Tilkankadulla

    

Tein eilen retken Espoon Lakistoon, mutta en löytänyt vieläkään korvasieniä. Yhden näin sentään. Kuvasin itiöemän maantien luiskasta. Lehtokurppa, oletan lintuoppaan mukaan, oli lentänyt viimeisen lentonsa ja lepäsi siivet supussa tienvieressä. Kuvasin mansikankukkia, keltaisia leinikkejä, tupasvillaa ja lisäksi hakkuuaukealta vanhan ruosteisen lapionterän ja moottorisahanketjun, jotka oli aseteltu kannonnokkiin. Kauppareissulla rohkea sepelkyyhky poseerasi meille pensaan juuressa. Koska vietin aamupäivän matkalla, etenin eilen Gaz matkaan -käsikirjoitusta vain viisi sivua. Tänään saan melko varmaan käsikirjoituksen ensimmäisen osan käytyä loppuun. Helena tekee akvarelleja ja virkkaa yksivärisiä isoäidinneliöitä. Hän lukee Simenonin dekkaria Maigret ja penkillä istuskelija. Minä luin eilen kaksi sivua Franz Kafkan Briefe an Milena ja neljäkymmentä sivua Kjell Westös bok Tritonus. Olen lukenut sitä kohta kaksisataa sivua eli yli puolen välin. Jos kirja ei olisi på svenska, en lukisi sitä loppuun. Ehkä musiikista paremmin perillä olevat saavat siitä enemmän irti, mutta minua kirjan juoni ja teema ei puhuttele.

Tilkankadulla

   

 

Eilen kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina kävimme Hakaniemen torilla Maalaismarkkinoilla. Matkalla jaloittelimme Kampissa sen verran, että otimme muun muassa kuvan lokki -maamerkistä tai katonpäällyskoristeesta Tennishallin päässä Eteläisellä rautatiekadulla. Hakaniemessä ostimme kaksi reikäleipää yhdestä kojusta ja toisesta paistetut muikut. Väkeä oli ahtautuneena riittämiin. Lokit vaanivat makupaloja torimyyjien autojen katoilla. Palasimme kolmosen ratikalla sen päättärille asti Meilahteen ja kävelimme loppumatkan Pikku Huopalahteen. Kirkonkellot moikuivat, kun kuljimme Pihlajatietä pitkin. Stilisoin eilen yli kaksikymmentä sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Helena akvarellasi ja teki käsitöitä iltapäivällä. Hän lukee Simenonin dekkaria Maigret ja penkillä istuskelija. Minä luin toista sivua Kafkan Briefe an Milena auf Deutsch ja viisikymmentä sivua Kjell Westön romaania Tritonus på svenska. Westö ei käytä kirjassaan lainausmerkkejä repliikeissä ja pitkät puhelinkeskustelut hän on kirjannut samaan kappaleeseen. Piti vilkaista, oliko kirjailijalla tämä tyyli jo ennen: Leijat Helsingin yllä -kirjassa on lainausmerkit repliikkien ympärillä.

Tilkankadulla

    

Tänään on Puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Paraatipäivä. Eilen juhlittiin koulun päättymistä. Todistukset on saatu, valkolakit ja stipendit ja ansaittu kesäloma alkaa. Otimme eilen kuvia rannalla. Puiston hiekkakäytävältä löytyi muun muassa linnunjalka. Minkä linnun? Voisiko olla naakka, varis? Raparperi kukkii komeasti. Kanadanhanhet lepäilevät ja untuvikot myös. Stilisoin eilen kuusitoista sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Poistin myös tekstiä viiden sivun verran. Kaikkiaan käsikirjoitus on lyhentynyt reilun kaksikymmentä sivua. Tiivistämistä. Helena teki eilen jotain akvarellia ja virkkasi telkun ääressä. Hän aloitti illalla Simenonin dekkarin Maigret ja penkillä istuskelija. Jag har läst hundra tjugo sidor Kjell Westös roman Tritonus. Olen lukenut ennen yhden kirjan Westöltä, Leijat Helsingin yllä, jossa tapahtumia oli Munkkivuoressa ja -niemessä. En muista huomioinko silloin tekstistä, että kirjailija harrastaa suurelta osin epäsuoraa kerrontaa? Nu när jag läser Tritonus, den siticker i ögat. Sanotaanko se noin på finlandssvenska? Ich habe auch ein bischen Kafkas Briefe an Milena gelest.

