Taavetissa

     

Kesäaika päättyi. Seitsemän astetta tänä aamuna Luumäen Taavetissa. Eilen illalla näimme kuun, joka oli melkein täysi, mutta nyt taivas on pilvessä. Postauskuvana on Helenan työnurkkaus ja töyhtötiaistyö maalaustelineellä. Kuva on otettu iltapäivällä aiemmin menneellä viikolla. Helena on ottanut työstään myös erillisen kuvan, joka on mukana päivän postauksessa. Eilen oli myös sateista aamulla ja Helena laittoi seitsemältä pyykkikoneen päälle, ja minä istuuduin klaffipiirongin ääreen kirjoittamaan. Edeltävänä yönä olin kirjoittanut mielessäni Viilipytty -tarinaa unen ja valveen välisessä horroksessa. Palauttelin tätä kirjoittamaani koneelle, mutta se luontui nihkeästi. Myöhemmin Viilipyttyyn kertyi kuitenkin kolme sivua lisää. Lähdimme eilen puolen yhdeksän aikaan lenkille ja samalla kauppa-asioille. Kiersimme pururataa pitkin länteen Vallikujalle ja vesitornin ohi ja alas Linnalantielle. Kannossa pururadan varrella oli hyvävoimaisen näköisiä sieniä. Penkit kimalsivat vettyneinä. Muita kuvia tuli otettua myös, muun muassa Helenan villasukat. Eilen iltapäivällä Helena virkkasi isoäidinneliöitä ja piirsi katsoessaan läppäriltä sarjoja. Hän luki Helena Immosen jännäriä Pronssiyö. Minä luin James Joycen teosta Finnegans Wake. Illalla katsoimme tallenteena alkua Suomen ja Englannin amerikkalaisen jalkapallon em-kisaottelusta, joka pelattiin Vantaan Myyrmäessä, mutta se ei vienyt mukanaan. Vaihdoimme filmiin ja katsoimme Aki Kaurismäen elokuvan Kauas pilvet karkaavat.