Muutto

    

Aamuviideltä Luumäen Taavetissa oli kahdeksan ja puoli astetta. Illalla parvekkeella huomasi miten nopeasti ilma viileni auringon laskettua. Eilen pakkasimme vain kolme laatikkoa, eri kokoja. Purin yhden ison palikkahyllyn ja television jalustana pitämämme kaksitasoisen hyllynosan. Eilen olimme liikekannalla vasta vähän ennen yhdeksää, kun oli asiaa apteekkiin. Sieltä kaupalle, jossa henkilökunta kysyi auttavaisesti, varaavatko he meille lisää tyhjeneviä laatikoita? Kyllä, kiitos. En tosin tiedä, kuinka monta laatikkoa olisi vielä tarpeen, mutta kai niissäkin on rajansa. Helena lukee yhä LeCarren kirjaa Värisuora ja minä olen edennyt yli sadan sivun Simone Buchholzin Revolverherziä. Olemme yhtä mieltä siitä, että LeCarren teksti on hyvää, mutta Buchholzin suhteen Helena on ihastunut kirjailijaan ja hänen tyyliinsä, kun taas minä pidän sitä perinteisen kliseisenä. Saa nähdä onko juonessa jotain sellaista, joka vetäisi minut imuun? Kiva kuitenkin lukea kielillä. Helenalla on valittuna kotikirjastosta sivuun – ennen kuin ennätän pakata ne – kolme kirjaa lisää tulevien vajaan kolmen viikon ajaksi: Robert Harrisin Arkkienkeli, Caroline Grahamin Marionetin kuolema ja Sara Paretskyn Muistin ansassa, jotka ovat kaikki kolme Luumäen pääkirjaston poistoja. Nyt näyttää siltä, että minunkin pitää alkaa vilkuilla hyllyjä, josko siellä olisi se jokin teos, joka sopisi muuttotunnelmaan ja Buchholzin jälkeen?

Muutto

    

Eilen aamulla oli yökasteen jäljiltä niittyä täplittämässä vieri vieressä vaaleita, pieniä hämähäkinverkkoja. Niitty muuttuu vuodenaikojen ja säiden mukaan. Illalla salama välähti yhtäkkiä ja jyrisi melkein saman tien. Alkoi sataa. Tänään on luvassa enemmän sadetta. Saldona eilisen jälkeen me muuttajat olemme pakanneet tähän mennessä täyteen kaksitoista banaanilaatikkoa, kymmenen pahvista muuttolaatikkoa ja kahta eri kokoa olevia pahvisia pakkauslaatikoita, isompia seitsemän ja pienempiä kaksikymmentäviisi kappaletta. Viisikymmentäneljä laatikkoa. Olemme tehneet tätä pakkaamista kuuden päivän aikana ja työ jatkuu yhä. Kasaamista odottaa viisi muutto- ja kolme pahvilaatikkoa ja lisäksi aion kysyä lisää banaanilaatikoita, kun käyn tai käymme kaupalla. Mihin tämä laatikkomäärä mahtuu? Mistä sitä tavaraa kertyy näin tuhottomasti? Kolme viikkoa tasan määräpäivään, jolloin muuttokyyti on tulossa kahdeksalta. Eilen, sunnuntaina rentouduimme tavallista varhemmin ja katsoimme jalkapalloa alkuiltapäivästä alkaen. Sitä ennen päiväunilla sain idean tulevan asuntomme varastotilan järjestämiseksi tai paremmaksi ja toimivammaksi järjestykseksi: Olimme jo päättäneet, mitkä hyllyt pystytämme varastoon eikä huoneistoon niin kuin nyt. Tästä mieli jalosti asiaa lisää ja päätin karsia tasoja näistä varastoon tulevista hyllyistä ja jolloin ne soveltuvat paremmin eri kokoisten taulujen varastointiin ja säilytykseen. Meillä oli Lappeenrannan asunnossamme sitä mallia tai tavoittelimme sitä, mutta tässä Luumäen Taavetin uusimmassa kerrostalossa tuli tältä osin takapakkia. Nykyinen varastotilamme on liian pieni ja epäkäytännöllinen meidän erityisiä tarpeitamme varten. Olemme vain tupanneet sen niin täyteen kuin on kyetty, mutta tätä virhettä emme aio tehdä seuraavalla kerralla. Ihminen oppii tai ainakin luulee oppivansa.

Muutto

   

Muuton ohessa huomaa sentään aina jotain myös ulkopuolisesta maailmasta: Tänään, sunnuntaiaamuna puut ovat kietoutuneet usvaan Luumäen Taavetissa. Lämpötila on kymmenen astetta. Taiteen maailmasta -blogista luin Puolan tuhonneen seuraavan, venäläisvallan pystyttämän sotamuistomerkin. Käsittääkseni samalla tuhotaan tahallaan taidetta. Sama ilmiö pöyristytti, kun talebanin sissit tai vastaavat räjäyttivät taivaan tuuliin ikiaikaisia muinaismuistomonumentteja ja kun natsit tekivät kirjarovioita ja poistivat huonoa ja väärää taidetta. Sitä silloin ja sama tapahtuu nyt. Onneksi muutossa ei tarvitse käyttää tuhovoimaa, vaan askarrella ja näperrellä. Muuttoon kuuluu kaikkia erilaisia asioita ja jopa aarteita, jotka on pakattava mukaan kimpsuihin. Mitä mahtaisi Stephen King tuumia, kun hänen kirjansa mittaavat aikaa pysähtyneen kellon ympärillä? Eilen lauantaina kannoin kaupalta kaksi banaanilaatikkoa lisää. Niitä on tähän mennessä täynnä kahdeksan. Seitsemän muuttolaatikkoa on pakattu, kuusi keskikokoista pahvilaatikkoa ja kaikki kaksikymmentäviisi tilaamaamme ja hakkimaamme pienempää pahvilaatikkoa. Olohuoneessamme ja keittiössämme on pahvilaatikkorintuukset kummassakin. Olemme myös poistaneet tavaroita. Niitä on viety kierrätykseen työllisyysyksikön kirpparille, keräyslaatikoihin, mutta huonokuntoisia vaatteita on laitettu roskiin ja lasitavaraa lasinkeräysastioihin. Näiden puuhien ohessa Helena lukee, parhaillaan LeCarren kirjaa Värisuora. Hän luki Tolstoin Kasakat, piti siitä ja sen jälkeen Mauri Sariolan salapoliisiromaanin Laukausten hinta, jossa näkyi silloinen aikakausi. Minä pidän näitä eri päiväkirjojani eli kirjoitan, suollan sanoja, omaa, yksityistä päiväkirjaa läppärillä, Kaunis kesäpäivä -blogin postauksia ja kolmantena täytän kaunokirjoituksella lyijykynällä vihkoja, jotka päätyvät merkkipäivälahjoina Helenalle.

 

Muutto

   

Neljätoista ja puoli astetta viideltä Luumäen Taavetissa. Eilen teimme aamulla yhdessä kauppareissun. Samalla toimme neljä banaanilaatikkoa. Helena aloitti hommat kuitenkin pesemällä parvekelasit ja olohuoneen ikkunan ja parvekkeenoven lasin. Iltapäivällä hän tyhjensi keittiön kaappeja astioista. Tuomamme banaanilaatikot täyttyivät hetkessä. Taittelin Helenalle kaksi muuttolaatikkoa, jotka ovat nekin nyt täynnä keittiötarpeita. Kymmenen laatikkoa on tässä rauhallisesti seuranamme, kun nautimme aamiaista. Tähän mennessä olemme pakanneet kaikkiaan 25 pientä laatikkoa, kaksi keskikokoista, neljä muuttolaatikkoa ja kuusi banaanilaatikkoa. Purin jälleen yhden palikkahyllyn. Niille on tullut meidän puheissamme sellainen nimitys. Hyllyt koostuvat umpipuisista hyllytasoista ja hyllyjen väliin tulevista pystypuista. Hyllyjen päissä on reiät puutapeille, jotka liittävät hyllyn alempaan ja ylempään pystypienaan. Hyllyjen alla on lyhyet pienat jalkoina ja samat pienat tulevat myös hyllyjen päihin. Kätevä konstruktio. Sen saa purettua ja kasattua taas uudestaan. Kasaan niitä unissakin. Viime aikoina olemme menneet varhain nukkumaan, mutta eilen katsoimme sentään Lazion ja Interin välisen ottelun puoliväliin. Pientä irrottautumista muuttoajatuksista.

 

Muutto

    

Tulee joskus hetki jolloin tarvitaan...    

Suklaata ja kahvia muuttajille. Toissa-aamuna, kun kävin yksin kaupalla, Helena muistutti, että tuo suklaalevy. Unohdin. Hän luuli tietenkin, ettei se ollut viatonta, mutta eilen aamulla korjasin virheeni. Helena pesi eilen makuuhuoneen ja keittiön ikkunat. Tähän mennessä kaikki 25 pientä pahvilaatikkoa on käytetty ja täytetty ja niiden lisäksi kaksi banaanilaatikkoa ja yksi pahvinen muuttolaatikko. Kaksi kirjahyllyä on purettu. Helena on pakannut laseja ja astioita. Päivän päätteeksi piirsin jonkinmoisen pohjakuvan asunnosta, jotta saatoimme miettiä sisustusratkaisuja, jotka tosin varmistuvat vasta paikan päällä. Helena luki Megan Rapionen kirjan Yksi elämä ja puisteli päätään takapajuiselle Amerikalle. Hän aloitti seuraavaksi Leo Tolstoin nuoruudenteoksen Kasakat. Minä olen lukenut viisikymmentä sivua Simone Buchholzin kriminaaliromaania Revolverherz. Eilen HJK selvitti tiensä Eurooppa -liigaan täksi kaudeksi. Suomalaista jalkapallomenestystä.

Metro 40v

Muutto

    

Muuttovartija paikalla. Eilen aamulla, kun patikoin kaupalle, katselin kuivia lehtiä Luumäen Taavetin Vallitiellä. Koivun lehdet kellersivät. Muuttoprojektissa Helena on käynyt läpi vaatehuoneessa olevia pieniä kenkälaatikoita, joista on löytynyt valokuvia kehyksissä ja piirroksia mummolle. Pelejä löytyi kassillinen, vaikka annoimme edellisessä muutossa kaikki isot lautapelit pois. Eilen yhdeksän jälkeen aamupäivällä olin täyttänyt viisi pientä pahvilaatikkoa kirjoilla ja tilkkeillä, nyörittänyt ne narulla ja raapustanut tikkukirjaimin laatikon kahteen pystykylkeen KIRJAT. Kahdelta olin pakannut neljä pikkulaatikkoa lisää. Pyyhin samalla pölyt kirjoista. Illalla olin paketoinut päivän saldona kaikkiaan neljätoista pientä laatikkoa kirjoja ja yksi kirjahylly oli purettu. Istuimme sen jälkeen iltaa ja lueskelimme, Helena Megan Rapinoen kirjaa Yksi elämä ja minä otin Simone Buchholzin Revolverherzin. Välillä ukkonen jyrähti muutaman kerran ja satoi hieman. Nyt aamulla on viisitoista astetta ja neljä metriä luoteistuulta.

Muutto

 

Eilen aamuseitsemältä leijaili usvaa Taavetin keskustassa. Muuttoseuranta jatkuu: Postin kuljetus oli perillä eilen aamulla ennen yhdeksää. Peukut. Toimii. Peukkuja kaikille muillekin. Helena ehti järjestellä aamutunteina makuuhuoneen tankokaapin ja yläkaapit. Hän järjesteli jo toissapäivänä osin vaatehuonetta ja suunnitteli tekevänsä järjestelyn loppuun eilen iltapäivällä, ottaa alas hyllyiltä kaikki verhot ja viedä ne tuulettumaan parvekkeelle. Se ensin. Näin tapahtui. En saanut purkaa postin kolmea pahvikollia sitä ennen. Ne odottivat pahvisin virnein eteisen seinustalla. Minulle kävi. En tuntenut kiireen painetta. En havainnut sitä millään suunnalla. Eilen varhemmin, aamuaskareina irrotin jalat vanhasta, huonokuntoisesta sohvapöydästä ja kiikutin jalkapaketin ja pöytälevyn roskiin. Myöhemmin tein toisen reissun kuormana kaikkea nurkkiin kerääntynyttä puolikuntoista rompetta. Muutto- ja pahvilaatikkopaketit oli siihen mennessä purettu ja kokosin ensimmäisen pienen pahvilaatikon, johon tulee siis kirjoja. Tyhjensin myös vanhan peltisen pakkilaatikkoni, poistin tarpeetonta materiaalia ja järjestin sen uudestaan ja järkevämmin kuin ennen. Välillä haimme kirjastosta saapuneen varauksen, Megan Rapinoen kirjan Yksi elämä. Helenalla on muuton taukohetkinä luvussa Simone Buchholzin Revolverherz, auf Deutsch ja hän luki sen loppuun ennen kuin päivä päättyi. Se oli hänen Helsingin tuliaisensa. Minä luin eilen loppuun William Carlos Williamsin ohuen teoksen Spring and All, in English ja käytin muutamassa kohden sanakirjaa ja ymmärsin kirjan paremmin kuin ensimmäisellä lukukerralla vuosi sitten: Williams vannoo mielikuvitukseen ennen tiedettä. Hän hakee runouden ja proosan eroja, tölväisee Shakespearea ja kehuu Marianne Moorea.