Meidän muutto

    

Viikko numero yksi. Tänään on Taavin, Taavetin ja Daavidin nimipäivä. Meidän muutto matkaa Taavettiin kahdeksan päivän päästä. Satoi tihkua eilen aamupäivällä Helsingin Pikku Huopalahden Tilkantorin rannassa, kun kävimme kaupalla. Helena katsoi eilen aamupuolella Showtrialia, luulen ja minä kirjoitin sivun verran Oli aika -tarinaa. Pieniä keskittymisvaikeuksia on ja pientä epäilystä siitä, etten vain kirjoita onneni ohi. Pidän kertomusta lämpimänä. Vein eilen alakerran kierrätyshyllyyn lasitavaraa ja muutaman lautasen. Tutkin hyllyssä olevia kirjoja, mutta ne eivät innostaneet, joten pidämme väliä ääneen luvussa. Helenalla on e-kirja luettavana muun ajanvietteen ohessa. Minä luin eilen illalla Doris Lessingin kirjaa The Golden Notebook, sen toista osaa Free Women 2 ja joka jatkuu mustana, punaisena, keltaisena ja sinisenä muistikirjana. Pääsin keltaiseen muistikirjaan asti, Anna Wulfs emotional life.

Meidän muutto

    

Leutoa ja märkää, joulukuun loppu Helsingissä 2024. Nollaraja kulkee maan puolivälissä. Meidän muutto on siinä vaiheessa, että kaikki seinät ovat tyhjiä, verhot puuttuvat ja esillä ovat enää vain välttämättömät, niukat ”retkivarusteet”. Toiseksi viimeinen sunnuntaimme Tilkankadulla. Vietimme vastikään kolmannen joulumme Tilkankadulla ja kohta juhlimme kolmannen kerran Uutta Vuotta täällä. Eilen toimme kaupalta ruokaostosten ja juomien lisäksi kaksi tyhjää banaanilaatikkoa. Iltapäivällä niihin kertyi pohjalle toiseen muutama tavara tiskikaapin alta ja toiseen uunipelti. Sidoin eilen yhteen nippuun sauvakävelysauvoja, jotka tulivat jätesäkkiin yhdessä kenttämaalaustelineen ja kameranjalustan kanssa ja sidoin ne paketiksi. Sidoin maton. Luimme lopun iltapäivää ääneen Leif GW Perssonin rikosromaania Lindamurha, sen loppuun asti, kahdeksankymmentä sivua. Oli jotenkin oikea hetki lukea se päätökseensä. Jännitys oli kadonnut siitä jo kauan sitten. Unilukemisena Helena luki Sienilehteä ja minä jatkoin Doris Lessingin kirjaa The Golden Notebook.

Meidän muutto

    

Tänä lauantaina on Viattomien lasten päivä, huomasin Almanakasta. Kuvasin toissapäivänä Helenan uusimman luonnosvihon työt, jonka vihon sain joululahjaksi. Postauskuvana yksi niistä töistä. Kun tyhjensin eilen klaffipiirongin isot laatikot, sieltä tuli pieni muuttolaatikollinen edellisiä Helenan luonnosvihkoja ja kaksi vanhaa omaa tekstiäni, toinen kirjoitettu mekaanisella kirjoituskoneella ja toinen tuloste. Lisäksi kymmeniä isoja kirjekuoria lastenlasten piirroksia vuosien varrelta. Kävimme eilen aamupäivällä kaupassa Mannerheimintien varrella ja otin matkareitiltä muutaman kuvan. Yksi tyhjä banaanilaatikko odotti kaupan tuulikaapissa. Ostimme ruuaksi kalapuikkoja ja ranskalaisia ja lisukkeeksi punajuurisalaattia. Ostimme varastoon hernekeittopurkin ja paketin kananmunia. Muuttoon oli aikaa eilen kymmenen täyttä päivää, tänään yhdeksän, joten varastot on mitoitettava sen mukaan. Eilen iltapäivän aluksi täytimme jälleen muutaman banaanilaatikon, joita on kaikkiaan neljäkymmentäseitsemän kappaletta valmiina. Luimme eilen ääneen Leif GW Perssonin rikosromaania Lindamurha, jossa syyllinen on jo löydetty, mutta tekstissä kerrataan tapahtumia, palataan ajassa takaisin päin ja kerrotaan, mitä kukin teki edeltävinä ratkaisevina vaiheina. Vai olisiko lopussa vielä tulossa jokin yllätys ja käänne? Se selviää.

Meidän muutto

    

Howtrial – niminen sarja läppärin näytön rajauksessa. Se taitaa kyllä olla Showtrial. Joulunpyhät ovat ohi ja voimme jatkaa Meidän muuttoa. Niin jatkoimme pyhinäkin. Laskin eilen aamupuolella, että meillä on pakattuna ja sidottuna 41 banaanilaatikkoa ja kaksi laatikkoa on täynnä, mutta tarkoituksella vielä sitomatta. Eilen aamusella kirjoitin Oli aika -tarinaa, jota on alun kymmenen sivua. Aloitin sen kaksi viikkoa sitten. Helena on lajitellut erilleen viime hetkeen asti tarvittavat astiat ja lääkkeet, jotta niitä ei pakattaisi piiloon vahingossa. Välillä hän katsoo Showtrialia tai pelaa pasianssia tai täyttää sanaristikoita. Muuttoa odotellessa. Luimme eilen iltapäivällä ääneen Leif GW Perssonin rikosromaania Lindamurha. Kirjaa riittää meillä vielä viikonlopun yli. Helena luki loppuun päiväkirjavihkoni kahdelta kuukaudelta menneenä syksynä. Seuraavassa päiväkirjassa on Meidän muuton tarinaa. Luin iltamyöhällä kymmenen sivua Doris Lessingin kirjaa The Golden Notebook. Rakastaja häipyy.

