Taavetissa

    

Yhdeksäntoista astetta pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on valon leikkiä pöydällä, kun valo läpäisee tyhjän teelasin uurteita. Eilen tuuli pohjoisesta ja teimme lyhyen lenkin kirjaston kautta kaupalle ja takaisin kotiin. Otin muutamia talvikuvia ja Helena kuvasi parvekkeelta järjestelmäkameran pitkällä objektiivilla. Eilen aamupäivällä kirjoitin toista päivää Puuromaista -tarinaa ja josta tuli kolmesivuinen tunnelmapalanen. Totesin, että se on valmis ja luin ääneen Helenalle. Hän hyväksyi sen. Yksi tarina lisää tulevaan kokoelmaan. Helena piirsi eilen luonnoksia, katsoi sarjoja läppäriltä, ratkoi ristikoita ja pelasi pasianssia. Kun luimme iltapäivällä ääneen Don DeLillon romaania Alamaailma, Helena kutoi enimmäkseen. Hän luki myöhemmin Kalle Päätalon Iijoki-sarjan toista osaa, Tammettu virta. Minä aloitin Haruki Murakamin ensimmäisen suurta menestystä saavuttaneen kirjan, Suuri lammasseikkailu. Kolmannes luettu. Tietyssä vaiheessa aloin ajatella Raymond Chandleria. Sillä kohtaa teksti olisi voinut olla Chandlerin dekkareista. Eilen iltaviimeiseksi katsoimme jälleen kerran Aki Kaurismäen elokuvan Kuolleet lehdet. Sunnuntaina katsoimme muun muassa Jaakko Keson Amerikka-dokumentin viimeisen osan. Moderni ja luonteva ote ohjelman tekijöillä.

Taavetissa

    

Kaksikymmentä astetta pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on jääkukkia olohuoneen ikkunassa kaihdinten väleissä. Päivät ovat selvästi pidentyneet talvipäivän seisauksen ajoista. Aamulla valkenee varhemmin ja iltapäivällä päivänvaloa riittää pitkään. Näinä pakkaspäivinä aurinko on hemmotellut meitä ja illan pimetessä olemme saaneet ihailla täydenkuun loistetta. Kävin tänään herättyäni parvekkeella ja kuu näkyi vielä lännen puolella. Helena piirsi eilen luonnoksia, teki jonkin akvarellin keittiön tiskipöydällä, pelasi pasianssia, katsoi sarjoja läppäriltä ja ratkoi ristikoita. Minä otin uuden tiedoston ja panin sille nimeksi Puuromaista. Kirjoitin sitä eilen kaksi sivua. Luimme iltapäivän aluksi ääneen Don DeLillon romaania Alamaailma. Luin myöhemmin loppuun Dario Fon teoksen Ensimmäiset seitsemän vuottani ja muutama niiden lisäksi. Muutamia olivat ne ajat, kun nuorukainen joutui mukaan Toisen maailmansodan päätöskahinoihin Liittoutuneiden joukkojen noustessa maihin Italian maaperälle. Helena luki eilen Kalle Päätalon Iijoki-sarjan toista osaa Tammettu virta ja unilukemisena Fay Weldonin romaania Minuahan et unohda.

Taavetissa

    

Kalenterikuukausi vaihtui ja aloitamme helmikuun, joka on perinteisesti ollut lujien pakkasten aikaa. Miinus kaksikymmentäyksi astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on Helenan eilen minusta ottama kuva kirjaston uutuushyllyn ääressä. En valinnut tästä tarjonnasta mitään, vaan lainasin vajaa kymmenen vuotta sitten edesmenneen Harry Forsblomin romaanin Ristilukki ja kumppanit vuodelta 1991. Harry Forsblomilla oli kesämökki Saarisen rannalla Toivakassa siihen aikaan, kun me asuimme siellä. Kun Helenalla oli kerran yksityisnäyttely Vanhassa pappilassa, Forsblom ja joku hänen ystävänsä olivat tulossa Helsingistä mökille ja poikkesivat ohiajaessaan katsomassa näyttelyä. Ei ihme, että tartun muistellen Forsblomin kirjoihin. Luulen, että olen lukenut joskus tämän teoksen, mutta en ole varma. Minulla on nyt rivi lainaamiani kirjoja odottamassa lukuvuoroa. Eilen aamupuolella Helena piirsi luonnoksia, ratkoi ristikoita ja kirjoitti muistiinpanoja vanhalla läppärillään. Minä järjestelin omalla koneellani viimeaikaisia kirjoitelmiani. Kirjoitin päiväkirjaa, kaunokirjoituksella kuulakärkikynällä Helenalle ja alustavasti tämän päivän postausta, mutta en aloittanut mitään uutta fiktiota. Lounaana meillä oli eilen Helenan edellisenä päivänä kokkaamaa slaavilaista tattikeittoa. Eilen iltapäivällä luimme ääneen Don DeLillon romaania Alamaailma, jossa on siirrytty vuoteen 1951 eli pallo palaa tällä tavoin takaisin. Illemmalla Helena luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan toista osaa Tammettu virta. Unilukemisena hänellä on edelleen Fay Weldonin romaani Minuahan et unohda. Minä luin Dario Fon omaelämäkerrallista teosta Ensimmäiset seitsemän vuottani ja muutama niiden lisäksi. Iltakahdeksalta pääsimme seuraamaan nhl-jääkiekkoa, Detroit vastaan Colorado, joka päättyi vierasjoukkueen voittoon 0-5.