Tilkankadulla

    

 Pilvessä. Ilmavirtaus käy edelleen luoteesta. En ihmettele sitä, että me seisoimme eilen Helenan kanssa nelosen ratikkapysäkillä odottamassa kyytiä, jota ei tullut, sillä emme seuraa nykyään uutisia, mutta hämmästyttävän paljon oli myös muita tuulettamassa itseään Helsingin lauhassa kesässä. Tärkeän valtiovierailun hengessä. Toivon, ettei kukaan koululainen myöhästynyt viimeisten koulupäivien tärkeästä kokeesta ja jos myöhästyi, sai anteeksi sen. Ihminen on anteeksiantavainen olento. Ja myös muuttaa mieltään. Hyvä muistaa, että tämän päivän parhaat kaverit voivat huomenna muuttaa leiriä. Kävelimme Munkkiniemeen, veimme kylpytakin vaatekeräykseen ja minä palautin yhden kirjan kirjastoon. Satoi hetken. Helena kuvasi Pikku Huopalahden rannassa tiiran kivellä nielemässä kalaa ja haikaran lentävän ja laskeutuvan vastarannan kaislikkoon. Työstin yksitoista sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Helena tekee luonnoksia ja virkkaa yksivärisiä isoäidinneliöitä. Hän lukee Maigret’ä och jag läser Kjäll Westös Tritonus. Illalla katsoimme Tarantinon ohjaaman elokuvan Kunniattomat paskiaiset. Olen karsastanut sitä filmiä aiheen takia, mutta eilen olin viimein valmis katsomaan miten hyvä ohjaaja käsittelee tällaista draamaa. Hyvin. Puolenyön aikoihin pilvirepaleet leijailivat sen verran ohi, että pääsimme ihailemaan täysikuuta.

Tilkankadulla

    

Hrr, pohjolan kesää. Helsingin Kaisaniemen säähavaintoasemalla tänään perjantaiaamuna viisi pilkku neljä astetta. Suomen sääkartalla näkyy Kuusamon kohdalla lumihiutaleen symboli. Eilen tutustuimme Kyläsaaren kierrätyskeskukseen. Menimme bussikyydillä Rautatientorilta Hakaniemen ja Arabianrannan tienrakennuskaaoksen läpi. En tiedä kierrätyskeskuksen historiaa, mutta siellä se tiilipytinki on levännyt tavallaan vesijättömaalla vuosikymmenet. Tilaa riittämiin ja tuotevalikoima on runsas. Palasimme ratikalla keskustaan kahville Coffee Houseen. Helenan varaama Georges Simenonin dekkari Maigret ja penkillä istuskelija oli noudettavissa Munkkiniemen kirjastosta, joten valikoimme nelosen ratikan ja kolkuttelimme sinne. Poistohyllystä löysin Ernest Hemingwayn kirjan Kuolema iltapäivällä ja toisena Simenonia ranskaksi Les vacances de Maigret. Laitoin keskustasta saamamme hesarin pöydälle, asettelin kirjat lehdelle ja otin kuvan. Eilen oli vaihteeksi sellainen kohta Gaz matkaan -käsikirjoituksessa, että jouduin etenemään varpaisillani. Kuusi sivua. Helena tekee käsitöitään ja luonnostelee luonnon ihmeitä. Hänellä on kesken Simenonin Maigret ja Pigrattin tanssijatar. Jag läser Kjell Westös bok Tritonus. Ja är på sidan fyrtiofem. Musiker i skärgården. Vet inte om alla namner i boken är äkta, åtminstone Helsingfors, Copenhagen och Hamburg.