 

Meidän muutto

    

Hyvää Tapaninpäivää. Teimme eilen, Joulupäivänä, kun päivä oli valjennut, kävelylenkin Tilkankatua Tilkantorille ja Pikku Huopalahden rantaa takaisin Tilkankadulle. Tilkantorilla oli koristeltu betonipilarit jouluisin virkkauksin. Musta maa ja jäätä rippeinä. Eilen aamupäivällä Helena katsoi uutta löytämäänsä sarjaa läppärillä ja minä kirjoitin tunnin ajan Oli aika -tarinaa, mutta en edennyt siinä. Söimme keitettyjä perunoita ja kananmunakastiketta. Iltapäivällä jatkoimme keittiökalujen ja kuivattujen sienten pakkaamista. Myöhemmin luimme ääneen yli tunnin ajan Leif GW Perssonin rikosromaania Lindamurha. Polveilevaa tekstiä niin kuin uskoakseni rikostutkimuskin on polveilevaa ja riippuu siitä, ketkä sitä työtä tekevät. Helenalla oli unilukemisena päiväkirjavihkoni syksyltä. Minä luin kymmenen sivua Doris Lessingin kirjaa The Golden Notebook.

Meidän muutto

    

Hyvää joulupäivää. Eilen jouluaattona kokosimme lisää paketteja, mutta emme kolistelleet niin kuin aatonaattona. Valikoimme kollaasikuvaan kirjahyllyn purkua toissapäivältä ja väriläiskäksi Helenan talvisen akvarellin osan Luumäen Uron meijeristä. Kirjoitin eilen aamupuolella sivun lisää Oli aika -tarinaa. Kävimme yhdessä ulkoilemassa, kauppareissun, ilman liukuesteitä, sillä täällä meren tuntumassa ei ole lunta eivätkä jalkakäytävät ole jäässä. Helena halusi, että laitamme alulle keittiötarpeiden pakkaamisen muuttolaatikoihin. Kolme banaanilaatikkoa ja yksi pieni muuttolaatikko tulivat täyteen, sidoimme ne ja pinosimme edellisten jatkoksi. Eilen iltapäivällä luimme ääneen Leif GW Perssonin rikosromaania Lindamurha. Helena kritisoi sitä, että kirjoittaja ottaa esiin kaikkia sivuasioita ja tuo tekstiin mukaan uusia henkilöhahmoja. Meillä on lukematta kaksisataa sivua kirjasta. Joululahjaksi Helena antoi minulle yhden luonnosvihon menneeltä syksyltä ja minä annoin hänelle päiväkirjavihon, joka kattaa ajankohdan viime syyskuun lopusta marraskuun loppuun. Illalla saunoimme, keitimme nakkeja, joimme teetä ja myöhemmin punaviiniä.

Meidän muutto

    

Hyvää Joulua. Ehkä minun pitäisi toivottaa Helenalle ja itselleni myös Hyvää muuttoa. Kollaasikuvassa tontut vilistävät silmissä. Kaunis kesäpäivä -blogi nousi vuoden päätteeksi blogit.fi -sivuston suosituimmaksi kulttuuriblogiksi ja kaikkien blogien sarjassa sijoitus on sadasensimmäinen. Oletan, että Meidän muutto -seuranta on vaikuttanut suosioon. Erilainen tapa viettää joulua ja joulun pyhiä. Tänä jouluna Helena ei ole tehnyt laatikoita etukäteen pakkaseen eikä ole omatekoisia joulutorttuja eikä pipareita. Kinkun olisimme ostaneet, jos silmään olisi osunut tarpeeksi pieni. Eilen, aatonaattona kirjoitin aamupuolella sivun lisää Oli aika -tarinaa. Kahdeksan aikaan aamupäivästä aloin purkaa kirjahyllyjämme. Kahden ja puolen tunnin urakka. Helena otti kuvia. Iltapäivällä kävin yksin kaupalla. Helena jäi päivystämään kotiin, koska vuokranantajan edustaja oli tulossa tekemään muuttotarkastuksen. Aika oli sovittu tai saneltu kello yhdeksän ja kuudentoista välille. Tarkastaja tuli kolmen jälkeen. Kun tarkastus oli suoritettu, luimme ääneen tunnin ajan Leif GW Perssonin rikosromaania Lindamurha. Myöhemmin illalla Helena katseli uusinta Sienilehteä ja sarjaa läppäriltä. Minä luin muutaman sivun Doris Lessingin kirjaa The Golden Notebook ja vaihdoin sitten kuunteluun: Laitoin kuulokkeet korviin ja selasin ja kuuntelin musiikkia kännykästä.