmiiksi tämän kirjoituskerran osalta ensimmäisen osan Gaz matkaan -käsikirjoituksesta. Siinä on 346 sivua. Lähetin sen Helenan sähköpostiin, jotta hän voi lukea sitä kännykästä. Eilen iltapäivällä luimme ääneen noin kolmekymmentä sivua Norman Mailerin Hirvipuistoa. Aiheena siinä oli seksi, rakkaus ja mustasukkaisuus. Helena teki käsityötä kuunnellessaan. Saan varmaan tänään luettua loppuun Paavo Rintalan kirjan Aika ja uni. Helena lukee Johnsonin dekkaria Armoton katu. Hän on lukenut sen hiljattain aiemmin. Kuulemma se on oikeanlaista tekstiä tähän hetkeen.







torstai 2. helmikuuta 2023

Tilkankadulla

    







Eilen helmikuun ensimmäisenä päivänä loisti kukka valkoisissaan betoniruukussa Tilkankadun sisäpihalla. Jokin kylmän ilmanalan koristelajike. Otin kuvan, kun palasimme kaupasta. Eilen oli taas vaihteeksi tuloksekkaampi päivä Gaz matkaan -käsikirjoituksen parissa. Kävin sitä läpi yksitoista sivua. Kymmenen sivua jäljellä tätä ensimmäistä osaa. Helena luki loppuun Fay Weldonin kirjan Ystävättäret ja otti unilukemisiksi Johnsonin dekkarin Armoton katu. Keith Richardsin Life on hänellä yhä kesken. Minä luen Paavo Rintalaa. Aika ja uni on lopuillaan. Armottomia kohtaloita siinäkin. Eilen iltapäivällä luimme ääneen Norman Mailerin Hirvipuistoa. Olemme lukeneet siitä nyt kolmanneksen. Helena virkkasi kuunnellessaan isoäidin neliöitä makuhuoneen verhoja varten. Illalla katsoimme telkusta Tarantinon Pulp Fictionin, ties monennen kerran.







keskiviikko 1. helmikuuta 2023

Tilkankadulla

    







Uusi upea kuukausi. Helmikuun ensimmäinen päivä alkaa asteen pakkasella Tilkankadulla, Helsingin Pikku Huopalahdessa. Eilen aamupäivällä huoneiston ulko-ovi temppuili. Se alkoi jo toissailtana. Lukko oli outo. Ja sama tilanne jatkui eilen aamulla, kun veimme pyykit pesutupaan. Helena jäi sinne päivystämään ja lukemaan Fay Weldonin Ystävättäret -kirjaa. Olemme varalta päivystäneet näin sen jälkeen, kun pyykkituvan oven lätkä ei toiminut yhtenä kertana ja pyykit jäivät koneeseen puoleen päivään asti odottamaan huoltomiestä. Minä palasin puoleksi tunniksi kotiin. Oivalsin katsoa kynnystä ja siinä oli hiekoitussoran kivenmurunen. Poimin sen pois ja ovi toimi jälleen niin kuin ennenkin. Arki vaatii näemmä myös oivalluskykyä. Kun menin vaihtamaan päivystysvuoroa Helenan kanssa, saatoin kertoa, että ovi on kunnossa. Minulla oli Paavo Rintalan Aika ja uni -kirja mukana luettavana. Olen lukenut siitä kolme neljäsosaa. Teimme eilen kauppaostokset Mannerheimintien Alepassa eli olimme ja nautimme hetken aikaa Manskusta. Gaz matkaan -käsikirjoitukseni on sivulla 324. Tammikuussa kävin läpi 244 sivua käsikirjoituksesta. Tämä ensimmäisen osan loppupuoli tuntuu vaativan runsaasti työstämistä. Poistoa ja paikkausta. Iltapäivällä luimme ääneen Norman Mailerin Hirvipuistoa ja Helena purki samalla vanhoja kutomuksia. Odysseuksen vaimo Penelope kutoi päivisin ja purki öisin, kun kilpakosijat odottivat kutomuksen valmistumista ja oletetun lesken tekevän valintansa uudesta miehestään. Hirvipuistossa kirjailija on ajanut lukijan sisään teoksen tapahtumapaikkaan ja henkilöiden joukkoon ja varsinainen kertomus voi alkaa. Uteliaana jäimme odottamaan huomista eli tätä päivää. Jatkuu huomenna.