Eilen aamulla oli yökasteen jäljiltä niittyä täplittämässä vieri vieressä vaaleita, pieniä hämähäkinverkkoja. Niitty muuttuu vuodenaikojen ja säiden mukaan. Illalla salama välähti yhtäkkiä ja jyrisi melkein saman tien. Alkoi sataa. Tänään on luvassa enemmän sadetta. Saldona eilisen jälkeen me muuttajat olemme pakanneet tähän mennessä täyteen kaksitoista banaanilaatikkoa, kymmenen pahvista muuttolaatikkoa ja kahta eri kokoa olevia pahvisia pakkauslaatikoita, isompia seitsemän ja pienempiä kaksikymmentäviisi kappaletta. Viisikymmentäneljä laatikkoa. Olemme tehneet tätä pakkaamista kuuden päivän aikana ja työ jatkuu yhä. Kasaamista odottaa viisi muutto- ja kolme pahvilaatikkoa ja lisäksi aion kysyä lisää banaanilaatikoita, kun käyn tai käymme kaupalla. Mihin tämä laatikkomäärä mahtuu? Mistä sitä tavaraa kertyy näin tuhottomasti? Kolme viikkoa tasan määräpäivään, jolloin muuttokyyti on tulossa kahdeksalta. Eilen, sunnuntaina rentouduimme tavallista varhemmin ja katsoimme jalkapalloa alkuiltapäivästä alkaen. Sitä ennen päiväunilla sain idean tulevan asuntomme varastotilan järjestämiseksi tai paremmaksi ja toimivammaksi järjestykseksi: Olimme jo päättäneet, mitkä hyllyt pystytämme varastoon eikä huoneistoon niin kuin nyt. Tästä mieli jalosti asiaa lisää ja päätin karsia tasoja näistä varastoon tulevista hyllyistä ja jolloin ne soveltuvat paremmin eri kokoisten taulujen varastointiin ja säilytykseen. Meillä oli Lappeenrannan asunnossamme sitä mallia tai tavoittelimme sitä, mutta tässä Luumäen Taavetin uusimmassa kerrostalossa tuli tältä osin takapakkia. Nykyinen varastotilamme on liian pieni ja epäkäytännöllinen meidän erityisiä tarpeitamme varten. Olemme vain tupanneet sen niin täyteen kuin on kyetty, mutta tätä virhettä emme aio tehdä seuraavalla kerralla. Ihminen oppii tai ainakin luulee oppivansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti