Yksitoista astetta vielä täällä etelärannikolla. Helena kokkasi eilen sienipiiraan, jossa oli kanttarelleja ja mustatorvisieniä, tomaattia ja herneitä, omatekoinen taikinapohja ja munamaitoseos mausteineen. Eilisessä postauksessa oli postauskuvana toinen kuva kuin oli tarkoitus, vettä ja kaisloja, mutta se oikea kuva - Helena pyykkituvan edessä kaksi vuotta sitten - näkyi, kun klikkasi postauksen auki. Hauskaa, kun on hauskaa. Eilen Helena kutoi enimmäkseen. Hänellä on purettuja lankoja, joista hän päätti kutoa itselleen uudet villasukat. Minä kirjoitin eilen aamulla kaksi sivua eteenpäin Kiipelissä -tarinaa. Kauppareissulla oli rannan ruohikossa kuuraa. Kaneja Korppaanmäentien rinteen pihanurmikolla. Helena löysi Tapanilan aseman kirjankierrätyslaatikosta Jarkko Sipilän jännärin Prikaatin kosto. Nyt hänellä on lukemista valmiiksi Leena Lehtolaisen Oikeuden jalopeuran jälkeen. Minulle tuli eteen William Gaddisin Recognitions -romaanissa vaikeampi kohta, kielellisesti ja luin sitä moneen kertaan ennen kuin luiskahdin kohdasta eteenpäin. Olen kirjassa sivulla satakaksikymmentä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti