Eilen helmikuun ensimmäisenä päivänä loisti kukka valkoisissaan betoniruukussa Tilkankadun sisäpihalla. Jokin kylmän ilmanalan koristelajike. Otin kuvan, kun palasimme kaupasta. Eilen oli taas vaihteeksi tuloksekkaampi päivä Gaz matkaan -käsikirjoituksen parissa. Kävin sitä läpi yksitoista sivua. Kymmenen sivua jäljellä tätä ensimmäistä osaa. Helena luki loppuun Fay Weldonin kirjan Ystävättäret ja otti unilukemisiksi Johnsonin dekkarin Armoton katu. Keith Richardsin Life on hänellä yhä kesken. Minä luen Paavo Rintalaa. Aika ja uni on lopuillaan. Armottomia kohtaloita siinäkin. Eilen iltapäivällä luimme ääneen Norman Mailerin Hirvipuistoa. Olemme lukeneet siitä nyt kolmanneksen. Helena virkkasi kuunnellessaan isoäidin neliöitä makuhuoneen verhoja varten. Illalla katsoimme telkusta Tarantinon Pulp Fictionin, ties monennen kerran.
Hei, valkokukka on jouluruusu, meilläkin se kukkii nyt puutarhassa
VastaaPoistaKiitos kommentista. Toivottavasti sää säilyy sopivana jouluruusulle.
VastaaPoista