Tilkankadulla

    

   

 Kesäkuun ensimmäisen päivän aamuna on Helsingin Pikku Huopalahdessa kahdeksan astetta. Luoteistuulta. Kesän enteitä. Kesä nupullaan. Eilen teimme visiitin Hietalahden Kauppahalliin. Olimme liian aikaisessa, joten puolet kojuista ei ollut avannut vielä, luukut edessä. Muutama kahvipaikka oli auki ja ulkona olisi päässyt telttaan ja terassille kahvittelemaan. Aurinko paistoi ja ilmaan viritetyt lokkisiimat erottuivat. Palasimme mutkitellen keskustaan, Helena osti matkalta akvarellilehtiön ja jatkoimme nelosen ratikalla Meilahteen Paciuksenkadulle. Rantaan Mäkkärin edustan nurmikolle olivat kanadanhanhet perustaneet lastentarhan. Ohikulkijat väistelivät untuvikkoja ja ulosteläjiä. Kävin eilen kahdessa luku- ja kirjoitusrupeamassa läpi ja stilisoin kuusitoista sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Lukuvalikoimani on parhaillaan pelkästään kielillä, Kafkan Briefe an Milena auf Deutsch och Kjell Westös Tritonus på svenska. Edellisessä olen sivulla 57 ja jälkimmäisen aloitin vasta ja pääsin siinä sivulle 26. Luenko tekstiä vai kieltä? Helena täyttää muistivihkoaan keväisen Helsingin vaikutelmilla, tekee harjoituksia rhododendronien kukista, tutkii niitä kännykän näytöltä ja opiskelee. Hänellä on Simenonin Maigret ja Picrattin tanssijatar kesken. Maigret ja penkillä istuskelija oli eilen toista tai kolmatta päivää matkalla.

 

Tilkankadulla

   

 

 Toukokuu päättyy kesäisenä, mutta ei helteisenä. Eilen kävimme Helsingin Siilitiellä tutustumassa mielenkiintoiseen Kahdeksas aisti -kirpputoriin, jossa oli tavanomaisten vaatteiden lisäksi paljon vanhoja huonekaluja, yhtenä pyöreä, muovinen, yksijalkainen pöytä, valitettavasti valkoinen. Kirppiksen tuotteiden näytteilleasettelu oli tehty huolellisesti. Kuljimme bussilla kaupungin poikki, Paciuksenkadun pysäkiltä reissasimme runkolinjan autolla Herttoniemeen ja metrolla yhden asemanvälin. Takaisin palatessamme teimme koukkauksen tervehtimään tuttuja Jollaksessa. Eilen jatkoin kaksikymmentä sivua Gaz matkaan -käsikirjoituksen parissa. Vajaa kolmannes koko käsikirjoituksesta on käyty läpi ja aikaa siihen on mennyt kaksi ja puoli viikkoa. Helenalla kertyy lisää isoäidinneliöitä koriin. Välillä hän tekee luonnoksia. Hän lukee Simenonin dekkaria Maigret ja Picrattin tanssijatar. Maigret ja penkillä istuskelija on matkalla. Minä luin loppuun William Faulknerin kirjan Liekehtivä elokuu. Draamaa, joka päättyi tyylikkäästi ja kaikki irralliset langanpäät selvisivät. En sano kuitenkaan, että tämä oli parasta Faulkneria. Illalla katsoimme italialaisen jännärin mustavalkoisten elokuvien aikakaudelta. Veikeää, kun näkee muistutukseksi puhelimen, jossa on pyöritettävä numerolevy ja hienoja kaikki elokuvassa nähdyt viisikymmentäluvun autot. Unohdin mainita, että Jollaksessa ajoi vastaamme vanha pakettivolkkari. Se oli vielä pienempi kuin Kleinbus.